perjantai 19. lokakuuta 2018

Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa

Jätkäsaari rakenteilla 2014
(Suomen Ilmakuva Oy)
Olen blogissani moneen otteeseen kirjoittanut Helsingin hitas-järjestelmän ongelmallisuudesta. Viimeisimmästä aiheeseen keskittyvästä kirjoituksestani (kts. kaupunki haluaa lisää ongelmallisimpia hitaksia) on kuitenkin jo paria viikkoa vajaa viisi vuotta, sillä mitään uutta kirjoitettavaa ei varsinaisesti ole tässä välissä tullut vastaan - ei ennen kuin nyt. Nyt on nimittäin ilmennyt tapaus, joka voi tavallaan tehdä joidenkin hitas-asuntojen alihintaisuuden ja siten rahanarvoisen arpajaislahjan aivan uudella, euroissa mitattavalla tavalla konkreettisesti esiin. 

Helsingin Sanomat uutisoi runsas viikko sitten, kuinka Jätkäsaaressa yksi asunto myytiin virheellisesti huomattavasti yhtiön muita asuntoja kalliimmalla hinnalla (kts. Rakennuttaja myi hitas-asunnon kymmenien tuhansien eurojen ylihintaan Helsingin Jätkäsaaressa). Kyseisen asunnon alapuolella olevan asunnon hinta oli 519 830 € ja yläpuolella olevan 549 567 €, joten välissä olevan identtisen asunnon luulisi luonnollisestikin asettuvan suunnilleen tuohon puoleen väliin, eli noin 535 000 euroon. Kyseinen asunto kuitenkin myytiin hintaan 609 900 €, mikä tarkoittaa noin 75 000 € ylimääräistä.

Tuo 75 000 € ylimääräistä myyntihinnassa ei ilmeisesti ole kuitenkaan millään muotoa ainoa asuntoa muita asuntoja kalliimmaksi tekevä tekijä, sillä asuntoon kuuluu myös suurempi määrä osakkeita, jotka ainakin HS:n jutun perusteella toimivat vastikkeiden perusteena. Tuo 75 000 € tarkoittaa alunperin tarkoitettuun hintaan nähden noin 14% lisää, ja kyseisen yhtiön hintataulukon (kts. alla) perusteella sama 14%:n lisä pätee myös osakkeiden lukumäärään. Mielenkiintoisena lisähuomiona asunnon neliömäärä on taulukon perusteella tosin 0,5 neliömetriä suurempi, mutta esitteessä näkyvä pohja on ko. asunnoille sama, joten asunnot lienevät joka tapauksessa käytännössä identtisiä. Joka tapauksessa jos HS:n väite osakemäärän vaikutuksesta vastikekuluihin pitää paikkaansa, kalliimman asunnon osakkaat maksaisivat yhtiössä siis myös 14%:a enemmän tulevista kuukausittaisista kuluista.

Helsingin Satamajätkä -yhtiön asuntojen hintoja

Mitä tuo 14% lisää kuukausittaisina kuluina sitten tarkottaisi käytännössä? Yhtiön esitteessä arvioidaan hoitovastikkeen muodostuvan noin 5,5 euroon neliöltä, mikä tarkoittaisi alkuun noin 90 euron kuukausittaista lisäkulua niin kauan, kun yhtiön ei tarvitse kerätä rahoitusvastiketta esim. peruskorjauksia varten. Jossain vaiheessa tulee joka tapauksessa niitä peruskorjauksiakin, joten pidemmällä tähtäimellä puhutaan käytännössä keskimäärin yli 100 euron kuukausittaisesta lisäkulusta, joka tietysti myös kasvaa inflaation mukana.

Tämän verran korkeammat kustannukset laskevat asunnon arvoa käytännössä noin 5-8 %, joten kun tähän yhdistää 75 000 euron ylihinnan suhteessa muihin yhtiön asuntoihin, asunto on käytännössä naapurin vastaaviin verrattuna 100 000 - 120 000 € kalliimpi. 

No, mitä sitten, että asunnon listahinta on selvästi korkeampi kuin muiden? No sitä, että se kävi tästä huolimatta kaupaksi, vaikka ostajat tiesivät kalliimmasta hinnasta. Toki kyse on vain yksittäistapauksesta, mutta jos asunto kävi kaupaksi kokonaisuutta ajatellen efektiivisesti yli 100 000 euroa (!!) kalliimmalla, tarkoittaa se sitä, että mikäli kalliimmalla ostaneetkin tekivät tai ovat tekemässä kohtuulliset kaupat, muut yhtiöstä samankokoisen asunnon ostaneet ovat käytännössä saaneet todella mittavan vastaavasti vähintään 100 000 euron luokkaa olevan lahjan yhteiskunnalta muiden omistusasujien kustannuksella. 

Olen aiemminkin kirjoituksissani arvioinut hitas-edun olevan uusissa asunnoissa parhaimmillaan  tai pahimmillaan yli 100 000 euron luokkaa, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun se tulee näin konkreettisella tavalla ilmi.


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>