Perusteeton osinkointoilu markkinavoimana

Minua on aina ihmetyttänyt monien sijoittajien intoilu osinkojen suhteen. Tokihan ne ovat sellaista sijoittajan saamaa tulovirtaa, joka syntyy ilmankin, että osakkeita myydään, mutta ei se poista sitä, että ne ovat pohjimmiltaan vain rahan siirtämistä taskusta toiseen. Siitä huolimatta osinkoja tunnutaan himoittavan tavalla, joka ei yleensä tunnu kovin rationaaliselta. Olen sinänsä ollut viime aikoina huomaavinani jonkin verran ylenpalttisen osinkointoilun hiipumista, mutta ajoittain se nostaa yhä päätään. 2020 maailmaa mullistanut pandemia on myös luonut ainakin pankkisektorille erikoisen tilaisuuden tarkkailla osinkojen siirtymisen vaikutusta yhtiöiden osakekursseihin.

Tyypillisimmin törmään osinkointoiluun lähinnä netin sijoituspalstoilla, mutta on ollut mielenkiintoista huomata, että samaa esiintyy myös kirjallisuudessa. Esimerkkejä:

• Seppo Saarion kirjassa todetaan, että "Pitkällä aikavälillä ainoastaan osingonjaon kasvattaminen kohottaa yhtiön pörssikurssia". 
• Kim Lindströmin kirjassa "Menesty osakesijoittajana" puolestaan todetaan, että "osinkopolitiikka ratkaisee kurssikehityksen" ja että "harjoitettu osinkopolitiikka ei ole lainkaan yhdentekevä osakkeen kurssikehityksen kannalta".

Vaikka tällaista ajatusmallia seuraamalla ei pahasti mönkään käytännön sijoituksissa mennä, eihän nuo väittämät yksinkertaisesti vain pidä paikkaansa. Paitsi että sen kertoo järki, sen kertoo myös käytännössä erityisesti Facebookin, Amazonin ja Alphabetin (Google) kaltaiset teknojätit sekä Berkshire Hathaway, jotka eivät ole tainneet koskaan maksaneet osinkoa, mutta ovat antaneet sijoittajille vuosien saatossa valtavat tuotot. 

Mielenkiintoinen juttu on myös se, että sekä Saario että Lindström perustelevat väitteitään tilastojen perusteella piirrettyjen graafien avulla samaan tapaan. Saario vertaa pörssi-indeksin kehitystä osingonjaon kehitykseen pörssi-indeksitasolla ja Lindström tuo esille korrelaation yksittäisten yhtiöiden kurssien nousun ja osinkojen nousun välillä. Eihän korrelaatiota käy kieltäminen, mutta molemmat tekevät sen saman perustavanlaatuisen virheen, että sekoittavat korrelaation kausaliteettiin eli syy-seuraus-suhteeseen.. Sekä osinkojen nousu että pörssikurssin nousu pohjautuvat molemmat pohjimmiltaan yrityksen tuloksentekokyvyn nousuun. On järkevää, että kurssi nousee, kun tulos nousee ja kun tulos nousee, monesti osinkokin nousee, mutta ei se tarkoita, että osingon jakaminen sellaisenaan olisi se järkevä perustelu kurssinousulle. 

Oma lukunsa on myös se, että vaikka osingon ja kurssin välillä olisikin toisinaan lyhyen välin syy-seuraussuhde, ei se tarkoita sitä, että se suhde olisi rationaalinen. Tätä saatetaan pystyä havainnoimaan pandemian jäljiltä mm. tänään mainion osavuosituloksen julkaisseen Nordean kohdalla, sillä EKP oli viime vuonna määrännyt pankit lykkäämään osinkojen jakoa, mutta nyt osinkohanoja ollaan näillä näkymin avaamassa. Jos Nordea jakaa vuoden 2020 tuloksen perusteella jaettavan osingon lisäksi myös suurimman osan (yli 80%) 2019 tulokseen pohjautuvasta osingosta syksyllä 2021, tällä ei pitäisi osingon irtoamisen (eli maksamisen) aikaansaavaa kurssipudotusta lukuunottamatta olla mitään vaikutusta kurssiin. Kuten yli 10 vuoden takaisessa Myytti tehokkaista markkinoista -blogijuttusarjassani kirjoitin, osakemarkkinat eivät kuitenkaan ole tehokkaat. Niinpä osinkointoilun takia Nordeankin erityisen korkeilla osingoilla saattaa hyvinkin olla nostavaa vaikutusta yhtiön pörssikurssiin. 

Käytännössä on sinänsä jokseenkin mahdotonta osoittaa, mikä osa mahdollisesta kurssinoususta on tällaista osinkojen perässä juoksua, ja mikä muihin tekijöihin perustuvaa kurssiliikettä. Tästä huolimatta voi toisinaan nähdä yhtiöiden kursseissa liikkeitä, joita on vähintäänkin jossain määrin ajanut nimenomaan yritykset hyötyä osinkojen irtoamisesta. Olen pitänyt Nordeaa aliarvostettuna läpi pandemian, ja näen yhtiön kurssissa yhä selvää nousuvaraa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko yhtiö jakaa osinkoa syksyllä 2021.

Ps. Vastuuvapauslausekkeena todettakoon, että omistan Nordean osakkeita, mutta tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo. 🙂

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Eri osakevälittäjien erityiset seurantatyökalut

Välittäjiä vertaillessa tyypillisimmin puhutaan hinnastosta. Se onkin perustellusti yksi keskeisimpiä tekijöitä osakevälittäjän valinnassa. Merkityksellisiä ja jossain määrin esilletuotuja tekijöitä on myös mm. se, toimittaako välittäjä automaattisesti tiedot verottajalle, onko mahdollisuutta valuuttatiliin tai erilliseen sijoitusluottoon sekä toisaalta välittäjän tarjoaman kaupankäyntialustan yleinen käytettävyys. Harvemmin olen kuitenkaan nähnyt keskusteltavan välittäjän tarjoamista erityisistä seurantaominaisuuksista, joita muilta välittäjiltä ei ainakaan yleensä löydy. 

Esittelen tässä jutussa Nordnetin, Degiron ja Nordean osalta yhden kustakin palvelusta löytyvän, mielestäni hyödyllisen seurantatyökalun, jota ainakaan tämän kolmikon muut välittäjät eivät tarjoa.

Nordnet ja salkun kehityksen seuranta

Aloitetaan ominaisuudesta, joka on luultavasti parhaiten tunnettu. Nordnet tarjoaa sijoitusten tuottokehitystä kuvaavan käyrän, jota voi vertailla haluamaansa indeksiin, mistä näkyy esimerkki alla:

Nordnetin tuottoseurantakäyrä

Järjestelmä ottaa huomioon tililtä tehdyt nostot ja tilille tehdyt talletukset niin, että niiden vaikutus suodatetaan pois kurssikäyrästä, minkä ansiosta käyrä toimii nimenomaan suhteellisen tuoton kuvaajana. Käyriä voi myös tarkastella sekä kaikkien salkun tai vain yhden salkun osalta. Salkkuraporttien kautta voi myös palata tarkastelemaan kehitystä haluamallaan aiemmalla aikavälillä, kuten vaikka edeltävän kalenterivuoden aikana. 

Kaikkia erikoistilanteita kuten ainakin joitakin osakeanteja Nordnetin järjestelmä ei aina tunnu käsittelevän täysin oikein (näin oli tilanne ainakin vuoden 2020 Bilotin osakeannin kohdalla), mutta tästä huolimatta käyrä on mainio työkalu, kun halutaan seurata, millä aikaväleillä on onnistuttu tai millä aikaväleillä epäonnistuttu. Käyrää voi myös käyttää arvioimaan, onko osakepoiminta tuottanut tulosta, vai pitäisikö harkita indeksisijoittamista.

Degiro ja yksittäisen sijoituskohteen tuoton seuranta

Käytännössä kaikki välittäjät taitavat näyttää arvopaperikohtaisesti, kuinka paljon nykyinen hallussa oleva sijoituspositio on voitolla tai tappiolla. Tämä ei kuitenkaan kerro, miten paljonko osakeomistuksista on tullut osinkoa tai miten paljon jo myydyt erät ovat mahdollisesti tuottaneet voittoa. Degirolla löytyy muista välittäjistä poiketen kuitenkin oma kolumni myös tälle tiedolle, josta Degiro antaa seuraavan kuvauksen: "Tämä arvo näyttää tälle instrumentille tilin avaamisen jälkeen syntyneiden realisoimattomien ja realisoituneiden voittojen ja tappioiden summan".

Degiron "V/T Yhteensä"-sarake.

En osannut tällaista aiemmin edes kaivata, mutta kun huomasin Degiron näyttävän tällaisen tiedon suoraan salkkunäkymässään, olen alkanut kaivata tätä vahvasti myös muilta välittäjiltä. Jo pelkästään osinkojen näkyminen mukana on hyvää lisätietoa, mutta varsinkin tilanteessa, jossa osakkeita on myös jossain vaiheessa myyty, on mukavaa ja myös hyödyllistä nähdä, miten kyseinen sijoituskohde on ihan oikeasti kokonaisuudessaan tuottanut.

Nordea ja yksittäisten kauppojen graafinen seuranta.

Nordealta löytyy myös ominaisuus jota ei kahdelta muulta välittäjältä näytä löytyvän. Nordealla näkee nimittäin osakekaupat osakkeen pörssikurssikäyrään sijoitettuina.

Nordea ja kauppatapahtumien graafinen seuranta

Muillakin välittäjillä näkee toki, mihin hintaan osakkeilla on käyty kauppaa ja milloin, mutta osakkeen kurssikäyrään sovitettuna näkee huomattavasti helpommin, miten hyvin kauppojen ajoituksessa on onnistuttu. Tällainen onnistumisten ja epäonnistumisten arviointi taas auttaa parantamaan omaa toimintaansa jatkossa.

Tässäkin ominaisuudessa on kuitenkin puutteensa. Pienempänä tekijänä on se, ympyrät eivät näytä suoraan esim. erilaisella värityksellä sitä, onko kyseessä osto- vai myyntitapahtuma. Tätä ehkä ongelmallisempi on se, että ympyröiden sijoittelu voi helposti johtaa harhaan, sillä ne piirretään aina suoraan käyrälle, joka on käytännössä epätarkka kuvaus todellisuudesta: päivänsisäiset kurssivaihtelut jäävät aina puuttumaan, vuotta pidemmällä aikajänteellä yksi graafin askel ei vastaa edes päivää, vaan viikkoa, ja 10 vuoden aikajänteellä yksi askel vastaa jo kuukautta. Varsinkin kurssiliikkeiden ollessa merkittäviä, ympyrä saattaa piirtyä siis huomattavissa määrin erilaiseen kohtaan suhteessa todelliseen kauppahintaan, ja montakin eri hintaan käytyä kauppaa saattaa näkyä käyrällä yhtenä pallona. 

Jos näitä kahta puutetta tarkastellaan ylläolevan Volkswagen-esimerkin avulla, ympyröistä ensimmäinen on myyntitapahtuma ja toinen on ostotapahtuma, vaikka molemmat näkyvätkin käyrällä samanlaisina. Käytännössä myyntitapahtuma ei myöskään tapahtunut ihan niin hyvässä kohtaa kuin mitä kuvaajasta voisi päätellä (vaan 142 eurossa), mutta toisaalta taas ostotapahtuma tapahtui vielä parempaan hintaan kuin mitä kuvaajassa näkyy (82 eurossa). Siirtämällä hiiren ympyröiden päälle, näkee kuitenkin tarkat hinnat ja kauppa-ajankohdat, kuten myös saman ympyrän puitteissa mahdollisesti tehdyt useammat kaupat, joten käytännössä näillä puutteilla ei ole kovin isoa merkitystä, ellei käy todella paljon kauppaa.

Mikä ominaisuus on hyödyllisin?

Mikä näistä ominaisuuksista sitten on hyödyllisin? Asia on vähintäänkin jossain määrin tietysti mielipide- ja toimintatapakysymys. Itse kuitenkin koen, että kokonaisuuden seuranta merkitsee eniten, minkä vuoksi pidän Nordnetin seurantakäyrää selvästi hyödyllisimpänä ominaisuutena näistä kolmesta. Degiron ja Nordean ylläkuvatut ominaisuudet ovat kuitenkin myös molemmat sellaisia, mitä kaipaisin Nordnetin käyttöliittymään. On kuitenkin vaikea sanoa, kumpaa niistä pitäisin tärkeämpänä. Degiron kokonaistuottokolumnista saattaisi olla säännöllisempää iloa, mutta Nordean tapa näyttää kauppatapahtumat graafilla voisi ehkä helpommin vaikuttaa myös omaan toimintaan ja olla sitten hyödyllisempi.

Jos luit tämän jutun, kuulisin mielelläni, onko näitä ominaisuuksia mahdollisesti jollain muulla käyttämälläsi välittäjällä. Tai onko jotain muita erityisiä ominaisuuksia, joita itse arvostat jollakin osakevälittäjällä tai mitä kaipaisit pääasiallisen osakevälittäjäsi tarjoamaan työkalupakkiin?

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Kryptovaluuttojen verotus yhä ongelmallista

Tänä vuonna monet ovat 
tienanneet myös DogeCoinin
kaltaisilla "meemivaluutoilla".

Kirjoitin runsaat kolme vuotta sitten kaksi blogijuttua kryptovaluuttojen verotuksesta. Sittemmin moni asia on muuttunut, ja itse asiassa molemmat aiemmissa blogijutuissa käsittelemäni ongelmakohdat on korjattu. 

Ensinnäkin blogijutussani "Pääomatulojen verolainsäädännössä päivitettävää" kirjoitin syistä, miksi virtuaalivaluutoissa syntyneiden tappioiden pitäisi olla vähennyskelpoisia, ja vajaa 2 vuotta myöhemmin eli vuoden 2019 lopussa verotuskäytäntöä muutettiin KHO:n päätöksen seurauksena niin, että tappiot ovatkin vähennyskelpoisia (kts. verotusohjeistus vuodelta 2019).

Toisessa blogijutussani "Krypto-krypto-kaupankäynti todellinen haaste verottajalle" kirjoitin verotuksen käytännön ongelmallisuudesta ja yksityiskohtien määrittämisen puutteesta erityisesti siinä yleisessä tilanteessa, että kryptovaluutoilla ostetaan toista kryptovaluuttaa. Tämän blogijuttuni lähtökohtana oli  verottajan tuolloisen linjauksen ongelmallisuus siinä, että virtuaalivaluutan vaihto toiseen virtuaalivaluuttaan ei realisoi verotusta (kts. Ylen juttu aiheesta vuodelta 2017). No, tuo  linjaushan muuttuikin sitten vain muutamaa kuukautta myöhemmin (kts. Verotus-ohjeistus vuodelta 2018) niin, että kaikki vaihdot virtuaalivaluuttojen välilläkin ovat verotuksellisia realisointeja. Tämä poisti suurimmat epäselvyydet krypto-kryptokauppojen käsittelystä verotuksessa.

Tarkoittavatko edellämainitut kaksi muutosta, että verotus on nyt ongelmatonta? Eipä varsinaisesti, ja tähän on kaksi syytä.

Ensinnäkin verotusohjeet eivät vieläkään yksiselitteisesti määritä kaikkia tilanteita. Yksi tällainen näyttäisi olevan ainakin Proof of stake -protokollan mukaisesti koronomaisesti kertyneet lisävaluutat. Verottajan ohjeessa todetaan, että tällä tavalla kertynyt valuutta "realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun virtuaalivaluutan haltija saa uuden virtuaalivaluutan vallintaansa". Paitsi että tuo voi olla kirjanpidollisesti hyvin hankalaa, jos "koronmaksun" päiviä tai hetkiä on paljon, ohje ei myöskään määrittele, miten nämä valuutat lasketaan FIFO-periaatetta ajatellen: tulevatko ne aiempiin hankintaeriin sovitettuina (osakemaailman merkintäoikeuksiin pohjautuvien osakeantien tapaan), kaikkien siihenastisten hankintojen perään, vai niin, että "korkoina" saadut luovutetaan vasta sitten, kun kaikki mahdolliset varsinaiset hankintaerät on luovutettu? Oletan, että ensimmäistä ei haluta, koska se monimutkaistaisi asioita tarpeettoman paljon entisestään, ja kolmas on liian kaukana yleisestä FIFO-periaatteesta, joten toinen lienee oikea malli. Ohjeistus ei tätä kuitenkaan vielä mainitse. 

Verottajan ohjeistuksessa ei myöskään kerrota, miten pitäisi käsitellä se, kun virtuaalivaluuttakauppaan käytetään toista (tai kolmatta) virtuaalivaluuttaa kryptopörssin välityspalkkion maksamiseen. Jos valuutan A vaihdosta B:hen koituu esimerkiksi kustannuksia Binance Coineissa, realisoituuko tässä Binance Coinin luovutus eli luovutusvoitto tai -tappio samalla kuitenkin niin, että tuo summa vähennetään valuutan A luovutuksesta muodostuneesta realisoituneesta summasta? Näin olettaisin, mutta tämäkin olisi hyvä kuvata verottajan ohjeistuksessa.

Edellä mainitut on sinänsä suhteellisen helppoja tarkentaa, kuten myös mahdolliset muut epäselvyydet. Esimerkit tuovat kuitenkin omalla tavallaan esille näitä pieniä epäselvyyksiä suuremman ongelman kryptojen verotuksessa, nimittäin veroraportoinnin käytännön hankaluuden. Verottajan linjauksen muutos krypto-kryptokauppojen suhteen lienee ollut täysin oikea, sillä aiemmassa blogijutussani maalaamieni sekavien osto-myyntiverkostojen määrittely olisi ollut täysi painajainen. Mutta vaikka krypto-kryptokauppojen muuttuminen joka kerta verotuksen realisoiviksi tapahtumiksi poistikin epämääräisyyden ja lievensi kryptojen välisten kauppojen verotuksen määrittämisen ongelmallisuutta, se toi samalla sen uuden ongelman, ettei ole yksiselitteistä tapaa määrittää krypto-kryptokauppojen euromääräistä arvoa. Arvot pitää siis aina vain määrittää suunnilleen päivän (tai vielä tarkemmin kaupankäyntihetken) markkinahintojen perusteella. 

Lopputuloksen kannalta sillä ei sinänsä usein ole suurta merkitystä, valitaanko vaikkapa päivän sisältä vähän matalammat vai korkeammat arvot verotukseen, koska luovutusarvo vaikuttaa suoraan seuraavaan hankinta-arvoon, joten lähtökohtaisesti arvoja suotuisasti valitsemalla verotusta voi vain myöhäistää. Kirjanpito on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin monimutkaista. Kryptopörssit ja muut palvelut eivät ainakaan pääsääntöisesti myöskään anna ulos tietoja sellaisessa muodossa, että ne suoraan soveltuisivat verottajalle ilmoitettavaksi. Lisäksi kryptojen veroraportointia vaivaa sama ongelma, joka vaivaa lievemmässä määrin myös osakeraportointia. Osakeluovutuksia varten voi lähettää liitetiedoston, mutta silloin ei voi käyttää ollenkaan järjestelmään automaattisesti raportoituja tai sinne itse syötettyjä/korjattuja tietoja, vaan on valittava jompikumpi. Tämä tuntuu älyttömältä tilanteessa, jossa merkittävä osa tiedoista on tullut verottajan järjestelmään automaattisesti. Kryptovaluuttojen kohdalla tilanne taitaa kuitenkin olla vielä pahempi: sähköinen veroilmoitus ei tue tällaisten tietojen lähettämistä järkevällä tavalla liitetiedostoina, ja manuaalinen tietojen syöttäminen rivi riviltä on varmasti monen kohdalla täysin mahdoton ajatus. 

Perussuomalaisten Ville Tavio esitti toukokuussa (kts. Kryptovaluuttojen verotus yksinkertaisemmaksi), että kryptovaluuttojen verotusta tulisi yksinkertaistaa osakesäästötilin kaltaiseksi eli sellaiseksi, että vasta kryptolompakosta tehdyt nostot realisoisivat verotuksen. Suhtaudun ehdotukseen kaksijakoisesti. Nykymalli, jossa jokainen transaktio realisoi verotuksen eli tappion tai voiton, on periaatteessa selvästi oikeampi, sillä se vastaa perinteistä osakesijoittamisen verotusta ja pitää verotuksen tehokkaammin ajan tasalla niin, että sijoittajalle ei jää niin hyvää mahdollisuutta keinotekoisesti viivästyttää tai välttää veronmaksua. Kryptojen verotuksen käytännön ongelmallisuuden takia yksinkertaistukselle olisi kuitenkin aitoa tarvetta.

Jos verotuksessa siirrytään uuteen malliin, se tulee kuitenkin suunnitella huolella. Suuri osa kryptosijoittajista tulkinnee Tavion ehdotuksen niin, että verotettavaa tulisi vasta silloin, kun nostot ylittävät talletukset, mutta tämä olisi täysin väärin, eikä vastaa OST-mallia, jossa vain osa nostosta on verotuksellisesti alkuperäistä pääomaa. Käytännössä verottajan järjestelmään tarvittaisiin täysin uusi lomakerakenne, jolla kuuluisi ilmoittaa kaikki tehdyt nostot ja talletukset sekä omistusten arvo nostojen ajankohtina joko kryptolompakkokohtaisesti tai sitten käsittelemällä kaikkia lompakoita yhtenä kokonaisuutena. Tämäkin aiheuttaisi omat kirjanpidolliset haasteensa, mutta ne olisivat huomattavasti pienemmät verrattuna nykytilanteeseen.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

"Sell in May"-ilmiön toimivuus pandemiavuoden lopussa?

Hinnat "kohti kuuta"
- mutta missä on kuu nyt?

Yksi tunnetuimmista sijoittamisanomalioista on ns. "Sell in May (and go away)"-ilmiö. Se viittaa siihen, että tilastojen perusteella ajanjaksot toukokuusta lokakuuhun ovat olleet heikompia kuin jaksot marraskuusta huhtikuuhun. Käytännön syitä tälle tehokkaiden markkinoiden teorian vastaiselle ilmiölle voi hakea vaikkapa lomajaksoista: kesäjaksoilla rahaa saatetaan haluta käyttää lomailuun osakkeiden sijaan ja toisaalta kesäisin yrityksissä tapahtunee vähemmän kiinnostavia osakekursseja nostattavia muutoksia. Ja kun ilmiöstä on alettu puhua, se on saattanut muodostaa myös itseään toteuttavan profetian.

Vaikka historiallisesti "Sell in May" on pitänyt keskimäärin paikkansa, näin ei tietenkään aina ole. Miltä näyttää siis vuoden 2021 tilanne osakkeiden kannalta? Entä kryptovaluuttojen näkökulmasta? 

Jos kesälomat toimivat tavallisina aikoina jonkinasteisena ajurina kurssien liikkeille, poikkeuksellisen pandemiavuoden jäljiltä nämä ajurit voivat olla tavalliseen nähden moninkertaiset. Syynä on se, että pandemiasta raskaasti kärsineillä aloilla työskenteleviä lukuunottamatta ihmiset ovat saaneet palkkaa tavalliseen tapaan, mutta kuluttamaan ei ole niin helpolla päässyt, mikä on ajanut monet sijoittamaan rahojaan, joita Yhdysvalloissa on tullut myös suorana helikopterielvytysrahana. Kun nyt toivon mukaan rajoituksista päästään rokotusten myötä, ihmisten patoutunut kysyntä pääsee purkautumaan. Osakemarkkinoilla on kuitenkin monenlaisia aloja ja yrityksiä. Osa esim. teknologiayrityksistä on saattanut kuplaantua vahvasti pandemia-ajan uuden sijoitusinnon myötä, kun taas osalle pandemiasta kärsineistä yrityksistä hinnoitellaan edelleen vaikeuksia tavalla, joka saattaa osoittautua ylimitoitetuksi. Näiden välimaastoon taas saattaa jäädä yrityksiä, jotka ovat jääneet osin unohduksiin. Vaikka ala- ja yrityskohtaisesti nähtäneen tavallista vuotta enemmän liikkeitä, mitä päätään nostava inflaatio voi osaltaan paikoin korostaa, koko osakemarkkinaa katsoessa ei liene syytä olettaa tämän vuoden näyttäytyvän mitenkään erityisenä vuotena "sell in may"-ilmiötä ajatellen: loppuvuoden kehitys tuskin on yhtä suotuisaa kuin vuoden tähänastinen kehitys puhumattakaan vuoden takaisesta tulleesta kehityksestä, mutta tuskin osakemarkkinoilta kannattaa poistuakaan.

Entä onko kryptovaluuttojen puolella tilanne toinen? Vaikka monia teknologiayrityksiä kuten Teslaa onkin ajanut kova spekulaatio, tuo spekulaatio on kuitenkin pääosin kalvennut kryptovaluutoilla spekulointiin verrattuna. Kryptovaluuttojen kuningas Bitcoinin kokemat viimeisen runsaan vuoden muutoslukemat ovat sinänsä olleet käytännössä samaa luokkaa Teslan kanssa, mutta Bitcoin onkin (tavallisiin valuuttoihin sidottuja "stablecoineja" lukuunottamatta) selvästi vakaimmasta päästä olevia kryptovaluuttoja, kun taas Tesla on kokenut teknologiasektoria ajatellenkin poikkeuksellisen kurssirallin. Siinä missä Teslan kurssi yli 10-kertaistui noin vuoden aikana keväästä 2020, Bitcoin noin 12-kertaistui vuoden 2020 pohjista 5000 dollarin pinnasta tämän vuoden huippuihin 64 000 dollarin paikkeille. Kryptovaluuttojen kakkonen eli Ethereum sen sijaan 38-kertaistui(!) ja tämän vuoden keväällä lukuisien pienempien kryptovaluuttojen kuten DogeCoinin arvot ovat muutamassa kuukaudessa tai jopa vain muutamassa viikossa yli 100-kertaistuneet.

Vaikka pelkästään tavallisia uutislähteitä seuraamalla kryptovaluutoissa tapahtuvien muutosten koko mittaluokka jääkin helposti pimentoon, se ei sinänsä ole varsinaisesti uutinen, että kryptovaluutoilla on osakkeita selvästi suurempi volatiliteetti. Käytännössä tämä on seurausta niiden luonteesta. 

Ensinnäkin siinä missä osakkeilla arvon määrityksen pohjana on yritysten liiketoiminta taseineen ja tuloksentekokykyineen, mitä sitten vain höystetään spekulaatiolla siitä, miten yritys pärjää tulevaisuudessa, sekä jossain määrin spekulaatiolla ihan vain kurssiliikkeistäkin, virtuaalivaluuttojen kohdalla kyse on enimmäkseen vain tuosta viimeisestä, eli puhtaasta kurssispekulaatiosta. Toki tämä spekulaatio pohjautuu osaltaan kunkin krypton kokonaistarjontaan eli siihen kuinka paljon kyseistä valuuttaa on kierrossa nyt ja kuinka paljon sitä tulee olemaan kierrossa tulevaisuudessa. Lisäksi joidenkin kryptojen kohdalla voidaan arvioida myös niiden käyttötarkoituksia muunakin kuin Bitcoinin tapaisena arvon säilyttäjänä, osassa kryptoista on sisäänrakennettuna mekanismi, joka tuottaa kyseisten kryptojen haltijoille eli "hodlaajille", ja osalla valuutoista voi kerryttää "staking"-menettelyllä ikään kuin korkoa,  mutta tuokin korko tulee käytännössä käsittääkseni kuitenkin aina samana kryptovaluuttana.  Pohjimmiltaan pääsääntö siis on kuitenkin, etteivät kryptovaluutat osakkeista poiketen sellaisenaan tuota mitään.

Toisekseen kryptovaluutoille vaikuttaa olevan ominaista se, että niihin sijoittavat nuoret, sekä monesti ihmiset, jotka eivät ole koskaan sijoittaneet esimerkiksi osakemarkkinoille. Kryptovaluutoissa mahdolliset valtavat tuotot tietysti houkuttavat, ja erityisesti tämän vuoden puolella myös osakemaailmassa nähty sijoittamisen yhteisöllisyys on nostanut entistä enemmän päätään, kun ihmiset toitottavat verkossa sitä, mihin pitäisi sijoittaa. Ja kun riittävän moni toitottaa samaa, kurssit voivat lähteä omalle paraboliselle raketoinnilleen hyvinkin lyhyessä ajassa. Kryptomarkkinan villiä länttä kuvaa hyvin se, että toisinaan kaikille voi olla selvää, ettei jossakin  sijoituskohteessa (kuten jossakin lukuisista "dogea" matkivista koiravaluutoista tai Elon Muskin mukaan nimetyistä valuutoista) ole lähtökohtaisesti mitään järkeä, mutta mukaan lähdetään sen toivossa, että ns. hype johtaisi massiivisiin tuottoihin. Moni lähtee siis mukaan vain ja ainoastaan siksi, että arvelee monen muunkin lähtevän mukaan. Niin mielipuoliselta kuin se kuulostaakin, käytännössä valtavat määrät ihmisiä ympäri maailmaa siis viskelevät pieniä ja joskus isompiakin summia ympäriinsä erilaisiin tiedostetusti ponzi-huijausten tapaan toimiviin rakennelmiin.

No, mitä tämä tarkoittaa "Sell in May":tä ajatellen? Jos erilaiset kasvuosakkeet kärsivät alkuvuodesta, kun spekulaatioon pohjautuvalle arvonnousulle alettiin pikkuhiljaa kaivata enemmän perusteita pandemian väistymistä odotellessa ja inflaation uhatessa, eikö ole luontevaa, että sama iskisi kovaa myös kryptovaluuttoihin, joissa hintaspekulaatio ei ole vain höyste tai merkittävä osa kakkua, vaan käytännössä koko homman ydin? 

Viimeisten viikkojen aikana kryptot ovatkin sinänsä tulleet rajusti alas. Yhtenä ajurina on ollut Elon Muskin viestintä ja erityisesti päätös lopettaa Bitcoinin hyväksyminen maksuvälineenä Tesla-autoja ostaessa, kun taas vain pari kuukautta aiemminhan päinvastainen ilmoitus puolestaan nostatti Bitcoinin kurssia. Ja toisaalta rajusta laskusta käännyttiin takaisin ylöspäin suurinpiirtein samaan aikaan kun Musk selvensi Twitterissä, ettei Tesla ole myynyt Bitcoinia (enempää kuin mitä oli myynyt aiemmin keväällä):

Musk onkin twiiteillään tuntunut ohjaavan markkinaa viime aikoina häiritsevän paljon - varsinkin Dogecoinin kohdalla koko viime aikainen hype Dogecoinin satakertaistumisineen lienee hyvin pitkälti Muskin toimien seurausta. Voi silti olla, että markkinaliikkeet olisivat Bitcoinin osalta olleet isossa mittakaavassa lähes samansuuruisia ja suunnilleen samanaikaisia ilmankin Muskia. Selvää on joka tapauksessa, että toukokuun alku olisi ollut ainakin lyhyellä tähtäimellä loistava paikka myydä kryptovaluuttaomistuksia.

Mutta entä toukokuusta eteenpäin? Kryptomarkkinoilla yleinen konsensus tuntuu olevan (tämän sukelluksen jälkeenkin), että kryptojen 4-vuotiseen sykliin kuuluva härkä- eli nousumarkkina on edelleen käynnissä ja tulisi jatkumaan vielä suurin piirtein tämän vuoden loppuun. Ehkä näin voi käydäkin, mutta itse en siihen usko, enkä vetäisi liiallisia johtopäätöksiä parin aiemman kryptosyklin perusteella. On luonnollista, että kun Bitcoinin ja koko kryptomarkkinan markkina-arvo kasvaa, myös liikkeiden suhteellinen suuruus pienenee. Institutionaalisten sijoittajien mukaan tuleminen sekoittaa myös pakkaa uudella tavalla. 

Ja entäs se taakse jäävän pandemiavuoden merkitys? Pandemiaolojen väistyminen vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen, mutta toisaalta voi kysyä, vaikuttaako kryptovaluuttojen kysyntään vielä enemmän pandemiaelvytyksen seurauksena tuleva inflaatio. Bitcoinin yksi keskeisistä ominaisuuksista on se, että sen tarjonta on euron ja dollarin kaltaisesta ns. fiat-rahasta poiketen ennalta määritetty. Bitcoin on inflatorisuuden sijasta käytännössä deflatorinen, ja siksi Bitcoin sekä valtaosa muista kryptoista voidaankin nähdä hyvänä suojana inflaatiota vastaan. Toisaalta kryptomarkkinoilla tavoiteltaviin tuhansien prosenttien voittoihin verrattuna parin prosentin inflaatio on aika lailla hyttysen ininää, joten voi kysyä, kuinka merkittävä ajuri suhteellisen maltillisena pysyvä inflaatio voi kryptojen kohdalla loppujen lopuksi kuitenkaan olla. Niinpä loppujen lopuksi kryptomarkkinoiden kehityksen toukokuusta lokakuulle saattaakin määrätä yksinkertaisesti vain yleinen usko kryptomarkkinasyklin pituudesta ja suuruudesta, ja siinä puhtaan spekulaation ja osin itseään toteuttavien profetioiden maailmassa pandemia ja inflaatio saattavat olla vain suhteellisen pieniä yksityiskohtia.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

WallStreetBets ja syntisten pöytä

WallStreetBets-subredditin tunnuskuva

Viime viikko oli osakemarkkinoilla aika historiallinen. Se ei ole näkynyt indeksitasoilla, kuten vaikkapa vuoden 1987 Musta maanantai, vaan yksittäisten osakkeiden ja erityisesti vaikeuksissa kulkevan GameStopin osakkeiden kohdalla. 

Taustalla on ollut tieto siitä, että GameStopin osakkeita on shortattu eli myyty lyhyeksi poikkeuksellisen paljon ja itse asiassa enemmän kuin koko firmalla on osakkeita. Redditin WallStreetBets-ryhmän (WSB) väki löysi tästä tilaisuutensa: jos GameStopin osakkeita ostettaisiin paljon, kurssi nousisi, ja lyhyeksimyyjät joutuisivat sulkemaan lyhyeksimyyntipositionsa ostamalla osakkeet takaisin. WSB:n väki on odottanut, että tästä syntyy ns. short squeeze, jossa osakkeen kurssi nousisi räjähdysmäisesti, koska lyhyeksimyyjien on lainattujen osakkeiden palauttamiseksi ostettava osakkeet markkinoilta, oli hinta mikä hyvänsä. Tällainen short squeeze on nähty mm. Volkswagenin osakkeella vuonna 2008, jolloin Volkswagenin arvo osakkeen arvo nousi parin päivässa päivässä viisinkertaiseksi tehden siitä hetkellisesti maailman arvokkaimman yhtiön. GameStopin tapauksesta tekee kuitenkin uudenlaisen se, että tässä liikkeelle panevana voimana on käytännössä toiminut miljoonien ihmisten nettiyhteisö. 

GameStopin short squeezeen pyrkimisessä on ylläpidetty narratiivia, jonka mukaan tässä ollaan ikään kuin tavallisten ihmisten asialla Wall Streetin rikkaita vastaan, ja osin jopa ikään kuin kostamassa vuoden 2008 finanssikriisiinkin johtanut häikäilemättömyys. Tämän kuun alussa GameStopin osake maksoi alle 20 dollaria kappaleelta, kun taas tällä viikolla siitä maksettiin enimmillään lähes 500 dollaria kappaleelta. Puolen vuoden takaisesta alle 5 dollarin hinnasta osakkeen kurssi on yli 100-kertaistunut! Osakkeen räjähdysmäisen ja täysin itse yrityksen bisneksen kehitykseen perustumattoman kurssinousun vuoksi hedgerahastot ovatkin ilmeisesti hävinneet 19 miljardia dollaria GameStopin osakkeen lyhyeksimyynnin takia, joten Wall Streetin näpäyttämisessä ryhmä on tosiaan ainakin onnistunut. 

Mutta onko touhussa sitten jotain ylevää? Onko ajuri WSB:n väen toimissa ollut yhdessä tekemisen hauskuus, Wall Streetin idealistinen vastustus, vai kuitenkin päällimmäisenä se sama kuin Wall Streetilläkin eli tavoite tehdä rahaa? Siinä missä rahastot ovat kärsineet mittavia tappioita, hyvin moni on nyt tehnyt paljon rahaa tai suorastaan rikastunut miljoonilla dollareilla (kts. Business Insiderin juttu) WSB:ssä masinoidulla GameStopin osakkeiden osto-operaatiolla. Suurimpia voittoja tehneet ovat tuskin olleet varsinaisesti köyhiä ennestäänkään, minkä lisäksi lienee mahdollista, että osa hedgerahastojen tappioista osuu käytännössä tavallisten ihmisten  eläkesäästöihin. Lisäksi on kyseenalaista, onko WSB:ssä tapahtunut touhu ollut edes laillista. 

WSB:n aikaansaamat vauhdikkaat markkinaliikkeet ovat saaneet monet puhumaan sijoittamisen demokratisoitumisesta (kts. HS:n juttu). Samalla se tarkoittaa, että jos Wall Streetin väen puuhat on nähty röyhkeänä keinotteluna, WallStreetBets on ikään kuin astunut Erika Vikmanin laulun nimeä mukaillen ihan omaan Syntisten pöytäänsä. Kun "pöytä on jo katettu", ei tarvitse kuin löytää sinne ajoissa, niin voi nauttia tuottoisan kattauksen antimista. Tästä herää vain sitten kysymys:

Onko tällaisen pöydän kattaminen luvallista? 

On hyvät perusteet sanoa, että ei. Markkinoiden manipulointi oman hyödyn tavoittelemiseksi on kiellettyä. SEC eli Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission toteaa suoraan short squeezestäkin seuraavasti (kts. lähde):

Although some short squeezes may occur naturally in the market, a scheme to manipulate the price or availability of stock in order to cause a short squeeze is illegal.

Myös Suomen Fivan markkinavalvoja Juha Manu on HS:n haastettelussa puhunut tällaisen näyttävän markkinoiden manipulatiiviselta väärinkäytöltä. Ja myös sijoitusbloggari Aki Pyysing on povannut WSB-kirjoittajille "yllätyslinnaa" (kts. "Liian vanha shorttaamaan).

Edellä mainitusta huolimatta monen tuntuu olevan vaikea nähdä, että WSB:ssä ajettu masinointi olisi missään määrin laitonta, tai edes kyseenalaista touhua. Toki, kun yhteisössä on miljoonia jäseniä, joista merkittävä osa harrastaa samanlaista huutelua, ja tietynlainen näkemysten jakaminen on toki täysin sallittua, on vaikea todeta ainakaan yksiselitteisesti, missä kohtaa ja keiden toimesta laillisuuden raja olisi ylitetty. Samaten voi kysyä: eikö Wall Streetillä ylitetä samaa epämääräistä rajaa tämän tästä? Tai kuinka oikein oli, että piensijoittajien suosima Robinhood-palvelu rajasi viime viikon torstaina näiltä "meemiosakkeilta" kaupankäyntiä siten, että ostot eivät enää olleet sallittuja, vaan ainoastaan myynnit? Syy tähän oli ilmeisesti Robinhoodin perinteisestä osakevälityksestä poikkeava toimintamalli yhdistettynä äärimmäisen volatiliteetin aiheuttamiin hankaluuksiin vastata vakuusvaatimuksiin (joku asiaa ja Robinhoodin toimintaa paremmin tunteva osannee selittää paremmin), mutta ei se silti tee toimenpidettä millään muotoa ongelmattomaksi.

Joka tapauksessa vaikka oletettaisiin, että Wall Street toimisi usein moraalittomasti ja/tai lain rajamailla, paraneeko tilanne, jos verkkoyhteisöt synnyttävät samanlaisia synnin piirejä? Tai onko yleisen hyvän kannalta hienoa, että ihmiset alkavat tavoitella sellaista rikastumisen mallia, jossa ideana on vain huomata jonkin yhteisön ajama villitys tai laiton "bump and dump"-viritys ensimmäisten joukossa? Tällaiset voivat toimia myös vahvemmin piilossa kuin kaikille sinänsä avoin Reddit, jolloin reilun pelin ylläpitäminen voi olla entistäkin vaikeampaa.

Mitä tästä kaikesta seuraa? Hedgerahastoilla karkasi GameStopin kanssa homma lapasesta, ja he saivat tästä nyt WSB:n vetämänä kalliin oppitunnin. Jatkossa rahastot ovat varmasti varovaisempia shorttaamisen kanssa. Mutta tullaanko shorttaaminen kieltämään? Tuskinpa vain. Olisiko syytä? Ei oikeastaan. Shorttaamisen mahdollisuus toimii lääkkeenä osakkeiden ylihinnoittelua vastaan ja voi siten auttaa ehkäisemään toisenlaisia ongelmia markkinoilla. Hommassa vain pitäisi pysyä nyt nähtyä paremmin tolkku mukana. 

GameStopin lisäksi WSB-yhteisön tähtäimessä on ollut mm. elokuvateatteriyhtiö AMC, BlackBerry, kuulokevalmistaja Koss sekä jossain määrin jopa suomalainen Nokia. Hopeankin hinta on ollut nosteessa ja omana älyvapauden ilmentymänä alunperinkin meemiin pohjautuva virtuaalivaluutta DogeCoin sai meemikohtelun ja nousi hetkellisesti noin 1000%: jos yhteisön kirittämiä osakkeita kutsutaan meemiosakkeiksi, DogeCoin oli siis ainakin hetken tavallaan "meemimeemivirtuaalivaluutta". Vaikka (DogeCoinia lukuunottamatta) edellä mainittujen sijoituskohteiden markkinaliikkeet ovat olleet GameStopiin suhteutettuna maltillisia, on helposti tuntunut siltä, että WSB-yhteisön vaikutus on näkynyt viimeisen viikon aikana vähän joka puolella. Ilmiö säilynee kuitenkin tässä GameStopin saaman huomion kirittämässä mittakaavassa vain hyvin hetkellisesti, ja on jo nyt luultavasti hiljenemään päin. Markkinavalvojille julkisissa nettiyhteisöissä ja netin kätköissä tapahtuva markkinavaikuttaminen antaa kuitenkin hyvin uudenlaisia haasteita, ja tarvetta voi löytyä uudenlaiselle sääntelylle.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Trumpistien argumentit ja QAnon-liike

Euroopassa on moni ihmetellyt, miten Donald Trumpilla on voinut Yhdysvalloissa riittää niin laajaa kannatusta. Mutta ehkä tätäkin huomionarvoisempaa tällä puolella Atlanttia on se, miten intohimoisia Trumpin kannattajia löytyy myös Euroopasta, mukaanlukien Suomesta. Usein varsinkin intohimoisimpien Trumpin kannattajien kohdalla näkyy myös QAnon-liikkeen vaikutus, ja sosiaalisen median viestejä seuratessa syntyy vaikutelma, että kyse ei ole myöskään mitenkään erityisen marginaalisesta ilmiöstä. 

Katsotaanpa erinäisiä Trumpia puolustavia argumentteja, ja mikä niissä on pielessä.

"BLM-liikkeenkin annettiin aiheuttaa sekasortoa, joten miksi kongressin valtaus on nyt niin iso ongelma?"

Ei BLM-liikkeen mielenosoituksiin liittyviä väkivaltaisuuksia ole hyväksytty, mutta BLM-liikkeen esille tuomat ongelmat ovat laajalti tunnustettuja. Trump ei näitä ongelmia ole luonut, vaan niillä on pitkä historia, mutta Trump vain syvensi retoriikallaan kesän mielenosoitusten vastakkainasetteluasetelmaa ja pitkitti siten levottomuuksia.

BLM-liikkeen olennaisin ero kongressin valtaukseen on kuitenkin se, että kongressin valtausta ei käytännössä olisi tapahtunut ellei Trump olisi viikkokausia paasannut jatkuvasti vaalivilpistä sekä lopulta vielä kutsunut kannattajansa marssimaan kongressiin. Siinä missä Trump luultavasti toimillaan pahensi BLM-mellakoita, joita olisi toki tullut ilmankin Trumpia, kongressin valtaus oli nimenomaan Trumpin aikaansaannos.

"Trump on syytön mellakointiin"

Eihän Trump toki ihmisiä mellakoimaan käskenyt, mutta hänelle tuskin tuli yllätyksenä, että päivittäinen aggressiivinen vaalivilpistä vouhottaminen, "I won by a lot"-tyylinen twiittailu ja lopulta suora agitointi kongressiin suuntautuviin mielenosoituksiin johti lopulta levottomuuksiin. On syytä uskoa, että se oli oikeastaan nimenomaan hänen toiveensa, sillä kesti huomattavan myöhään ennen kuin hän kehotti mielenosoittajia rauhoittumaan tai menemään kotiinsa.

"Trumpilla vahvempi kannatus, mikä näkyy vaalitapahtumissa!"

Mielenosoittajien ja kongressin valtaajien avulla Trump pystyi ikään kuin taas osoittamaan, miten vahvaa hänen kannatuksensa on. Samasta toimii monien Trumpin kannattajien mielestä osoituksena se, millainen innostunut osanotto Trumpin vaalitapahtumissa on ollut. Samalla unohtuu kuitenkin, ettei joidenkin fanaattisuus ole sellaisenaan osoitus laajasta kannatuksesta. Fanaattista kannatusta ovat saaneet myös itsemurhalahkojen johtajat sekä toisaalta myös Adolf Hitler. Intohimoisen kannatuksen vastapuolena on se, että siinä missä jotkut kannattavat intohimoisesti, toiset myös vastustavat vastaavalla intohimolla.

"Mutta Trump sai ennätyssaaliin ääniä!"

Niin, paitsi että Biden sai vielä enemmän. Kun väestö kasvaa, ääniä annetaan enemmän. Kun äänestämisestä tehdään helpompaa, ääniä annetaan enemmän. Ja ennen kaikkea: jos motivaatio äänestystuloksen suhteen on riittävän suuri, ääniä annetaan enemmän.

Nämä vaalit olivat äänestys ennen kaikkea äänestys Trumpista. Jossain tutkimuksessa suurin syy äänestää Bidenia oli se, että "hän ei ole Trump", kun taas Trumpin äänestämisessä "hän ei ole Biden" oli huomattavasti harvinaisempi syy. Ottaen huomioon Trumpin poikkeuksellisuuden, tämä ei ole yllättävää. Trump aiheuttaa niin vahvoja tunteita, ettei ole yllättävää, että vuoden 2020 vaalit saivat aikaan poikkeuksellisen suuren äänestysprosentin. Ja kun äänestysprosentti on korkea, on helposti häviäjänkin äänisaalis korkeampi kuin aiempien vaalien voittajien.

Yhdysvaltain presidenttivaalien äänestysprosentit 2000-luvulla

"Mutta oli vaalivilppiä!"

Vaalivilppiväitösten osalta voisi esittää tämän yksinkertaisen kysymyksen: jotta se toimisi, kuinka suuren ihmisjoukon täytyisikään olla osallisena operaatiossa? 

Eikö pelkkä vaalivilppi vaatisi vähintään satojen ihmisten osallisuuden? Ja jos samaa operaatiota pitäisi ajaa eri osavaltioissa, eikö se vaatisi helposti pikemminkin tuhansien ihmisten osallisuuden? Kuinka todennäköistä olisi, että tässä ei tapahtuisi siinä määrin virheitä, vuotamisia ym., että tieto niistä ei löytäisi reittiään myös salaliittoteoreetikoiden parjaaman "valtamedian" tietoon? Tai jos tieto päätyisi tällaisten medioiden tietoon, miksi ihmeessä he sitä tietoa panttaisivat? Siksikö, että hekin olisivat osa salaliittoa? Ja olisivatko myös kansainväliset vaalitarkkailijat osa salaliittoa? Jos tällaisiin uskoo, sehän tarkoittaisi käytännössä jo sitä, että salaliittoon osallisten määrä pitäisi laskea maailmanlaajuisesti sadoissatuhansissa ellei jopa miljoonissa. Ja hekö kaikki pitäisivät suunsa supussa? Ja ihan vain siksi, että saataisiin vaihdettua salaliiton osallisille mieluisa presidentti? Kuka tätä koko operaatiota johtaisi? Kompurointia tapahtuu hyvin yksinkertaisissakin, pienissä, avoimissa ja laillisissakin organisaatioissa, joten mitenhän kummassa tällainen jättimäinen salaliitto pysyisi kasassa?

"Trump oli jo johdossa!"

Samanlaista äänestystilanteen kehitystä tapahtuu jokaisissa vaaleissa - ei ainoastaan Yhdysvalloissa vaan myös mm. Suomessa. Eri puolueiden kannattajat asuvat erilaisilla alueilla ja eri puolueiden kannattajilla on keskimäärin toisistaan poikkeavat tavat äänestää: toiset äänestävät enemmän ennakkoon, toiset vähemmän. Tästä seuraa jokaisissa vaaleissa asetelma, jossa tilanne muuttuu ääntenlaskennan edetessä huomattavasti.

"Trump sai talouden kasvamaan." 

Onko se ihme, jos talous nousee, kun velkaantumistahtia vauhditetaan mm. veronalennuksilla entisestään jo selvästi ennen kuin koronasta tai merkittävistä muista ongelmista oli tietoakaan? Neljän vuoden presidenttikausi on todella lyhyt aikaväli talouden pitkän aikavälin kehitystä ajatellen, ja kiihtyvä velkaantuminen aikana, jolloin taloudessa pyyhkii ihan mukavasti muutenkin ei välttämättä ole ihan parasta talouspolitiikkaa.

"Korona luotiin tarkoituksella, jotta kirjeäänestyksestä saataisiin yleisempää, jotta vaalivilppi helpottuisi, jotta Trump saataisiin pois vallasta, jotta Trump ei voisi tuhota "syvän valtion" salaliittoa."

Tämä koko väite nyt on salaliittoteorioden syvästä päästä ja "sakeudessaan" eli absurdiudessaan sitä luokkaa, ettei taida kaivata edes erillistä selitystä, miksi näin ei voi olla. Tämä on kuitenkin esimerkki siitä, minkälaiseen ajatteluun salaliittoteoriointi voi pahimmillaan ajaa. Samalla se tuo omalla tavallaan esille sitä, mikä osaltaan voi salaliittoteorioissa houkutella: kun jokin elämänmenossa kismittää tai oman elämän hallinnassa on puutteita, voi olla palkitsevaa, kun voi olla luomassa omaa maailmanmenoa selittävää narratiivia ja olla osana saman kaikupohjan jakavaa yhteisöä. Psykologisesti kyse voi olla osittain samasta kuin syömishäiriöissä: syntyy ajattelutapa, joka on todellisuudesta vieraantunut, mutta houkutteleva siksi, että se on näennäisesti omassa kontrollissa.

"Trumpia ja QAnonilaisia sensuroidaan, minkä täytyy tarkoittaa, että totuus halutaan salata!"

Suvaitsevaisuus ei voi tarkoittaa, että
suvaitsemattomuutta pitäisi suvaita.
Sananvapaus ei myöskään
saa tarkoittaa sitä, etteikö sanoistaan
voisi olla vastuussa.

Ei, sensurointi ei ole osoitus halusta salata jotakin myyttistä totuutta. Sensurointi on toki monesti ongelmallista, ja välillä siinä varmasti tapahtuu ylilyöntejä, jos sensurointi kohdistuu esimerkiksi sisältöön, joka on mahdollisesta typeryydestään huolimatta pohjimmiltaan vain mielipiteiden esittämistä. 

Johonkin raja on kuitenkin vedettävä. Yksi näistä rajoista on rikokseen yllyttäminen. Trumpin viestintä ajoi ihmisiä väkivaltaisuuksiin kongressissa, ja on hyvät perusteet epäillä, että samaa voisi tapahtua myös jatkossa, ja tällaisen ennaltaehkäisy on täysin perusteltu tavoite.

"Sananvapaus on menetetty"

Sananvapaus on edelleen voimassa. Mielipiteitä saa esittää. Päättäjiä saa kritisoida. Satiiria voi tehdä. Ei näistä asioista joudu esimerkiksi vankilaan. Väkivaltaan yllyttämisellä on kuitenkin voitava olla seurauksensa myös yllyttäjälle. Tavallisella kansalaisella se seuraus voi olla vankilakin, mutta Yhdysvaltain presidentin kohdalla syytteen alaiseksi saaminen ei ole niin yksinkertaista. Se, että valehteluun, eripuran viljelyyn ja nyt lopuksi käytännössä myös väkivaltaan yllyttämiseen pohjautuvasta toiminnasta on joutunut jäähylle joiltakin yksityisten yritysten luomilta sosiaalisen median alustoilta, on vielä aika pieni seuraus.

Tätä aikaa kuvastaa se, että someyritysten suorittaman moderoinnin merkittävin uhka ei välttämättä ole edes someyritysten entistä suuremmaksi kasvava valta, vaan sen aikaansaama polarisaatio. Salaliittoteoreetikot saavat siitä omalla tavallaan lisää bensaa liekkeihinsä ja moni muukin voi kokea, että nyt tietynlaiset äänet vaimennetaan. Toisaalta mikäli mitään moderointia ei tehtäisi, eli esimerkiksi Trumpin yhtään viestiä ei olisi aiemmin merkitty näin

ja Trump saisi edelleen jatkaa vapaasti kannatusjoukkojensa villitsemistä Twitterissä (ja vahvemmin oman kuplansa muodostavassa Parlerissa), se olisi luultavasti vielä huonompi vaihtoehto. Siis suo siellä, vetelä täällä. 

Kahtiajakautuneisuus ja yhteisen ymmärryksen puute on myrkkyä yhteiskunnan kehitykselle, ja siksi tärkeintä olisi saada parannettua yleistä keskusteluympäristöä ja palautettua luottamus sinne, mistä se on perusteettomasti monien mielissä menetetty. Se on valitettavasti kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Suomessa tilanne ei ole onneksi yhtä paha kuin Yhdysvalloissa, mutta sama kaksijakoisuus tuntuu saaneen Trumpin kaudella entistä vahvempaa jalansijaa myös täällä. On syytä toivoa, että tämä kehitys saataisiin Bidenin presidenttikaudella kääntymään kohti parempaa molemmilla puolin Atlanttia.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Katsaus sijoitustuottoihin 1 - Tilanne ennen koronaa

Taakse jäänyt vuosi 2020 oli erikoinen, mikä näkyi vahvasti myös pörssissä. En ole aiemmin yhtä osakeantijuttua lukuunottamatta juuri kirjoittanut omista sijoituksistani, mutta nyt tämän oudon vuoden jälkeen, kun osittain osakesäästötilin lanseerauksenkin johdosta osakesijoittamisesta on tullut aiempaa laajempi kansan huvi ja kulttuuri on muuttunut entistä enemmän sijoittamisesta avoimesti puhuvaan suuntaan, avaanpa hieman enemmän omiakin kokemuksia. Toivon oppivani tästä ajatusten purkamisesta jotakin, mistä voisi olla hyötyä tulevissa sijoituksissani, ja toivottavasti joku muukin saa tästä samalla jotakin irti.

Otan tässä jutussa hieman erilaisen tarkastelutavan verrattuna joidenkin muiden henkilökohtaisten sijoitusten kehitystä käsitteleviin blogikirjoituksiin. Euromääriä en lähde tässä erityisemmin avaamaan (joskin huomautettakoon, että salkkuni ei liene niin iso kuin mitä sijoituskohteiden lukumäärästä voisi ehkä päätellä), enkä varsinaisesti avaa ainakaan tässä jutussa itse salkunkaan kehitystä kokonaisuutena tarkastellen. Sen sijaan alta löytyy arvopaperilajikohtaisten sijoitustuottojen histogrammi normalisoituna euroista määrittämättömiksi yksiköiksi siten, että osakkeiden yhteistuotto on 100 yksikköä. Yhteistuotto puolestaan käsittää sekä osingot ja realisoidut luovutusvoitot tai -tappiot että salkun aktiivisen position 1.2.2020 eli ennen kuin koronakriisi iski täysillä päälle. Tässä kirjoituksessa tarkastelen siis tilannetta ennen kuin koronapandemia iski markkinoihin, ja ajantasaisemmasta tilanteesta kun taas hieman myöhemmin on tarkoitus kirjoittaa vielä erillinen juttu, jossa tarkastellaan pandemiavuoden aikaansaamia muutoksia.

Yksi sijoituksiani kuvaava tekijä on se, että minulle on ajan myötä kasaantunut tavallista hajautetumpi salkku - sijoitusten seurantaa ajatellen ehkä vähän liiaksikin. Siitä saattaa antaa vihiä jo ylläoleva kuvaaja, mutta koska se sisältää myös salkusta poistuneet osakkeet, paremman kuvan hajautuksen laajuudesta antaa se, että tämän jutun lukujen tarkasteluajankohdalta sijoituksia löytyi noin 70 eri arvopaperiin (ja tällä hetkellä niitä on jo lähes 100). Toisaalta kun on tullut sijoiteltua näin laajalti erilaisiin osakkeisiin, se tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia tutkia tätä sijoitushistoriaa. 

Koska ylläoleva kaavio voi olla leveytensä vuoksi hankala lukea, tässä ovat samat tiedot tarkemmin luettavassa muodossa taulukkona:

Sija	Normalisoitu sija	Osake	Prosenttia Voitoista/tappioista	Normalisoitu Kokonaistuotto
1	1,0	Revenio Group Oyj	9,70%	12,59
2	1,8	PONSSE OYJ 1	4,79%	6,21
3	2,6	FORTUM OYJ	4,16%	5,39
4	3,4	TECHNOPOLIS OYJ	3,83%	4,97
5	4,2	Raute Corporation A	3,76%	4,88
6	5,0	ELECSTER OYJ A	3,75%	4,86
7	5,8	NORDEA BANK	3,53%	4,57
8	6,6	AFFECTO OYJ	2,93%	3,80
9	7,4	TELESTE OYJ	2,79%	3,62
10	8,2	SCANFIL OYJ	2,63%	3,41
11	9,0	SPONDA OYJ	2,59%	3,36
12	9,9	STORA ENSO OYJ R	2,56%	3,32
13	10,7	YLEISELEKTRONIIKKA OYJ E	2,55%	3,31
14	11,5	AKTIA OYJ A	2,42%	3,13
15	12,3	Incap Corporation	2,35%	3,04
16	13,1	SAMPO OYJ A	2,17%	2,81
17	13,9	HUHTAMÄKI OYJ	2,00%	2,59
18	14,7	Aspo Plc	1,86%	2,41
19	15,5	NESTE OIL OYJ	1,70%	2,20
20	16,3	Tokmanni Group Oyj	1,64%	2,13
21	17,1	Remedy Entertainment Oyj	1,59%	2,06
22	17,9	ORION B	1,42%	1,84
23	18,7	CITYCON OYJ	1,31%	1,70
24	19,5	Bank of Åland Plc B	1,25%	1,62
25	20,3	Evli Pankki Oyj	1,25%	1,62
26	21,1	ETTEPLAN OYJ	1,23%	1,59
27	21,9	Okmetic Oyj	1,15%	1,49
28	22,7	CRAMO	1,12%	1,45
29	23,5	GAZPROM	1,10%	1,43
30	24,3	KESKO OYJ B	0,99%	1,29
31	25,1	KONECRANES OYJ	0,99%	1,28
32	26,0	Kamux Corporation	0,87%	1,13
33	26,8	NoHo Partners Oyj	0,85%	1,10
34	27,6	YIT	0,83%	1,08
35	28,4	DIGIA OYJ	0,81%	1,05
36	29,2	UPONOR OYJ	0,81%	1,05
37	30,0	WÄRTSILÄ	0,78%	1,01
38	30,8	Restamax Oyj	0,78%	1,01
39	31,6	CARGOTEC	0,74%	0,96
40	32,4	SOLTEQ OYJ	0,73%	0,95
41	33,2	ALMA MEDIA OYJ	0,71%	0,93
42	34,0	ORION A	0,71%	0,92
43	34,8	FISKARS	0,70%	0,91
44	35,6	Bitcoin XBT	0,69%	0,89
45	36,4	TELIASONERA	0,67%	0,87
46	37,2	Detection Technology Oyj	0,66%	0,85
47	38,0	SANOMA Abp	0,65%	0,85
48	38,8	Oma Säästöpankki Oyj	0,64%	0,84
49	39,6	ALLIANZ	0,63%	0,82
50	40,4	Keskisuomalainen Oyj A	0,62%	0,81
51	41,2	Novo Nordisk B A/S	0,62%	0,80
52	42,0	TEKLA OYJ	0,53%	0,69
53	42,9	PKC GROUP OYJ	0,50%	0,65
54	43,7	Panostaja Oyj	0,49%	0,63
55	44,5	Admicom Oyj	0,49%	0,63
56	45,3	TIETO	0,47%	0,61
57	46,1	METSO	0,39%	0,50
58	46,9	Volkswagen	0,35%	0,46
59	47,7	Altia Plc	0,33%	0,43
60	48,5	KEMIRA OYJ	0,33%	0,43
61	49,3	AT&T Inc.	0,31%	0,41
62	50,1	Pohjola Bank Abp	0,31%	0,40
63	50,9	UPM-Kymmene Corporation	0,30%	0,39
64	51,7	Gofore Plc	0,30%	0,38
65	52,5	Exel Composites Plc	0,27%	0,35
66	53,3	LÄNNEN TEHTAAT OYJ	0,24%	0,31
67	54,1	OUTOTEC OYJ	0,23%	0,30
68	54,9	SRV Group Plc	0,20%	0,26
69	55,7	Volvo, AB ser. A	0,19%	0,25
70	56,5	Fondia Oyj	0,16%	0,21
71	57,3	Tamfelt	0,16%	0,21
72	58,1	eQ	0,15%	0,20
73	59,0	RAMIRENT OYJ	0,15%	0,19
74	59,8	Valmet Corporation	0,15%	0,19
75	60,6	NORVESTIA OYJ	0,14%	0,18
76	61,4	LASSILA & TIKANOJA	0,12%	0,16
77	62,2	MARTELA A	0,12%	0,16
78	63,0	ATRIA YHTYMÄ OYJ A	0,11%	0,14
79	63,8	Siili Solutions Oyj	0,10%	0,13
80	64,6	Relais Group Oyj	0,10%	0,13
81	65,4	MARIMEKKO OYJ	0,10%	0,12
82	66,2	Taaleri Oyj	0,09%	0,12
83	67,0	ORIOLA-KD A	0,09%	0,12
84	67,8	PERLOS	0,08%	0,10
85	68,6	Silmäasema Oyj	0,06%	0,07
86	69,4	OLVI OYJ A	0,06%	0,07
87	70,2	Orava Asuntorahasto Oyj	0,05%	0,06
88	71,0	Aspocomp Group Plc	0,04%	0,05
89	71,8	AMANDA CAPITAL OYJ	0,04%	0,05
90	72,6	NOKIAN RENKAAT OYJ	0,04%	0,05
91	73,4	Rapala VMC Corporation	0,04%	0,05
92	74,2	Salcomp Oyj	0,02%	0,03
93	75,0	COMPTEL OYJ	0,02%	0,02
94	75,9	KESLA A	0,14%	-0,04
95	76,7	Vincit Oyj	0,21%	-0,06
96	77,5	GEOSENTRIC OYJ	0,29%	-0,09
97	78,3	Enersense International Oyj	0,44%	-0,13
98	79,1	GLASTON	0,53%	-0,16
99	79,9	LEMMINKÄINEN OYJ	0,63%	-0,19
100	80,7	F-SECURE	0,78%	-0,23
101	81,5	ETHEREUM XBTE	0,79%	-0,23
102	82,3	Avidly Oyj	0,84%	-0,25
103	83,1	POYRY OYJ	0,86%	-0,26
104	83,9	Sievi capital Oyj	1,37%	-0,41
105	84,7	ROVIO	1,49%	-0,44
106	85,5	ORIOLA-KD B	1,61%	-0,48
107	86,3	Suominen Oyj	1,88%	-0,56
108	87,1	Outokumpu Oyj	2,21%	-0,66
109	87,9	COMPONENTA OYJ	2,35%	-0,70
110	88,7	Fellow Finance Plc	2,40%	-0,71
111	89,5	RAUTARUUKKI OYJ K	2,67%	-0,79
112	90,3	Signet Jewelers Limited	2,77%	-0,82
113	91,1	ELCOTEQ SE A	3,17%	-0,94
114	92,0	Stockmann Plc A	3,17%	-0,94
115	92,8	Privanet Group	3,60%	-1,07
116	93,6	Betsson	3,92%	-1,16
117	94,4	HKScan A	4,19%	-1,24
118	95,2	Nitro Games Oyj	4,71%	-1,40
119	96,0	TECNOTREE ABP	6,58%	-1,95
120	96,8	TALVIVAARA MINING COMPANY	7,05%	-2,09
121	97,6	Next Games Oyj	7,39%	-2,20
122	98,4	Consti Yhtiöt Oyj	8,74%	-2,60
123	99,2	IXONOS OYJ	11,18%	-3,32
124	100,0	Lehto Group Oyj	12,01%	-3,57

Listasta ja kaaviosta on helppo nähdä, mitkä olivat tuottaneet eniten tai tuottaneet pahimmat tappiot tuohon 1.2.2020 mennessä. Joidenkin arvopaperien osalta tilanne on sittemmin muuttunut yllättävänkin paljon, mutta palattaneen siihen myöhemmin erillisessä jutussa. Myöhempää tarkastelua silmällä pitäen taulukosta löytyy myös tuo ns. “normalisoitu” sijanumero, jonka tarkoituksena on mahdollistaa suhteellisen sijanumeron muutoksien seuranta silloinkin, kun lista kasvaa pituutta entisestään. Mikäli päädyn kirjoittamaan tuottojen kehityksestä jatkossa säännöllisemminkin, olettaisin näiden sijanumeromuutoksien tutkimisen tarjoavan ehkäpä mielenkiintoisimman tarkastelun kohteen.

Yleisellä tasolla pienenä toiveena on, että voisin tällaista listausta ja siinä tapahtuvia muutoksia tarkastelemalla oppia jotakin: oppia välttämään samantyylisten virheiden tekemisen sekä toisaalta tunnistamaan paremmin ne tilanteet, missä ollaan sijoituksissa oikeilla jäljillä. Yksi yleinen huomio on se, että tunteet onnistumisten ja epäonnistumisten suhteen eivät kuitenkaan kulje ihan samassa järjestyksessä kuin mitä listalta voisi ensin arvata, sillä osa tappioista ei välttämättä tunnu kovin pahoilta virheiltä, ja toisaalta osa voitollisista sijoituksista voi tuntua tappioitakin pahemmilta epäonnistumisilta.

Katsotaanpa seuraavien alaotsikoiden alla hieman esimerkkejä. 

Bottom 10 - Suurimmat tappiot

Lähdetään liikkeelle tappioista. Huonoimpien sijoitusten pohjakolmikkoon kuuluu kaksi rakennusalan yritystä, joista molempien kyytiin tuli lähdettyä suunnilleen samaan, kurssikehitystä ajatellen huonoon aikaan 2017. Consti tuntui alana varmalta: korjausrakentamista tarvitaan aina, alan voisi kuvitella olevan kasvussa, ja arvostustaso vaikutti kohtuulliselta. Lehtokin vaikutti alkuun hyvältä. Molemmissa tein kuitenkin vielä sen virheen, että ostin lisää kurssin laskettua, kun kuvittelin suunnan kääntyvän. Voisi sanoa, että ainakin Constin kohdalla intuitio johti harhaan.

Ixonoksen kohdalla en enää tarkemmin muista sijoitusteni perusteita, mutta kaiketi kuvittelin yrityksen saavan luotua nahkansa uusiksi vanhojen ohjelmistoyhteistöiden kariutuessa, jolloin firma ja siten jo rajusti laskenut osakekin pääsisi uuteen nousuun. Turska on edelleen matkassa Digitalist Groupin muodossa. Sama koskee Tecnotreetä.

Huonoimman pään viidenneltä sijalta löytyy Talvivaara, joka löytyy monen muunkin tappioiden joukosta. Osasta ehdin luopua voitollakin, mutta lopputulos jäi silti selvästi tappiolle. Tämän osalta tarina ei varmaankaan ole merkittävästi muista Talvivaaraan sijoittaneista poikkeava.

Tässä listauksessa tappiollisimpien 10 osakkeen listaan mahtuu myös kaksi peliyhtiötä. Nitro Gamesin osalta syy sijoittamiseen oli yksinkertaisesti se, että halusin omistaa omaa työnantajaani, kun siihen oli itselläni ensimmäistä kertaa mahdollisuus, ja toisaalta firman valuaatio on ollut pieni verrattuna siihen potentiaaliin, mitä maltillisestikin menestyvä peli voisi tuottaa.

Next Games muodostaa omaa päätöksentekoa ajatellen aika ainutlaatuisen tapauksen, joka on jossain määrin jäänyt enemmän kaivelemaan. Kun yritys julkaisi teaserin AR:ää eli lisättyä todellisuutta sekä pelaajan sijaintia hyödyntävästä The Walking Dead : Our World -pelistä, koin, että vaikka mainosvideo tietysti lupailee liikoja, potentiaali on siitä huolimatta niin iso, että tätä täytyy ostaa heti markkinoiden avauduttua. Näin tein, ja päätös oli oikea: kurssi raketoi ylös yli 100% muutamassa viikossa ja realisoinkin (valitettavan pienen) osan osakkeista lähellä huippuja. Kun peli sitten tuli testattavaksi, se ei vastannut odotuksiani, eikä huipustaan selvästi laskeneesta kurssista huolimatta osake enää näyttänyt houkuttelevalta. Oma puhelimeni ei silloin tukenutkaan AR-toimintoa, millä sitten alkuun selitin itselleni osan pettymystä: ehkä AR toisi kuitenkin merkittävää lisäarvoa kokemukseen ja pelin potentiaaliin kasvaa orgaanisesti. Hieman myöhemmin pääsin kokeilemaan AR-versiota, mutta kurssi oli jo laskenut lisää, ja loppujen lopuksi osakkeessa tuli pysyttyä liiaksi kiinni kai ihan vain koska oli halu uskoa yrityksen parempaan onnistumiseen.

Sijoitusten 10 suurimman tappion listalta löytyy vielä kolme osaketta. Näistä HKScanin kohdalla tappioiden taustalla on ollut ehkä se, että olen pitänyt tämänkaltaista elintarvikebisnestä turhankin varmana bisneksenä. Privanetin osalta yrityksen maineessa oli parantamisen vara, mutta kaipa koin sen näkyvän jo riittävästi hinnassa, ja toisaalta koin tällaisessa välitysalustassa olevan huomattavaa potentiaalia. Betssonin osalta taas näkisin, että kyse on ollut firman aidosta aliarvostuksesta, ja itse asiassa se onkin tämän 2020 loppuvuoden aikana noussut jälleen voitollisten sijoitusten joukkoon.

OPPITUNTI:

• Voi kysyä, onko vaikkapa Ixonokseen tai Privanetiin sijoittaminen ollut perusteltua. Mutta jotta sijoituspäätösten järkevyyttä voisi yrittää arvioida myös vuosien päästä, olisi hyödyllistä kirjata muistiin syyt, jotka alunperin saivat ostamaan osaketta. Vanhojen ostopäätöksien perustelujen tarkastelusta voisi myös hakea tukea päätöksentekoon mietittäessä, mitä yhtiön osakkeiden kanssa tulisi jatkossa tehdä.

Milloin seurata intuitiota?

Sijoituspäätöksiin vaikuttaa monta tekijää. Voidaan tutkia tunnuslukuja, pohtia alan tai yrityksen näkymiä, hakea näkemystä yrityksestä tehdyistä kirjoituksista tai seurata omaa intuitiota. Constin kohdalla intuitio vei ehkä harhaan, mutta monesti se on myös ollut oikeassa. Next Gamesin kohdalla intuitio veti ensin oikeaan suuntaan, kun päätin ostaa osaketta lisää annista hankittujen seuraksi, mutta intuition velipuoli eli tunteet taisivat ajaa edelle kun osakkeista olisi pitänyt ymmärtää luopua: halu uskoa pelin ja yrityksen mahdollisuuksiin sai pysymään osakkeessa liian tiukasti kiinni. 

Yksi esimerkki intuitiosta on sellainen, mitä ei ylläolevalta sijoituslistalta löydy - valitettavasti. Harvia vaikutti kiinnostavalta listautumiselta: kohtuullinen hinnoittelu, omaan kokemukseen pohjautuen hyvä brändi ja suhteellisen pienellä yrityksellä on tilaa kasvaa, myös ulkomailla. Ajattelin, että tähän kannattanee osallistua. Tutkin nopeasti annin ehtoja, mutta sitten jäi sijoittamatta kaiketi kahdesta syystä: salkkuni on ollut turhankin laajalti hajautettu jo valmiiksi ja pitäisi rajata, missä määrin sijoittaa jatkuvasti uusiin kohteisiin, ja uskoin kirjoituksia, joiden perusteella yrityksen kasvunäkymät eivät olisi kovin hyvät. No, nyt kurssi on alle kolmessa vuodessa nelinkertaistunut listautumishintaansa nähden.

Harviaakin omalla tavallaan harmillisempi tapaus on Admicom. Sen luvut ja potentiaali näyttivät niin hyvältä, että sen antiin osallistuin. Ongelma vain oli, että jälleen uskoin liikaa joitakin nettikirjoitteluja, jotka sattuivat parjaamaan ohjelmistoa. Kun tähän yhdistettiin hyvin nopeasti noussut kurssi, päädyin aivan liian nopeasti irtaantumaan osakkeista kokonaan. Pienet voitot toki syntyi, mutta sittemmin kurssi on noussut yli 1200%!

Joskus pitäisi vain luottaa omiin ajatuksiinsa - ja joskus tietysti myös jättää luottamatta. Pitäisi siis vain oppia tunnistamaan, milloin todennäköisesti omat ajatukset vievät harhaan, ja milloin niihin pitäisi luottaa. Harvian ja Admicomin osalta voisi ainakin yrittää oppia sen, että nettikirjoitteluille ei kannata antaa kovinkaan paljon arvoa. Vaikka nettikirjoittelut eivät saaneet ainakaan näiden esimerkkien kohdalla sijoittamaan markkinoiden epäonnistujaan, hyvään yhtiöön sijoittamatta jättäminen ja erityisesti hyvän yhtiön osakkeiden myyminen voivat olla lopputuloksen kannalta käytännössä yhtä tuhoisia.

OPPITUNTI:

• Tartu netistä löydetyistä kirjoituksista vain selkeisiin faktoihin ja ilmeisen näkemyksellisiin kirjoituksiin ja jätä muut kommentit omaan arvoonsa.
• Älä anna tunteiden ohjata liikaa: toivo jonkin yrityksen menestyksestä ei tarkoita sen menestyksen todennäköisyyttä.

Kurssiraketit

No, Harviaa ei koskaan ole salkkuuni päätynyt, ja Admicom meni myyntiin aivan liian varhain. Kaipa salkusta on kuitenkin vuosien kuluessa löytynyt muita moninkertaistujia? On toki. 

Yksi salkussa käyneistä moninkertaistujista on ollut Neste. Se tuli valitettavasti kuitenkin myytyä jo siinä vaiheessa, kun kurssi oli suunnilleen tuplaantunut. Jos olisin pitänyt osakkeet, tuon +100% tuoton sijasta lukema näyttäisi nyt noin +1500%. Myynti on ollut selvä virhe varsinkin jälkikäteen tarkasteltuna, mutta tämän pystyn antamaan itselleni joitakin muita tapauksia paremmin anteeksi, sillä en kokenut ymmärtäväni yrityksen bisnestä riittävästi.

Nestettä enemmän harmittaakin Admicom. Yritys näytti annista helpolta valinnalta: yritys teki jo tuolloin kelpo tulosta antihintaan suhteutettuna, ja kun tähän yhdistetään hyvin skaalautuva bisnes, antiin osallistuminen oli aika helppo valinta. Kun kurssi sitten nousi vauhdikkaasti, annoin joidenkin netistä löytyneiden ohjelmiston laatua negatiivisesti kuvaavien kirjoitusten vaikuttaa niin, että päädyinkin myymään osakkeet ja realisoimaan voitot. Se oli paha virhe.

Mutta on sitä onneksi onnistuttukin. Revenio komeilee salkussa varsinkin suhteellisen tuoton, mutta myös absoluuttisen tuoton osalta aivan omassa luokassaan. Alkuperäiseen sijoitukseen nähden Revenio oli tämän jutun tilastojen tarkasteluhetkellä eli 1.2.2020 yli 17-kertaistunut, minkä lisäksi on tullut vielä jonkin verran osinkojakin (ja tätä kirjoittaessa kurssi on sijoitusajankohdasta jo yli 30-kertaistunut). Toki jälkiviisaana voi todeta, että olisi pitänyt sijoittaa alussa enemmänkin, ja pitää koko sijoituksesta kiinni tähän päivään asti, mutta Revenion osalta kaikki päätökset ovat silti tuntuneet perustelluilta. Lähdin yhtiöön mukaan, koska Revenion tiedotteista oli nähtävissä lupaava kasvu, ja yhtiö teki jo noihin aikoihin positiivista, tiedotteiden perusteella vahvasti kasvavaa tulosta, mikä ei ole itsestäänselvyys varsinkaan terveysteknologian tulevaisuudenlupauksien kohdalla. Koska yhtiö oli kuitenkin entuudestaan tuntematon, sijoittamani summa oli varovaisuuden vuoksi pienempi kuin millä tyypillisesti olisin muuten lähtenyt mukaan uuteen yhtiöön. Osa osakkeista on myös tullut matkan varrella myytyä, mutta koska lupaava kasvu jatkui, maltoin olla myymättä osakkeita siihen asti, että osake oli 7-kertaistunut. Otin tuolloin “omat pois” eli myin alkuperäisen panostuksen verran eli seitsemäsosan potista, ja myynti oli vielä ajoitukseltaan mainio, sillä sain ostettua nuo osakkeet kolmanneksen halvemmalla takaisin. Parempaan lopputulokseen olisi toki päässyt, jos tuonjälkeisiä myyntejä en olisi enää tehnyt, mutta myynnit ovat tuntuneet arvostukseen katsottuna suhteellisen perustelluilta, eivätkä ne ole estäneet Reveniota nousemasta salkun suurimmaksi omistukseksi, ja tuottoa oli välissä tulleista realisoinneista huolimatta tullut 1.2.2020 mennessä osinkoineen noin +1500%, kun osakkeista kiinni pitämällä tuottoa olisi ehtinyt tulla noin +1700%.

Näistä kolmesta yli 10-kertaistujasta eli tenbaggerista valitettavasti vain yhden kyydissä on tullut pysyttyä. Hyviä sijoituksia on toki ollut muitakin, mutta uutta tenbaggeria, jonka kyydissä myös pysyisin, ei ole vielä näköpiirissä.

OPPITUNTI:

• Vältä turhaa myyntiä. Jos tuntuu perusteellisen pohtimisen jälkeen yhä perustellulta myydä, älä silti mieluummin myy kaikkea.

TOP 10 - Tuottoisimmat sijoitukset

Monikymmenkertaistuja Revenion ja salkusta aivan liian aikaisin poistuneiden Nesteen ja Admicomin lisäksi löytyy sitten myös maltillisempia moninkertaistujia. Ponssea ostin alunperin 6 euron hinnan molemmin puolin, ja sen mukana on tullut pysyttyä aina näihin 20-30 euron hintoihin asti, minkä ansiosta se onkin päässyt tuottolistan kakkoseksi. Saman kokoluokan suhteellinen kehitys on ollut myös listan viidennellä eli Rautella, jonka kyydissä olen ollut 8 euron hinnoista lähtien.

Listan sijoilla 3 ja 4 olevat Fortum ja Technopolis poikkeavat edellä mainituista siinä, että niiden suuri euromääräinen (eli tässä taulukossa pistemääräinen) tuotto johtuu osakekurssin moninkertaistumisen sijaan siitä, että ne ovat lähtökohtaisesti olleet salkussa muita suuremmalla painolla - kumpikin on tainnut olla jossain vaiheessa salkun suurin omistus. Suurella painolla mukana on ollut myös listan numero 7 eli Nordea.

Listan sijalta 6 löytyvä Elecster ansaitsee siitä syystä erityisen maininnan, että sen kohdalla yhdistyy yrityksen pieni markkina-arvo ja suuri paino omassa salkussani: vaikka sillä ei ole oikeastaan juuri mitään merkitystä, tästä yrityksestä olen luultavasti omistanut selvästi suuremman prosentuaalisen osuuden kuin mistään muusta yrityksestä. Olen myös nähnyt Elecsterin esimerkkinä epäseksikkään alansa ja pienuutensa vuoksi aliarvostetusta yrityksestä.

Edellä mainittujen terveydenhuolto-, teollisuus-, finanssi-, kiinteistö-, energiaalojen edustajien lisäksi TOP 10 -listalta löytyy myös teknologia-alalta Teleste sekä elektroniikkateollisuutta edustava Scanfil. TOP10 -listan yritykset ovat siis keskenään varsin erilaisia, mikä on mielestäni omalla tavallaan hieno juttu: kohteiden hyvyys ei ole sidottu toimialaan, ja hyviä poimintoja on löytynyt useilta eri aloilta.

Kaikkinensa listan ylläolevan listan parhaimmat 10 osakelajia kattavat 54,3 pistettä normalisoidusta 100 pisteen kokonaistuotosta sekä toisaalta noin 42% kaikkien 93:n voitollisen arvopaperin tuotosta. Toisin sanoen siinä missä TOP 10 osakelajit tuottivat keskimäärin 5,4 pistettä, seuraavat 83 osakelajia tuottivat keskimäärin 0,70 pistettä. 

Mitä tämä tuottojen keskittyminen sitten tarkoittaa? Koska taulukon listaus kuvaa vain absoluuttisia, ei sijoitettuun summiin suhteutettuja tuottoja, tämä ei tarkoita edes sitä, että panostaminen vain näihin 10 parhaiten tuottaneeseen osakkeeseen olisi suoraan moninkertaistanut salkun kokonaistuotot, joten hirveän syvällisiä päätelmiä tästä ei suoraan voi tehdä. Listauksesta löytyy kuitenkin paljon osakelajeja, joiden tuotto on ollut positiivinen, mutta euromääräisesti varsin pieni. Osa näistä voi johtua siitä, että kyse on sijoitusteni alkuaikoina tehdyistä sijoituksista, jolloin summat ovat olleet pienempiä. Osassa kyse voi myös olla lyhyen tähtäimen sijoituksista, jotka ovat olleet omana ajankohtanaan perusteluja. Hajautukseni on kuitenkin muutenkin siinä määrin laajaa, että minkään arvopaperin arvo ei ylitä 4%:a salkusta, joten herää kysymys, olisiko kuitenkin perusteltua ottaa enemmän näkemystä joidenkin arvopaperien osalta ja uskaltaa antaa joillekin lupaaville yhtiöille reilumpi painoarvo?

OPPITUNTI:

• Vältä liiallista hajautusta ainakin siltä osin, että sallit vahvemman näkemyksen ottamisen joidenkin osakelajien kohdalla. Se, että jonkin arvo on noussut 4%:iin salkusta ei tarkoita sitä, että osa olisi tarpeen myydä.

Pörssilistalta poistuneet

Listauksen yhtiöistä 5 on lähtenyt salkusta yrityksen päädyttyä yrityskaupan kohteeksi, ja toisaalta 3 yhtiötä on kokenut konkurssin. Suhdeluku ei tällaisina lukuina ole kovin mairitteleva, mutta onneksi poisostetuissa tuotto on ollut moninkertainen konkurssiyhtiöihin verrattuna. Esimerkiksi GeoCentric oli ensimmäisten sijoitusteni joukossa kokeiluluonteinen ja niin pieni senttiosakkeeseen tehty miniostos, ettei niin pieneen kauppaan tähtäävää toimeksiantoa ole tullut koskaan myöhemmin edes tehtyä ja ko. yhtiön ostot jäivät tuohon yhteen kertaan. Toisaalta vuoden 2021 alussa yrityskauppatapausten jatkoksi tullee näillä näkymin tämän 2020 helmikuun tilannetta kuvaavasta listauksesta vielä puuttuva Tikkurila.

TOP 10:n yhtiöistä Technopolis ja Affecto ovat lopulta poistuneet salkusta yrityskaupan johdosta, kuten myös juuri TOP 10:n ulkopuolelle jäänyt, toinen kiinteistöalan firma Sponda. Technopoliksen osalta listalta poistumisesta jäi mieleen hämmentävä yksityiskohta. Myin itsekin osan Technopoliksen osakkeista pari senttiä eli puolisen prosenttia varsinaisen ostotarjoushinnan ylittävään hintaan, mutta markkinalla nähtiin kalkkiviivoilla lopuksi yllättäen kauppoja, jotka tehtiin kymmeniä prosentteja kalliimmalla. Syy tälle jäi ainakin itselleni hämärän peittoon, mutta siinä taisi jotkut yksittäiset sijoittajat saada poikkeuksellisen hyvän tilin - ymmärtämättä välttämättä itsekään täysin miksi.

Vaikka suomalaisen omistajuuden näkökulmasta yrityksen myyminen on usein lopputuloksena kaksijakoinen, ostokohteista tarjottava preemio on monesti iloinen yllätys osakkeenomistajalle. Näitä on kuitenkin vaikea ennustaa, joten merkittäviä “oppitunti”-johtopäätöksiä ei näistä taida oikein saada.

Alakohtaista tarkastelua

Tarkastellaan vielä tuottoja toimialoittain. Eri pankit ja muut tahot tuntuvat jakavan yrityksiä toimialoihin eri tavoin, joten jakaumat ovat vain suuntaa-antavia. Teollisuustuotteiden ja palveluiden suuri osuus allaolevassa kuvaajassa kertoo ehkä eniten siitä, että kyseisen kategorian alle menee ehkä liian suuri osa yhtiöistä. Esim. Kauppalehdessä rakennusyhtiötkin menevät tähän kategoriaan, ja niin ne menevät myös tässä listauksessa. Itse asiassa, jos eriyttäisin rakennusyhtiöt omaksi kategoriakseen, kyseinen kategoria olisi kategorioista ainoa, joka on kokonaisuudessaankin miinuksella - erityisesti Constin ja Lehdon kanssa epäonnistumisesta johtuen.

Jos otetaan huomioon kuhunkin ryhmään kuuluvien arvopaperien määrä jakamalla kategorian tuoton kategoriaan kuuluva osakelaji, kuvaaja näyttää jonkin verran erilaiselta:

Nyt kuvaajasta nousee korostuneesti esiin erityisesti Kiinteistöt ja Energia. Kumpaankin kuuluu vain kolme yhtiötä, jotka ovat tuottaneet kukin mainiosti.

Yhteenveto

Niin kuin varmasti kaikilla vähänkään pidempään sijoittaneilla, sijoitushistoriaani mahtuu sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Paitsi että on tullut valittua vääriä hevosia, olen sortunut samaan syntiin kuin hyvin moni muukin sijoittaja: olen myynyt joitakin yhtiöitä liian varhain, mikä on ollut kivuliaan ilmeistä erityisesti Nesteen ja Admicomin kohdalla. En silti ole valmis purematta nielemään monien pitkän linjan tunnettujen sijoittajien näkemystä, että markkinoilla tulisi lähinnä vain ostaa, ja myyntien pitäisi olla parhaimmillaankin vain hyvin harvinaisia poikkeuksia. Oma sijoitusfilosofiani on siten lähempänä sitä, millaiseksi olen ainakin tulkinnut Aki Pyysingin lähestymistavan: sijoituskohteiden valinta pohjautuu monien tunnettujen sijoittajien tapaan enemmän fundamentteihin kuin spekulaatioon saati tekniseen analyysiin, mutta osakkeiden myyminen on lähes tasaveroinen vaihtoehto ostamisen kanssa. Ja Pyysingillä tämä toimintamalli on myös osoittanut toimivuutensa.

Vaikka en aio edelleenkään hylätä myymistä, myymiskynnyksen nostaminen on ehkä silti  tässä jutussa listatuista “oppitunneista” tärkein. Kuitenkin myös muita oppitunteja on hyvä pitää mielessä. Voisin tästä lähtien tehdä niin, että ainakin uuteen osakelajiin sijoittaessa kirjoittaisin ylös syyt, minkä perusteella päätin ostaa osaketta. Ja mitä tulee vaikutusten ottamiseen nettikirjoituksista, niissä kannattanee enemmän luottaa kantaa X edustavien kirjoitusten laatuun kuin kantaa X edustavien kirjoitusten lukumäärään. Ja viimeisimpänä voisin yrittää opetella isomman näkemyksen ottamiseen. Jos jokin yhtiö näyttää osakkeen arvostustasoa myöten kaikin puolin hyvältä, on tällaisen kohdalla täysin ok, jos kyseisen osakkeen painoarvo salkussa kasvaa selvästikin isommaksi kuin 4%.

Seuraavassa jutussa aion tarkastella, miten tilanne on muuttunut vuodessa eli päivään 1.2.2021 mennessä. Vuoden ensimmäinen pörssipäivä on starttaamassa huomenna, joten siihen on vielä yksi kuukausi pörssikaupankäyntiä.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>