Vaikka olen vuosia sijoittanut osakkeisiin, en ollut ennen viime vuotta osallistunut yhteenkään listautumisantiin. No, se muuttui viime vuonna. Jos ei lasketa mukaan pörssin First North -listalta päälistalle siirtyneitä kolmea yhtiötä, viimeisen 12 kuukauden aikana pörssiin on listautunut yhteensä 14 yritystä, ja näistä anneista olen itse osallistunut kahdeksaan eli suhteellisesti hieman yli puoleen. Nyt ensimmäisestä annista on kulunut vuosi, joten tässä kohtaa on hyvä katsoa, miten listautuneille osakkeille on tässä ajassa käynyt.
Alla olevassa taulukossa on lueteltu kaikki vuoden aikana listautuneet yritykset aina tällä viikolla listautuneisiin Harviaan ja Altiaan saakka.
Taulukon viimeisestä sarakkeesta näkee värikoodauksista selkeästi, että kahden yrityksen osakkeet ovat nousseet hyvinkin tuntuvasti, kun taas kahden laskeneet hyvinkin tuntuvasti. Eniten noussut Fondia taitaa olla listan yhtiöistä ainoa, josta on tähän mennessä ehtinyt jo irrota osinkokin (0,35 euroa osakkeelta). Mutta mitä luvut tarkoittavat sen suhteen, onko listautumisanteihin ollut kannattavaa osallistua vai ei? Tutkitaanpa.
Jos katsotaan pelkkiä suhteellisia muutoksia, voidaan todeta, että keskimäärin listautuneet yritykset ovat kehittyneet noin 1,75%. Samassa ajassa pörssi-indeksi on noussut hieman yli 5%, joten vaikka yritykset ovat olleet listalla keskimäärin vain 47% vuodesta, listautuneet ovat pärjänneet keskimäärin indeksiä heikommin.
Entä jos lukuja tarkastellaan merkintään käytettyjen summien osalta? Mikä olisi tilanne siinä teoreettisessa skenaariossa, että olisi merkinnyt jokaista yhtiötä juuri kunkin yhtiön listautumisessa voimassa olleen minimisitoumuksen verran. Hieman huvittavaa kyllä, tästä lopputulos näyttäisi 23.3.2018 päätöskurssien perusteella olevan 0,50 euroa voittoa - siis yhteensä, ei osakkeelta! Toisin sanoen sijoitetuista 11203,50 €:sta olisi tullut 11204,00 €. Ei kovin hyvä tulos - ei vaikka laskisi päälle Fondian 35 euron osingot.
Käytännössä jokaiseen antiin minimisitoumuksella osallistumalla tilanne olisi kuitenkin tätäkin heikompi. Syy tähän on se, että mikäli anti on huomattavan suosittu, kaikille ei riitä niin paljon osakkeita kuin on haluttu merkitä. Osassa tapauksista minimisitoumuksen suuruinen määrä osakkeita on taattu kaikille listautumiseen osallistuneista ja osakelukumäärän leikkaaminen on koskenut vasta suurempia osakemääriä, mutta kaikista suosituimmissa anneissa minimisitoumuksenkaan suuruista lukumäärää osakkeita ei ole voitu tarjota kaikille. Esimerkiksi Remedyn tapauksessa tämä tarkoitti sitä, että vaikka minimisitoumus oli 150 osaketta, annista sai käteen vain 50 osaketta + 6,8% tämän ylittävästä osakemäärästä. Tämän kuluneen vuoden perusteella vaikuttaa myös siltä, suositut annit olivat oli perustellusti toisia suositumpia, sillä suosituista annetuista tulleilla osakkeilla on myös ollut suotuisampi kurssikehitys. Tämän käytännön seuraus on se, että jos osallistui jokaiseen antiin minimisitoumuksella (mikä oli tyypillisimmin 100 osaketta), käteen jäi tuottoisimmista osakkeista vähemmän käteen, ja kokonaisuuden osalta muutos onkin itse asiassa -5,05% eli pakkasen puolella. Konkreettisesti summina tämä näkyy alla olevassa taulukossa:
Käytännössä jokaiseen antiin minimisummalla mukaan lähtenyt olisi siis ainakin ilman lisäostoja tai lisämyyntejä nyt tappiolla. Toki pelkästään Rovion väliin jättämällä lopputulos olisikin jo voitollinen. Toisaalta taas jos anteihin olisi osallistunut minimisitoumuksia suuremmilla summilla, tappio olisi suhteellisestikin suurempi voitollisten osakkeiden suuremman määrällisen leikkautumisen takia.
Miten itselläni on sitten antien suhteen mennyt? Suhteellisen hyvin. Alla olevassa taulukossa näkyy, mihin anteihin osallistuin ja millaisin tavoittein:
Miten itselläni on sitten antien suhteen mennyt? Suhteellisen hyvin. Alla olevassa taulukossa näkyy, mihin anteihin osallistuin ja millaisin tavoittein:
Next Games oli ensimmäinen anti, johon osallistuin. Siinä painoi hyvin suuressa määrin se, että oli vain yksinkertaisesti halu omistaa peliyritystä, eikä siinä vaiheessa ollut Remedyn tai Rovion listautumisesta tietoa. Next Gamesin tarina on myös mielenkiintoinen, joten vaikka valuaatio tuntui haastavalta, halusin lähteä mukaan. Vaikka kurssi onkin painunut tällä viikolla listautumishinnan alapuolelle, koen silti, että merkintä kannatti, sillä pörssitaival alkoi hyvässä nosteessa, olisin luultavasti ostanut osaketta joka tapauksessa jonkin verran, ja kokonaisuus on kuitenkin yhä juuri ja juuri voiton puolella.
Merkintäsitoumusten ja lopullisten merkintöjen eroavaisuutta kuvastaa se, että vaikka kaikista listautuneista eniten nousseen Fondian listautumisantiin osallistuin selvästi suurimmalla panoksella, kyseisen yrityksen osaketta sain merkintämäärien leikkauksen vuoksi annissa kuitenkin paitsi kappale- myös euromääräisesti vähiten.
Kuten taulukosta näkyy, osallistuin myös molempiin raskaasti miinuksen puolelle kääntyneiden osakkeiden eli Silmäaseman ja Rovion anteihin. Varsinkaan Roviossa tarkoitus ei ollut kuitenkaan jäädä omistajaksi. En nähnyt korkeaa markkina-arvoa perusteltuna, mutta uskoin, että annille tulisi kuitenkin tunnetun brändin vuoksi kysyntää, joten otin riskin ja osallistuin antiin minimisummalla, ja myin osakkeet noin 10 minuuttia kaupankäynnin alkamisen jälkeen runsaan 5%:n voitolla. Silmäasema pysyi hallussa pari päivää pidempään, mutta lähti samansuuruisella voitolla pois. Siksi raskaasti pakkaselle kääntyneestä kurssikehityksestä huolimatta, molempiin anteihin osallistuminen kannatti.
Mikä sitten on omalla kohdalla mennyt tuoreiden listautuneiden yhtiöiden osalta pieleen? Kyllä tässä katse kääntyy peliyhtiöihin eli lähinnä Next Gamesiin ja Rovioon. Pelit ovat riskiala, ja sen yrityksiin on myös sijoituksina vaikea suhtautua samalla tavoin kuin moneen muuhun alaan. Parhaimmillaan voi olla mahdollisuuksia todella suuriin tuloksiin, mutta iso todennäköisyys on monesti olemattoman menestyksen puolella. Osakkeiden hinnoittelu on sitten eri skenaarioiden todennäköisyyksistä muodostuvan odotusarvon arviointia, ja tuo ennuste voi muuttua hyvinkin herkästi erilaisten uutisten tai erityisesti pelijulkistusten myötä.
Next Gamesin osalta onnistuin siinä, kun ostin osaketta lisää välittömästi Our World -julkaisua seuraavana aamuna, kun seuraavien päivien aikana kurssi nousi parhaimmillaan yli 90%:a korkeammalle tuohon ostokurssiin nähden, mutta osakkeesta en vain sitten kuitenkaan osannut kunnolla irtaantua, minkä vuoksi tilanne on nyt hyvin lähellä plus-miinus-nollaa. Rovion osalta taas onnistuin pikavoiton kohdalla, minkä jälkeen jäin odottelemaan kurssin laskemista, sillä kuten tässäkin kohtaa peliyhtiön omistaminen kiinnosti, kunhan arvostustaso laskisi kohtuullisemmalle tasolle. Yllätyin kun kurssi nousi vielä 8 euron tuntumasta takaisin listautumishinnan 11,50 euron paikkeille, mutta sitten kun koitti lopulta 50%:n prosentin laskuun päättynyt laskupäivä, koin, että nyt osake oli jo ostohinnoissa ja palasin omistajaksi. Paluu tapahtui sukellusrytinän yhteydessä kuitenkin turhankin nopeasti, mistä johtuen Rovio on listan osakkeista nyt ainoa, joka on kokonaisuudessaan tappiolla. Silmäaseman omistajaksi en ole palannut.
Sijoittamani summat eivät ole olleet suuria, mutta pienistä puroista kertyy jonkin verran tuloa, ja kokonaisuudessaan anteihin osallistuminen on ollut myös opettavaista. Suosittujen antien leikkaantumisilla on myös mielenkiintoisia seurauksia. Tavallaan voidaan ajatella, että siitä seuraa varsinkin isoilla summilla riskin epäsymmetrisyys: jos anti osoittautuu vahvasti ylimerkityksi ja osakkeen listautumishinta halvaksi, isoilla summilla sijoittava ei saakaan isoja määriä osaketta eikä siten isoa tuottoa vaikka kurssi nousisikin paljon, mutta jos anti jää tavoitteistaan kuten BBS-Bioactive Bone Substitutesin tapauksessa, osakkeita tuleekin merkittyä sitoutumista vastaava määrä, ja suuren summan investoineelle voikin jäädä käteen mustapekka, jos pörssitaival alkaa samantien selvästi pakkasella.
Tämä riskin epäsymmetrisyys on kuitenkin paljon pienempi kun sijoitettava summa on vain minimisitoumuksen verran tai lähellä sitä, koska tällöin suosittukaan anti ei välttämättä johda merkittäväksi päätyvän osakemäärän leikkaantumiseen. Tämä tekeekin listautumisanneista virkistävän poikkeuksen suhteessa niin moneen muuhun tapaan sijoittaa: siinä missä rikas yleisellä tasolla maksaa suhteessa pienempiä välityspalkkioita ja voi omata monella muullakin tapaa paremmat työkalut, neuvotteluasemat ja muunlaiset mahdollisuudet niin sijoitusten kuin toisaalta jopa verojen minimoinnin suhteen, tavallisella piensijoittajalla saattaa olla suhteessa paremmat edellytykset saada ilo irti listautumisanneista! Tämä voi olla yksi syy sille, miksi esimerkiksi Kyösti Kakkonen totesi äskettäisessä haastattelussa, ettei ole kiinnostunut listautumisista.
Listautumisanneissa on tietysti syytä muistaa samat perussäännöt kuin pörssistä ostaessakin eli aina pitäisi pystyä jotenkin järkisyin perustelemaan itselleen, minkä takia yhtiöstä kannattaa maksaa tietynsuuruinen hinta. Listautumisanneissa voi myös olla, että ainakin historiallista tietoa on vähemmän saatavilla, jolloin päätökset voi mahdollisesti joutua tekemään hatarammin perustein. Mutta mikäli perusteet pyydetylle hinnalle tuntuvat olevan kunnossa, voivat listautumisannit siis olla omiaan juuri tavallisille piensijoittajille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti