HSL:n vyöhykeuudistus nostaa minimitaksoja

HSL:n lippuhinnoittelun uudistusta on joillakin alueilla tai esimerkiksi tietyntyyppisiä työmatkoja tekevien keskuudessa odotettu vuosikausia. Nyt uudistuksen suunnitelma on viimein tuotu julki ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alusta. Mutta vastaako se odotuksia?  

Uudet vyöhykkeet hinnasto (lähde HSL)

	AB	BC	ABC	CD	BCD	D	ABCD
Kertalippu	2,80	2,80	4,60	4,60	5,40	2,80	6,50
Kausilippu 30 vrk	59,70	59,70	107,50	107,50	115,80	59,70	157,60
Vuosilippu	53,00	53,00	96,00	96,00	104,00	53,00	141,00

Suurimpana epäkohtana tai epäreiluna tekijänä vanhassa eli vielä toistaiseksi käytössä olevassa järjestelmässä on epäilemättä koettu se, että jo hyvin lyhyet matkat voivat muodostua kalliiksi, jos ne vain sattuvat ylittämään kuntarajat. Paikoin kyse on voinut olla myös siitä, että sekä lähtöpaikka että matkan määränpää on saman kunnan sisällä, mutta selkeästi helpoin reitti on kulkenut naapurikunnan kautta, mistä johtuen onkin joutunut maksamaan seutulipun hinnan. Tähän kuntarajan ylitysten ongelmaan uudistus vastaa, ja saa siten aikaan hintojen laskun monille. Käytännössä tyypillisin voittaja uudistuksessa lienee Espoon ja Helsingin tai Vantaan ja Helsingin välistä rajaa säännöllisesti ylittävät, joilla matka ei kuitenkaan vaadi koko ABC-aluetta.

Yleisemmällä tasolla uudistukselta olisi kuitenkin ollut odotettavissa, että hinnat tulisivat laajemminkin vastaamaan enemmän kuljetun matkan pituutta. Lukuunottamatta noita lyhyiden matkojen kuntarajaylityksiä, tämä ei kovin hyvin toteudu. Tämä johtuu tavallaan useasta tekijästä.

Vyöhykejaon ja siten hinnoittelun voisi ainakin teoriassa toteuttaa hyvin monella tapaa. Nyt esitetystä mallista voi todeta ainakin seuraavat piirteet:

1. Vyöhykkeet on luotu Helsingin keskustan ympärille.
2. Hinnoittelussa ei ole mahdollisuutta ostaa yhden vyöhykkeen lippua lukuunottamatta vyöhykettä D, jolla jo yksi vyöhyke maksaa kahden vyöhykkeen hinnan verran.
3. Vyöhykerajat menevät paikoin läheltä kuntarajoja menemättä kuitenkaan niiden mukaisesti.
4. Vyöhykkeitä ei ole oikeastaan sen enempää kuin vanhoja alueitakaan.

Kohdan 1 seurauksena C-alueesta muodostuu valtava ja D-alueesta poiketen myös yhtenäinen alue. Se ei sinänsä tarkoita sitä, että C-alueen sisällä tulisi jatkossa tehtyä paljon matkaan suhteutettuna huomattavan halpoja matkoja, mihin voi syyksi todeta julkisella liikenteellä tehtävän sivuttaisliikenteen vähäisyyden lisäksi myös kohdan 2 eli sen, ettei yksittäisen vyöhykkeen lippuja voi ABC-vyöhykkeillä ostaa. Kahden vyöhykkeen pakon huomioiden vyöhykehinnoittelun suhteen ihanteellisin paikka asua onkin periaatteessa asua B- ja C-vyöhykkeiden rajalla, sillä siitä pääsee kahden vyöhykkeen hinnalla liikkumaan niin AB- kuin BC-alueellakin, sekä D-alueelle pelkällä CD-lipun hinnalla.

Miksi yhden vyöhykkeen mahdollisuutta ei sitten ole? Helsingin Sanomien jutun mukaan HSL:n osastonjohtaja Mari Flinkin peruste on ollut tällainen:

... yksi vyöhyke olisi liian suppea alue ja se palvelee vain pientä osaa matkustajista. Yhden vyöhykkeen liput olisivat käytännössä saman hintaiset kuin kahden vyöhykkeen ja tekisivät tuotevalikoimasta monimutkaisen. 

En tiedä, miten suora lainaus tuo on, mutta on vaikea nähdä muun muassa Käpylän ohi ulottuvan vyöhykkeen palvelevan "vain pientä osaa matkustajista". Monia on tähän asti palvellut vielä A-aluettakin suppeampi lippumuoto eli ratikkalippu, jonka säilyttämisen puolesta on tehty parissa-kolmessa päivässä yli 1500 nimeä kerännyt adressikin, joten kyllä yksittäisille vyöhykkeille olisi taatusti merkittävää kysyntää. On myös epäselvää, miksi yhden vyöhykkeen tarvitsisi olla väkisin "käytännössä samanhintainen". Erikoista kyllä, nykyhintoja ja esitettyjä hintoja vertaillessa korotus Helsingin sisäisestä AB-lippuun näyttää kausilipun suhteen ainakin toistaiseksi varsin maltilliselta, mutta yksittäislippujen osalta se onkin jo 28% ja ratikkalippujen osalta mojovat 65%. Joka tapauksessa kun tosiaan raitiovaunuillekin on voitu tähän asti asettaa edullisempi hinta, en näe mitään syytä miksi ei A-vyöhykkeelläkin voisi olla edullisempi hinta. Ei se tuotevalikoimasta ainakaan asiakkaille kovin monimutkaista tekisi - eihän se vyöhykkeiden olemassaoloon vaikuttaisi.

Tietyllä tapaa kahden vyöhykkeen pakkoa voisi sinänsä ehkä muista syistä pitää perusteltuna. Sen voi nähdä lieventävän vanhasta järjestelmästä tuttua kuntarajaongelmaa, jos lyhyillä matkoilla hintaan ei vaikuta se, hyppääkö bussiin yhdeltä vai seuraavalta pysäkiltä. Bussiin nousemiset ja bussista nousemiset myös hidastavat bussin aikatauluja, mistä johtuen tietynlaista pohjamaksua voisi myös pitää järkevänä. Jotta kuntarajaongelmaa ei vain siirretä lievempänä kaikkia lyhyitä matkoja koskevaksi, ja jotta olisi järkevä puhua mistään matkojen "pohjamaksusta" pitäisi alueiden kuitenkin mielestäni olla pienempiä.

Miksi alueet sitten eivät ole pienempiä? Onko kyse siitä, että se tekisi Flinkin sanojen mukaisesti "tuotevalikoimasta monimutkaisen"? Ainakaan nytkään esitetyt vyöhykerajat eivät ole kovin yksinkertaisia. Vantaasta suurin osa on C-vyöhykettä, mutta etelässä pieni osa kuuluu B-alueeseen, vaikka raja ei toisaalta varsinaisesti taida mennä myöskään Kehä III:a pitkin, Kauniaisista rajautuu erikoisesti pieni nurkkasuikale C-vyöhykkeelle, ja vaikka muuten Helsinki on lähes kokonaan AB-aluetta, ainakin Östersundom rajautuukin C-alueelle.

Kuntarajaongelmaa uusi järjestelmä lievittää, mutta kaikkinensa uudistus tuntuu pettymykseltä, sillä vastaavasti ostettavasta minimimatkasta tulee samalla pidempi, kun vanhan yhden vyöhykkeen sijasta onkin pakko ostaa ikään kuin puolisentoista vanhaa vyöhykettä. Jos asiaa mittaisi summittaisesti kilometreissä, hyvänä asiana voi siis pitää, että enää yhden kilometrin matkaa ei koskaan hinnoitella 40 kilometrin matkaksi, mutta toisaalta siinä, missä aiemmin oli mahdollisuus 10 kilometrin ja 20 kilometrin lippuihin, nyt minimilippu onkin 30 kilometrin lippu.  Ei tämä tällaisenaan kyllä asiakkaille yleisesti ottaen joustavuutta lisää. Joko vyöhykkeitä pitäisi olla enemmän tai asiakkailla tulisi olla mahdollisuus ostaa vain yhden vyöhykkeen lippu.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>