tiistai 10. marraskuuta 2020

Pfizer, rokote ja sisäpiiritieto

Pfizerin Suomen pääkonttori Munkkiniemessä
(kuva Lauri Silvennoinen)
Pfizerin eilinen rokoteuutinen herätti suurta toivoa, mikä näkyi vahvasti myös osakemarkkinoilla. Samalla syntyi hyvin poikkeuksellinen tilanne: uutinen sai maailmanlaajuisesti lukuisissa yhtiöissä paljon massiivisemman kurssireaktion aikaan kuin yhtiössä, joka asiasta tiedotti.

Esimerkkejä kotipörssistä:
  • Finnair on noussut seuraavan päivän loppuun mennessä yli 60%.
  • Ravintola-alan toimija Noho Partners on noussut runsaassa vuorokaudessa noin 33%.
Esimerkkejä ulkomailta:
  • Risteily-yritysten Royal Caribbean Cruises ponnahti noin 30% ja Carnival Cruises noin 35%.
  • "Kotoiluosake" Netflixin osake laski noin 8%.
Ja mitä tapahtui itse Pfizerin osakkeelle? Hetkellisesti käytiin yli 10% nousussa, mutta nyt päivä uutisen jälkeen ollaan enää noin 6% perjantain kurssitason yläpuolella. Yksi syy Pfizerin maltilliselle kurssireaktiolle on tietysti yrityksen valtava koko, jota ilmentää mm. yli 50 miljardin vuotuinen liikevaihto.

Mielenkiintoisen asiasta tekeekin se, miten arvokasta tuo tieto rokotteen tuloksista on ollut. Nykymaailmassa keskeistä sisäpiiritietoa omaava ei saa käydä kyseisen yrityksen osakkeilla kauppaa ennen kuin tämä tieto on jaettu julkisesti, jotta tavalliset sijoittajat eivät joutuisi kohtuuttoman epätasa-arvoiseen asemaan sisäpiiriläisiin nähden. Tästäkin huolimatta sisäpiirillä on toki silti aina paras kuva yhtiön tilasta, mistä johtuen sisäpiirin tekemät kaupat ovatkin monesti erityisen mielenkiinnon kohteena.

Mutta entä, kun yhtiöstä X tullut uutinen vaikuttaakin enemmän muiden yhtiöiden kursseihin? Pienessä mittakaavassa tätä tapahtuu toki jatkuvasti. Maanantaina ennen rokoteuutista tästä nähtiin lievä esimerkki, kun Norjan valtio ilmoitti lopettavansa lisätuen lentoyhtiö Norwegianille, mikä taisi saada pientä nostetta aikaan Finnairin kurssissa, kun uutisen nähtiin helpottavan tulevaa kilpailutilannetta. Finnairin osalta todellinen pankin räjäyttävä uutinen tuli kuitenkin Pfizerin rokoteuutisen muodossa, kun Finnairin osake räjähti hetkessä kymmenien prosenttien nousuun.

Löytyykö Pfizerin rokotetutkimuksiin läheisesti osallisista ihmisiä, jotka olisivat hyödyntäneet tätä tietoa? Eiköhän. Joutuvatko muut Pfizerin osakkeenomistajat tämän johdosta epäedulliseen asemaan suhteessa Pfizerin sisäpiiriläisiin? Ei varsinaisesti. Tuntuuko kohtuuttoman suurelta etulyöntiasemalta omata näin laajasti muihin yrityksiin vaikuttavaa tietoa ennen muuta maailmaa? Oikeastaan kyllä tuntuu. Mutta voiko tällaisen nojalla kieltää yksittäisen yhtiön työntekijöitä käymästä kauppaa muiden firmojen osakkeilla? Eipä oikeastaan. 

Joillakin pfizeriläisillä lienee tässä ollut hallussa melkoinen tosielämän kristallipallo, ja jos he ovat sitä tietoa myös hyödyntäneet, siinä on voinut olla todella ison tilin paikka!


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>



maanantai 9. marraskuuta 2020

Hitasille korvaaja? Hitas 2.0?

Hitas-loton loppu?
Päättyykö hitas-lotto viimein?
Muutama päivä sitten uutisoitiin, että "Helsinki lakkauttaa arvostelua herättäneen hitas-järjestelmän". Olen vuosien saatossa kirjoittanut #hitas-järjestelmästä lukuisia kirjoituksia, joissa olen ajanut järjestelmästä luopumista. Onko järjestelmästä luopuminen nyt siis todella käsillä? Ei välttämättä.

Paavo Arhinmäkihän toteaa jutussa seuraavasti:
”On totta, että hitas-järjestelmästä luovutaan, mutta siitä luovutaan vasta silloin, kun meillä on korvaava järjestelmä”

Lisäksi jutussa todetaan, että 

"Tavoitteena uudessa kohtuuhintaisen omistusasumisen järjestelmässä on, ettei yhdellä omistajalla voi olla useita asuntoja. Halutaan myös estää mahdollisuudet hitas-asunnon ostamiseen jälleenvuokraustarkoituksessa."

Miten tämä nyt tulisi tulkita? Kuvauksen perusteella hitaksen ydin jäisi uudistetussa järjestelmässä ennalleen, eikä liene mitään takeita, että tuon uuden järjestelmän sisällöstä päästäisiin välttämättä yhteisymmärrykseen. Jos nyt oletetaan, että yhteinen sävel kuitenkin löytyy, ja saadaan luotua korvaaja hitas-järjestelmälle, kysymys kuuluu, minkälainen tuo uusi järjestelmä tulisi olemaan. Ainakin jutun kuvauksen perusteella se ei ratkaisevasti poikkeaisi hitas-järjestelmästä. 

Jo nykyjärjestelmässä on ollut monta vuotta rajoitus, ettei uudistuotantoon kuuluvaa hitas-asuntoa myydä ihmiselle, jolla on jo entuudestaan hitas-asunto. Asuntojen vuokraamisen rajoittaminen taas loisi uusia ongelmia vanhojen tilalle: asuntojen seisomista tyhjillään, niiden vuokraamista pimeästi, ylimääräistä byrokratiaa sekä pahimmassa tapauksessa ehkä askel ruotsalaisen sääntelyjärjestelmän suuntaan (kts. Pohjolan säännellyt asuntomarkkinat: Ruotsi vs. Suomi). Mikäli myyntihintojen sääntelystä pidetään kiinni, hitas-järjestelmän ydinongelmat eivät tästä huolimatta poistu mihinkään: yksittäiset ihmiset saattavat saada todella massiivista tukea muiden kaupunkilaisten kustannuksella, ihmisten sijoittumista kaupungissa ohjaavat paikoin arpalaput, ja yleisestä hintakehityksestä jälkeen jääneistä asunnoista ei haluta luopua, jolloin asunnot eivät vaihda omistajaa, vaikka sääntelemättömässä tilanteessa sekä myynti- että ostohalukkuutta löytyisi, ja tämän lopputuloksena ihmiset jäävät asumaan alueille, jotka eivät niin hyvin vastaa juuri omia tarpeita.

Vaikka uutisjutussa todettiin Helsingin lakkauttavan hitas-järjestelmän, lopputuloksena voi kai siis hyvin olla myös jompikumpi seuraavista skenaarioista:

  1. Mikään ei muutu, koska yhteisymmärrykseen uudesta järjestelmästä ei päästä.
  2. Tulee uusi järjestelmä, jossa on kuitenkin samat ydinongelmat kuin hitasissa, mutta jotkin muut ongelmat ovat korvautuneet toisilla.
Jälkimmäisessä skenaariossa uudella järjestelmällä voisi olla uusi nimi, mutta jos ydin on sama, hitasin henkinen jälkeläinen se on tällöin edelleen. ja tällöin tuntuisi liioitellulta sanoa, että hitas-järjestelmä olisi lakkautettu. Mutta seurataan mielenkiinnolla, mitä tuleman pitää. 



Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>