Perusteeton osinkointoilu markkinavoimana

Minua on aina ihmetyttänyt monien sijoittajien intoilu osinkojen suhteen. Tokihan ne ovat sellaista sijoittajan saamaa tulovirtaa, joka syntyy ilmankin, että osakkeita myydään, mutta ei se poista sitä, että ne ovat pohjimmiltaan vain rahan siirtämistä taskusta toiseen. Siitä huolimatta osinkoja tunnutaan himoittavan tavalla, joka ei yleensä tunnu kovin rationaaliselta. Olen sinänsä ollut viime aikoina huomaavinani jonkin verran ylenpalttisen osinkointoilun hiipumista, mutta ajoittain se nostaa yhä päätään. 2020 maailmaa mullistanut pandemia on myös luonut ainakin pankkisektorille erikoisen tilaisuuden tarkkailla osinkojen siirtymisen vaikutusta yhtiöiden osakekursseihin.

Tyypillisimmin törmään osinkointoiluun lähinnä netin sijoituspalstoilla, mutta on ollut mielenkiintoista huomata, että samaa esiintyy myös kirjallisuudessa. Esimerkkejä:

• Seppo Saarion kirjassa todetaan, että "Pitkällä aikavälillä ainoastaan osingonjaon kasvattaminen kohottaa yhtiön pörssikurssia". 
• Kim Lindströmin kirjassa "Menesty osakesijoittajana" puolestaan todetaan, että "osinkopolitiikka ratkaisee kurssikehityksen" ja että "harjoitettu osinkopolitiikka ei ole lainkaan yhdentekevä osakkeen kurssikehityksen kannalta".

Vaikka tällaista ajatusmallia seuraamalla ei pahasti mönkään käytännön sijoituksissa mennä, eihän nuo väittämät yksinkertaisesti vain pidä paikkaansa. Paitsi että sen kertoo järki, sen kertoo myös käytännössä erityisesti Facebookin, Amazonin ja Alphabetin (Google) kaltaiset teknojätit sekä Berkshire Hathaway, jotka eivät ole tainneet koskaan maksaneet osinkoa, mutta ovat antaneet sijoittajille vuosien saatossa valtavat tuotot. 

Mielenkiintoinen juttu on myös se, että sekä Saario että Lindström perustelevat väitteitään tilastojen perusteella piirrettyjen graafien avulla samaan tapaan. Saario vertaa pörssi-indeksin kehitystä osingonjaon kehitykseen pörssi-indeksitasolla ja Lindström tuo esille korrelaation yksittäisten yhtiöiden kurssien nousun ja osinkojen nousun välillä. Eihän korrelaatiota käy kieltäminen, mutta molemmat tekevät sen saman perustavanlaatuisen virheen, että sekoittavat korrelaation kausaliteettiin eli syy-seuraus-suhteeseen.. Sekä osinkojen nousu että pörssikurssin nousu pohjautuvat molemmat pohjimmiltaan yrityksen tuloksentekokyvyn nousuun. On järkevää, että kurssi nousee, kun tulos nousee ja kun tulos nousee, monesti osinkokin nousee, mutta ei se tarkoita, että osingon jakaminen sellaisenaan olisi se järkevä perustelu kurssinousulle. 

Oma lukunsa on myös se, että vaikka osingon ja kurssin välillä olisikin toisinaan lyhyen välin syy-seuraussuhde, ei se tarkoita sitä, että se suhde olisi rationaalinen. Tätä saatetaan pystyä havainnoimaan pandemian jäljiltä mm. tänään mainion osavuosituloksen julkaisseen Nordean kohdalla, sillä EKP oli viime vuonna määrännyt pankit lykkäämään osinkojen jakoa, mutta nyt osinkohanoja ollaan näillä näkymin avaamassa. Jos Nordea jakaa vuoden 2020 tuloksen perusteella jaettavan osingon lisäksi myös suurimman osan (yli 80%) 2019 tulokseen pohjautuvasta osingosta syksyllä 2021, tällä ei pitäisi osingon irtoamisen (eli maksamisen) aikaansaavaa kurssipudotusta lukuunottamatta olla mitään vaikutusta kurssiin. Kuten yli 10 vuoden takaisessa Myytti tehokkaista markkinoista -blogijuttusarjassani kirjoitin, osakemarkkinat eivät kuitenkaan ole tehokkaat. Niinpä osinkointoilun takia Nordeankin erityisen korkeilla osingoilla saattaa hyvinkin olla nostavaa vaikutusta yhtiön pörssikurssiin. 

Käytännössä on sinänsä jokseenkin mahdotonta osoittaa, mikä osa mahdollisesta kurssinoususta on tällaista osinkojen perässä juoksua, ja mikä muihin tekijöihin perustuvaa kurssiliikettä. Tästä huolimatta voi toisinaan nähdä yhtiöiden kursseissa liikkeitä, joita on vähintäänkin jossain määrin ajanut nimenomaan yritykset hyötyä osinkojen irtoamisesta. Olen pitänyt Nordeaa aliarvostettuna läpi pandemian, ja näen yhtiön kurssissa yhä selvää nousuvaraa. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko yhtiö jakaa osinkoa syksyllä 2021.

Ps. Vastuuvapauslausekkeena todettakoon, että omistan Nordean osakkeita, mutta tämä kirjoitus ei ole sijoitusneuvo. 🙂

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Eri osakevälittäjien erityiset seurantatyökalut

Välittäjiä vertaillessa tyypillisimmin puhutaan hinnastosta. Se onkin perustellusti yksi keskeisimpiä tekijöitä osakevälittäjän valinnassa. Merkityksellisiä ja jossain määrin esilletuotuja tekijöitä on myös mm. se, toimittaako välittäjä automaattisesti tiedot verottajalle, onko mahdollisuutta valuuttatiliin tai erilliseen sijoitusluottoon sekä toisaalta välittäjän tarjoaman kaupankäyntialustan yleinen käytettävyys. Harvemmin olen kuitenkaan nähnyt keskusteltavan välittäjän tarjoamista erityisistä seurantaominaisuuksista, joita muilta välittäjiltä ei ainakaan yleensä löydy. 

Esittelen tässä jutussa Nordnetin, Degiron ja Nordean osalta yhden kustakin palvelusta löytyvän, mielestäni hyödyllisen seurantatyökalun, jota ainakaan tämän kolmikon muut välittäjät eivät tarjoa.

Nordnet ja salkun kehityksen seuranta

Aloitetaan ominaisuudesta, joka on luultavasti parhaiten tunnettu. Nordnet tarjoaa sijoitusten tuottokehitystä kuvaavan käyrän, jota voi vertailla haluamaansa indeksiin, mistä näkyy esimerkki alla:

Nordnetin tuottoseurantakäyrä

Järjestelmä ottaa huomioon tililtä tehdyt nostot ja tilille tehdyt talletukset niin, että niiden vaikutus suodatetaan pois kurssikäyrästä, minkä ansiosta käyrä toimii nimenomaan suhteellisen tuoton kuvaajana. Käyriä voi myös tarkastella sekä kaikkien salkun tai vain yhden salkun osalta. Salkkuraporttien kautta voi myös palata tarkastelemaan kehitystä haluamallaan aiemmalla aikavälillä, kuten vaikka edeltävän kalenterivuoden aikana. 

Kaikkia erikoistilanteita kuten ainakin joitakin osakeanteja Nordnetin järjestelmä ei aina tunnu käsittelevän täysin oikein (näin oli tilanne ainakin vuoden 2020 Bilotin osakeannin kohdalla), mutta tästä huolimatta käyrä on mainio työkalu, kun halutaan seurata, millä aikaväleillä on onnistuttu tai millä aikaväleillä epäonnistuttu. Käyrää voi myös käyttää arvioimaan, onko osakepoiminta tuottanut tulosta, vai pitäisikö harkita indeksisijoittamista.

Degiro ja yksittäisen sijoituskohteen tuoton seuranta

Käytännössä kaikki välittäjät taitavat näyttää arvopaperikohtaisesti, kuinka paljon nykyinen hallussa oleva sijoituspositio on voitolla tai tappiolla. Tämä ei kuitenkaan kerro, miten paljonko osakeomistuksista on tullut osinkoa tai miten paljon jo myydyt erät ovat mahdollisesti tuottaneet voittoa. Degirolla löytyy muista välittäjistä poiketen kuitenkin oma kolumni myös tälle tiedolle, josta Degiro antaa seuraavan kuvauksen: "Tämä arvo näyttää tälle instrumentille tilin avaamisen jälkeen syntyneiden realisoimattomien ja realisoituneiden voittojen ja tappioiden summan".

Degiron "V/T Yhteensä"-sarake.

En osannut tällaista aiemmin edes kaivata, mutta kun huomasin Degiron näyttävän tällaisen tiedon suoraan salkkunäkymässään, olen alkanut kaivata tätä vahvasti myös muilta välittäjiltä. Jo pelkästään osinkojen näkyminen mukana on hyvää lisätietoa, mutta varsinkin tilanteessa, jossa osakkeita on myös jossain vaiheessa myyty, on mukavaa ja myös hyödyllistä nähdä, miten kyseinen sijoituskohde on ihan oikeasti kokonaisuudessaan tuottanut.

Nordea ja yksittäisten kauppojen graafinen seuranta.

Nordealta löytyy myös ominaisuus jota ei kahdelta muulta välittäjältä näytä löytyvän. Nordealla näkee nimittäin osakekaupat osakkeen pörssikurssikäyrään sijoitettuina.

Nordea ja kauppatapahtumien graafinen seuranta

Muillakin välittäjillä näkee toki, mihin hintaan osakkeilla on käyty kauppaa ja milloin, mutta osakkeen kurssikäyrään sovitettuna näkee huomattavasti helpommin, miten hyvin kauppojen ajoituksessa on onnistuttu. Tällainen onnistumisten ja epäonnistumisten arviointi taas auttaa parantamaan omaa toimintaansa jatkossa.

Tässäkin ominaisuudessa on kuitenkin puutteensa. Pienempänä tekijänä on se, ympyrät eivät näytä suoraan esim. erilaisella värityksellä sitä, onko kyseessä osto- vai myyntitapahtuma. Tätä ehkä ongelmallisempi on se, että ympyröiden sijoittelu voi helposti johtaa harhaan, sillä ne piirretään aina suoraan käyrälle, joka on käytännössä epätarkka kuvaus todellisuudesta: päivänsisäiset kurssivaihtelut jäävät aina puuttumaan, vuotta pidemmällä aikajänteellä yksi graafin askel ei vastaa edes päivää, vaan viikkoa, ja 10 vuoden aikajänteellä yksi askel vastaa jo kuukautta. Varsinkin kurssiliikkeiden ollessa merkittäviä, ympyrä saattaa piirtyä siis huomattavissa määrin erilaiseen kohtaan suhteessa todelliseen kauppahintaan, ja montakin eri hintaan käytyä kauppaa saattaa näkyä käyrällä yhtenä pallona. 

Jos näitä kahta puutetta tarkastellaan ylläolevan Volkswagen-esimerkin avulla, ympyröistä ensimmäinen on myyntitapahtuma ja toinen on ostotapahtuma, vaikka molemmat näkyvätkin käyrällä samanlaisina. Käytännössä myyntitapahtuma ei myöskään tapahtunut ihan niin hyvässä kohtaa kuin mitä kuvaajasta voisi päätellä (vaan 142 eurossa), mutta toisaalta taas ostotapahtuma tapahtui vielä parempaan hintaan kuin mitä kuvaajassa näkyy (82 eurossa). Siirtämällä hiiren ympyröiden päälle, näkee kuitenkin tarkat hinnat ja kauppa-ajankohdat, kuten myös saman ympyrän puitteissa mahdollisesti tehdyt useammat kaupat, joten käytännössä näillä puutteilla ei ole kovin isoa merkitystä, ellei käy todella paljon kauppaa.

Mikä ominaisuus on hyödyllisin?

Mikä näistä ominaisuuksista sitten on hyödyllisin? Asia on vähintäänkin jossain määrin tietysti mielipide- ja toimintatapakysymys. Itse kuitenkin koen, että kokonaisuuden seuranta merkitsee eniten, minkä vuoksi pidän Nordnetin seurantakäyrää selvästi hyödyllisimpänä ominaisuutena näistä kolmesta. Degiron ja Nordean ylläkuvatut ominaisuudet ovat kuitenkin myös molemmat sellaisia, mitä kaipaisin Nordnetin käyttöliittymään. On kuitenkin vaikea sanoa, kumpaa niistä pitäisin tärkeämpänä. Degiron kokonaistuottokolumnista saattaisi olla säännöllisempää iloa, mutta Nordean tapa näyttää kauppatapahtumat graafilla voisi ehkä helpommin vaikuttaa myös omaan toimintaan ja olla sitten hyödyllisempi.

Jos luit tämän jutun, kuulisin mielelläni, onko näitä ominaisuuksia mahdollisesti jollain muulla käyttämälläsi välittäjällä. Tai onko jotain muita erityisiä ominaisuuksia, joita itse arvostat jollakin osakevälittäjällä tai mitä kaipaisit pääasiallisen osakevälittäjäsi tarjoamaan työkalupakkiin?

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>