Juttusarjat

Suurin osa kirjoituksistani on itsenäisiä yksittäisiä kirjoituksia. Osa noudattaa kuitenkin tiettyä teemaa muodostaen omat erilliset juttusarjansa. Muiden blogijuttujen lomassa julkaistavia erillisiä juttusarjoja ovat:

• Järjestelmän kierteet
  
• Yhteiskunta ohjaa ihmisen käyttäytymistä monella tavalla. Pääosin on tarkoitus ohjata käyttäytymistä yhteisöllisesti järkevällä tavalla, mutta kaikessa se ei onnistu. Ihmiset saattavat esimerkiksi nähdä vaivaa kiertääkseen joitakin sääntöjä käyttämällä järjestelmästä löytyviä aukkoja. Vastaavasti verotus tai muu lainsäädäntö saattaa ohjata ihmiset käyttäytymään tavalla, joka on lähtökohtaisesti epämielekäs niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. Järjestelmän kierteet -juttusarja käsittelee tällaisia järjestelmän ei-toivottuja ominaisuuksia.

• Kehitysaskeleita
  
• Yhteiskunnan lainsäädännön pieniä kehitysaskelia seuraava juttusarja. Tavoitteena on ennen kaikkea tuoda esille sellaisia lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tulevat jäädäkseen. Todellinen historiallinen malliesimerkki tällaisesta muutoksesta on esimerkiksi se, kun naiset saivat Suomessa äänioikeuden vuonna 1906.

• Tyhjältä pöydältä
  
• Juttusarja, jonka tarkoituksena on kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä sekä pohtia, minkälaiseksi jokin yhteiskunnallinen elementti kannattaisi rakentaa tai luultavasti rakennettaisiin, jos se pitäisi luoda uudestaan tyhjästä, eikä olisi historian painolastia, eikä liioin olemassa olevia esimerkkejä muista maista.

Yllä mainittujen jatkuvien sarjojen lisäksi olen kirjoittanut yhden 3-osaisen juttusarjan:

• Myytti tehokkaista markkinoista
• "Markkinat ovat aina oikeassa" on usein siteerattu tiivistys tehokkaiden markkinoiden hypoteesista. Tehokkuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että arvopaperien hinnat "heijastavat täysin" kaiken niihin liittyvän tiedon. Näkemykset tuosta tehokkuuden asteesta vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen markkinoita tunnutaan pidettävän melko tehokkaina. Esimerkiksi suomalaisen kauppatieteiden tohtori Elias Rantapuskan näkemyksen mukaan tehokkuus olisi 95 prosentin luokkaa. Määriteltiin tuo prosenttilukema millä kaavalla tahansa (kts. osa 1: Tehokkuuden määritelmä), on hyvin vaikea nähdä, miten täydellisen heijastumisen edellytykset (kts. osa 2: Tehokkuuden edellytykset) voisivat täyttyä niin hyvin, että käytännön markkinat (kts. osa 3: Käytännön markkinat) olisivat lähellä edes 90%:n tehokkuutta. 

Päivityksiä:
7.9.2012 - Juttusarjojen järjestys vaihdettu juttusarjojen aloittamisen kronologiasta juttumäärän mukaiseen järjestykseen.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>