tiistai 26. huhtikuuta 2011

Palkinto puhelimessa roikkumisesta

Näin kirjoitti joku noin viikko sitten MTV3:lle lähettämässään uutisvihjeessä:
"Soitimme useasta puhelimesta taukoamatta samaan aikaan numeroon aikavälillä 9.00-12.20. Puheluita täälle aikavälille tuli tuhansia. Puhelimessa ilmoitettiin, että numero ei ole käytössä tai tarkistakaa numero."
Ei, kyseessä ei ole tavoite päästä suosittuun tv-ohjelmaan kilpailemaan suurista rahapalkinnoista, eikä kyse ole myöskään rahojen upottamisesta Eurojahtiin tai muuhun vastaavaan television täyteohjelmaan. Toiminnan näennäisestä älyttömyydestä huolimatta kyse on itse asiassa ihan järjellisestä kilauttelusta. Älyvapauden syy ei siis ole niinkään puhelimessa roikkuvien ihmisten, eikä syy ole myöskään MTV3:n kaltaisen kaupallisen toimijan. Syypää on yhteiskunta.

Syy toistuvaan soitteluun on siis tietysti ah-aina-niin-järkevään-toimintaan-kannustava ja ah-aina-niin-upeasti-yhteiskunnan-resursseja-ohjaava Helsingissä käytössä oleva asuntojen hintasääntelyjärjestelmä Hitas. Uutisvinkin lähettänyt oli pettynyt siihen, miten Jätkäsaaren asuntojen jako oli suoritettu (lähde). Nyt käytössä ollut puhelinvarausjärjestelmä voidaan oikeastaan nähdä aiemmin käytössä olleen päiväkausien jonotuksen ja puhtaan arvonnan välimuotona: puhelinvarauksessa asuntoa hakeva ei joudu roikkumaan päiväkausia passiivisena kadulla, eikä lopputulos ole aivan täysi sattuma. Tässä kyse on ikään kuin aktiivisesta arvonnasta: jatkuvasti joutuu roikkumaan puhelimessa, mikäli haluaa maksimoida voiton mahdollisuuden, mutta sattumaa asunnon saaminen on suurimmalta osin siitä huolimatta.

Verrattuna aiempaan vajaa vuosi sitten järjestettyyn puhtaaseen arvontaan, tässä todellista kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa on vielä vaikeampi arvioida. "Puhelinlinja takkusi, mutta siitä pääsi myös puheluja läpi", viestintäpäällikkö Anu Sirkiä totesi MTV3:n jutun mukaan. Vai että pääsi jopa myös läpi? Huikeaa! Kommenttien perusteella läpi pääsemättömien määrästä ei ole todellisuudessa minkäänlaista tietoa. Jos jo tämä yksikin hakija tukijoukkoineen oli tehnyt sanojensa mukaisesti tuhansia puheluita, kokonaispuhelumäärä tuskin oli kovin pieni.

Kyllähän arvontamenettelyä voi aina vaihtaa, mutta se on vain pelkkää kosmetiikkaa. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eikä se fakta muuksi muutu vaikka koko mätäpaise naamioitaisiin arpajaisten sijasta tosi-tv-formaattiin. Kaupalliset toimijat ovat lain puitteissa vapaita järjestämään sellaisia ajan- tai rahantuhlausjärjestelmiä kuin haluavat, mutta yhteiskunnan ei vain yksinkertaisesti tulisi ylläpitää tällaisia arpajaisilla tai jonottamisen kaltaisella yhteiskunnallisesti äärimmäisen epämielekkäällä menetelmällä kohdistettuja tukijärjestelmiä.


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>



perjantai 15. huhtikuuta 2011

Toisenlainen vaalitulos

Kirjoitin vajaa kuukausi sitten siitä, että eduskuntavaalit olisi mahdollista järjestää myös toisin (Eduskuntavaalit tyhjältä pöydältä). Osuvasti tuoreimmassa tämän päivän NYT-lehdessä julkaistiinkin juuri tulokset kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kenelle ihmiset antaisivat miinusäänensä (ks. Vaalien vastustetuin puolue). Jutussa ei kuitenkaan käsitelty sitä, millaisia tuloksia miinus- ja plusäänten yhteenlaskeminen antaisi. Miten tällainen laskutapa siis näkyisikään eduskuntavaalien tuloksessa?

Alla on eriteltynä tärkeimpien puolueiden viimeisimmät mittauksista saadut kannatusluvut, sekä vastaavat tulokset, kun äänisaldoista vähennetään NYT:n teettämän tutkimuksen miinusäänet(*).

SijaNykyinen vaalitapaPlus ja miinus -vaalit
1.Kokoomus 20,2%Keskusta 13,9%
2.SDP 18,0 %SDP 12%
3.Keskusta 17,9%Kokoomus 6,2%
4.Perussuomalaiset 16,9%Vasemmistoliitto 3,1%
5.Vihreät 8,3%RKP 2,4%
6.Vasemmistoliitto 8,1%Vihreät 0,3%
7./6.RKP 4,4%Kristillisdemokraatit 0,3%
8.Kristillisdemokraatit 4,3%Perussuomalaiset -4,1%

Kuten taulukosta nähdään, puolueiden järjestys menisi uusiksi. Merkittävin muutos olisi perussuomalaisten sukellus kärkinelikon kahinoista tämän kahdeksan puolueen joukon pahnanpohjimmaiseksi ja negatiivisille äänille. Toiseksi huomattavin muutos olisi kokoomuksen putoaminen selvästi Keskustan ja SDP:n alapuolelle. Kumpikaan näistä tuloksista ei ole kovin yllättävä. Muut muutokset eivät sitten olekaan niin suuria: vasemmistoliitto ja RKP saisivat hieman enemmän suhteellista nettosuosiota ja vihreät menettäisivät sitä hieman. Jos tuloksista yllätyksiä hakee, en olisi ehkä ihmetellyt, vaikka kristillisdemokraatit tai kokoomuskin olisivat keränneet hieman enemmänkin miinusääniä.

Kumpi puolueiden sijoitusjärjestys on sitten tässä tapauksessa eli näissä vaaleissa parempi? Se on tietysti puhtaasti mielipidekysymys. Entä kumpi vastaisi paremmin kansan tahtoa? Siitäkin voidaan väitellä, vaikka itse näkisin kansan miinusäänien huomioonottamisen tuovan lähemmäs kansan kollektiivista tahtoa. Entä kummalla laskentatavalla toteutuisi yleisesti ottaen eduskuntavaaleissa kansakunnan paras, jos äänestystavan muutos ei vaikuttaisi poliitikkojen käytökseen? Koska äänestystapa kuitenkin väistämättä vaikuttaa myös politiikkoihin, kummalla laskentatavalla poliitikkojen käytöstä ohjattaisiin hedelmällisimmällä tavalla? Näihin kahteen viimeiseen kysymykseen on vaikea löytää selvää vastausta. Optimi saattaisi löytyä myös välimaastosta, jossa negatiivisen äänen painoarvo olisi positiivista ääntä esimerkiksi puolet pienempi.




PÄIVITYS 17.4. VAALIEN JÄLKEEN:

Alla vielä vastaava taulukko lopullisilla äänestystuloksilla:

SijaNykyinen vaalitapaPlus ja miinus -vaalit
1.Kokoomus 20,4%SDP 13,1%
2.SDP 19,1 %Keskusta 11,8%
3.Perussuomalaiset 19,0%Kokoomus 6,4%
4.Keskusta 15,8%Vasemmistoliitto 3,2%
5.Vasemmistoliitto 8,1%RKP 2,3%
6.Vihreät 7,2%Kristillisdemokraatit 0,0%
7.RKP 4,3%Vihreät -0,8%
8.Kristillisdemokraatit 4,0%Perussuomalaiset -2,0%


Vaalitulos poikkeaa siis jonkin verran viimeisistä suosiomittauksista. Perussuomalaiset kasvattivat yhä suosiotaan (pienen väliaikaisen laskun jälkeen). Myös SDP paransi äänisaalistaan, kun taas vihreät ja keskusta menettivät ääniä. Lopulliseen tulokseen miinus-äänten huomioonottaminen olisi vaikuttanut tavallaan vielä enemmän kuin aiempien mittauksien valossa: Perussuomalaiset olisivat pudonneet näiden kahdeksan puolueen joukossa viisi (äänimäärältään lähes kuusi) sijaa neljän sijan sijasta.

Mikä siis oikeasti on se "kansan tahto", mistä Soinikin niin ahkerasti puhuu?

(*) Plus ja miinus -tuloksissa oletetaan, että "ei osaa sanoa" -ryhmä ei antaisi miinusääniä. NYT:n tulokset olivat pyöristetty prosenttiyksikön tarkkuudelle, mutta koska liikutaan näin pienissä pseudoprosenttiluvuissa, pyöristys on mielestäni tarpeettoman karkea, vaikka virhemarginaali olisikin suuri. Siksi olen jättänyt yleisten kannatuslukujen prosenttitarkkuuden myös plus ja miinus -vaalien tulossarakkeeseen. Luvut siis valehtelevat käytännössä hieman, mutta on se mielestäni silti informatiivisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi RKP:n 2,4%:n pyöristäminen 2%:iin, joka sekin saattaisi olla todellisilla luvuilla virheellinen pyöristys (4,4-1,6% = 2,8% ≈ 3% eikä 2%).


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>