Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveydenhuolto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveydenhuolto. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. toukokuuta 2023

Kriittinen ero hoitajien ja lääkärien välillä

DALL-E-tekoälyn näkemys
uupuneesta hoitajasta
Helsingin kaupungin palkkaohjelmassa suurin potti on menossa lääkäreille. Lääkärit ovat hyvätuloisia, joten euromääräisesti suurimpien palkankorotusten kohde ei periaatteessa ole yllättävä, mutta yllättävänä voi pitää sitä, että lääkärit ovat ilmeisesti saamassa myös suhteessa suurimmat palkankorotukset. Ja erityisen yllättävänä tätä voi pitää sen jälkeen, kun Helsingin pormestari Vartiainen väitti, että “valtaosa palkkakehityshjelman budjetista ohjattiin pienituloisille”, ja koko ohjelman euroistakin suurin osa menee ilmeisesti parempituloiselle puoliskolle. 

Mikä sitten on palkankorotusten kohdentumisen perusteena? Keskeisenä syynä ainakin lääkärien korotuksille Vartainen mainitsi sen, että palkankorotusten ansiosta “kaupunki ei joutuisi ostamaan yhtä paljon lääkäripalveluita ostopalveluina”. Tämä kuulostaa periaatteessa järkevältä perustelulta. Jokunen mutta tulee kuitenkin mieleen. Ensinnäkin julkisen puolen palkankorotukset voivat osaltaan kirittää yksityisen puolen palkkoja vielä hieman korkeammalle - joskaan ei tietysti julkisen korotuksiin verrattuna täysimääräisesti. Toisaalta voi myös kysyä, eikö sama koske suunnilleen yhtä lailla sairaanhoitajia: eikö myös sairaanhoitajien tilaaminen ostopalveluna yksityiseltä ole kaupungille kalliimpaa? Onko tämä huomioitu myös hoitajien palkoissa?

Entä onko hoitajien (varhaiskasvatuksesta sairaanhoitajiin) ja lääkärien välillä muita eroja? Yhteiskuntaa ja palkkaratkaisuja ajatellen ehkä kriittisin ero on siinä, että hoitajien kohdalla on selvästi lääkäreitä suurempi riski sille, että työntekijä vaihtaa kokonaan alaa. Ja kun niin käy, se vasta tuleekin yhteiskunnalle kalliiksi. Tästäkin johtuen hoitajien palkkoihin tulisi panostaa ajoissa.


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>



lauantai 31. joulukuuta 2022

Rikkinäinen maa?

Kiinni ennen kuin tipahtaa
(16.11.2015)

Tämä on blogini 200. kirjoitus. Ensimmäiset sata kirjoitusta tuli täyteen jo runsaassa kolmessa vuodessa, kun taas seuraaviin sataan kirjoitukseen menikin kymmenen vuotta, joten tahti on alusta huomattavasti hidastunut, mihin osasyy voi olla yksinkertaisesti se, että blogia aloittaessa minulla taisi olla jollain tasolla valmiina useampia aiheita, mistä koin halua kirjoittaa. Jos verrataan ensimmäisten 100 jutun poikkileikkausta seuraaviin sataan kirjoitukseen, paino onkin siten ehkä siirtynyt astetta enemmän ajankohtaisiin ja/tai taloutta koskeviin aiheisiin. 

Vaikka olenkin kritisoinut joitakin yhteiskuntamme piirteitä blogijutuissani, ne ovat periaatteessa olleet kuitenkin vain erilaisia pintaraapaisuja yhteiskuntamme rakenteista, ja pääsääntöisesti yhteiskuntajärjestelmämme on tuntunut hyvin toimivalta. Tämä tunne on kuitenkin alkanut viime aikoina rapista, ja tuntuu, että on kasvavissa määrin syytä olla huolissaan järjestelmämme hyvinvoinnista. 


Huolenaiheita on monia, mutta yksi keskeisimmistä on yleinen julkisen puolen resurssipula. Pisimpään ja näkyvimmin tämä lienee näkynyt hoitoalalla. Lähi- ja sairaanhoitajista on ollut puutetta pitkään, eikä alan palkkatasoa tunnuta millään saavan sellaiselle tasolle, minkä suurin osa kansasta kuitenkin vaikuttaisi pitävän perusteltuna. Se näkyy alan kysynnässä, mikä näkyy työntekijämäärissä, mikä puolestaan näkyy alalla työskentelevien kuormituksessa, ja negatiivinen kierre on valmis. Työntekijäpula alkaa näkyä asiakkaille asti jo kriittisissä akuuttia hoitoakin vaativissa asioissa, ja sama kuvio näkyy myös mm. varhaiskasvatuksessa (kts. esim. Varhaiskasvatuksen työntekijöistä huutava pula).  Tilannetta parantaisi tuntuva lisä palkkatasoon, mutta mistä raha, kun kokonaisuutta painaa huoltosuhteen heikkeneminen, ja valtio velkaantuu jatkuvasti muutenkin?


Resurssipulan lisäksi tuntuu, että viime aikoina on nähty muunkinlaisia esimerkkejä järjestelmän heikosta toimivuudesta. Postiin ei tunnu enää voivan luottaa. Valtion pääomistama Fortum myy keskeisen sähköverkkoinfrabisneksensä ulkomaille ja ostaa rahoilla Venäjästä riippuvaisen Uniperin miljarditappioihin johtavin seurauksin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta pahentaa entisestään surkeasti toimiva uusi Apotti-järjestelmä (josta luopumista on vaatinut yli 600 lääkäriä). Helsingin kaupunki uusii palkanlaskujärjestelmänsä varautumatta kunnolla uuden Sarastia-järjestelmän aiheuttamiin ongelmiin, minkä seurauksena on syntynyt vähintään satoja työntekijöitä koskeva kuukausikaupalla jatkuva palkkakaaos (ja jopa tuhansille jaellut virheelliset “potkut”). Ja mitä mahtaa tapahtua nyt, kun vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle? Onko vuoden alussa tiedossa uudenlainen kaaos?

Monet näistä ongelmista eivät toki ole vain Suomea koskevia. Huoltosuhteen heikkeneminen on yhteinen tekijä erityisesti länsimaissa, ja terveydenhuollossa on resurssipulaa varmasti monissa maissa. Lisäksi terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistukset taitavat mennä useammin mönkään kuin edes jotenkuten putkeen - Viro tosin muodostaa tässä jonkinasteisen poikkeuksen, mitä lienee auttanut se, että nuoren valtion järjestelmiä on voitu rakentaa tyhjemmältä pöydältä.

Vaikka monet maat taistelevat samankaltaisten ongelmien kanssa, tuntuu, että järjestelmän tasapainolla on aiempaakin suurempi merkitys. Pandemian aiheuttama digiloikka lienee kutistanut valtioiden välisiä raja-aitoja entisestään, mikä voi pahentaa negatiivisia kehityskierteitä. Sama toimii onneksi myös toiseen suuntaan. Yritetään siis pitää järjestelmämme kunnossa. Vaikka nyt inflaationkin laukatessa ei ehkä kovin optimiselta tunnu, toivotaan että sote-uudistus ja alkava vuosi 2023 tuo enemmän positiivisia kuin negatiivisia yllätyksiä.

Mahdollisimman hyvää alkavaa vuotta 2023!




Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>



tiistai 10. marraskuuta 2020

Pfizer, rokote ja sisäpiiritieto

Pfizerin Suomen pääkonttori Munkkiniemessä
(kuva Lauri Silvennoinen)
Pfizerin eilinen rokoteuutinen herätti suurta toivoa, mikä näkyi vahvasti myös osakemarkkinoilla. Samalla syntyi hyvin poikkeuksellinen tilanne: uutinen sai maailmanlaajuisesti lukuisissa yhtiöissä paljon massiivisemman kurssireaktion aikaan kuin yhtiössä, joka asiasta tiedotti.

Esimerkkejä kotipörssistä:
  • Finnair on noussut seuraavan päivän loppuun mennessä yli 60%.
  • Ravintola-alan toimija Noho Partners on noussut runsaassa vuorokaudessa noin 33%.
Esimerkkejä ulkomailta:
  • Risteily-yritysten Royal Caribbean Cruises ponnahti noin 30% ja Carnival Cruises noin 35%.
  • "Kotoiluosake" Netflixin osake laski noin 8%.
Ja mitä tapahtui itse Pfizerin osakkeelle? Hetkellisesti käytiin yli 10% nousussa, mutta nyt päivä uutisen jälkeen ollaan enää noin 6% perjantain kurssitason yläpuolella. Yksi syy Pfizerin maltilliselle kurssireaktiolle on tietysti yrityksen valtava koko, jota ilmentää mm. yli 50 miljardin vuotuinen liikevaihto.

Mielenkiintoisen asiasta tekeekin se, miten arvokasta tuo tieto rokotteen tuloksista on ollut. Nykymaailmassa keskeistä sisäpiiritietoa omaava ei saa käydä kyseisen yrityksen osakkeilla kauppaa ennen kuin tämä tieto on jaettu julkisesti, jotta tavalliset sijoittajat eivät joutuisi kohtuuttoman epätasa-arvoiseen asemaan sisäpiiriläisiin nähden. Tästäkin huolimatta sisäpiirillä on toki silti aina paras kuva yhtiön tilasta, mistä johtuen sisäpiirin tekemät kaupat ovatkin monesti erityisen mielenkiinnon kohteena.

Mutta entä, kun yhtiöstä X tullut uutinen vaikuttaakin enemmän muiden yhtiöiden kursseihin? Pienessä mittakaavassa tätä tapahtuu toki jatkuvasti. Maanantaina ennen rokoteuutista tästä nähtiin lievä esimerkki, kun Norjan valtio ilmoitti lopettavansa lisätuen lentoyhtiö Norwegianille, mikä taisi saada pientä nostetta aikaan Finnairin kurssissa, kun uutisen nähtiin helpottavan tulevaa kilpailutilannetta. Finnairin osalta todellinen pankin räjäyttävä uutinen tuli kuitenkin Pfizerin rokoteuutisen muodossa, kun Finnairin osake räjähti hetkessä kymmenien prosenttien nousuun.

Löytyykö Pfizerin rokotetutkimuksiin läheisesti osallisista ihmisiä, jotka olisivat hyödyntäneet tätä tietoa? Eiköhän. Joutuvatko muut Pfizerin osakkeenomistajat tämän johdosta epäedulliseen asemaan suhteessa Pfizerin sisäpiiriläisiin? Ei varsinaisesti. Tuntuuko kohtuuttoman suurelta etulyöntiasemalta omata näin laajasti muihin yrityksiin vaikuttavaa tietoa ennen muuta maailmaa? Oikeastaan kyllä tuntuu. Mutta voiko tällaisen nojalla kieltää yksittäisen yhtiön työntekijöitä käymästä kauppaa muiden firmojen osakkeilla? Eipä oikeastaan. 

Joillakin pfizeriläisillä lienee tässä ollut hallussa melkoinen tosielämän kristallipallo, ja jos he ovat sitä tietoa myös hyödyntäneet, siinä on voinut olla todella ison tilin paikka!


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>



perjantai 3. huhtikuuta 2020

THL ylioptimistinen viruksen suhteen, ylipessimistinen ihmisten suhteen

Monet ovat kritisoineet voimakkaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n arvioita koronaan liittyvistä riskeistä. Toki varsinkin jälkikäteen on helppo arvostella sivusta, kun arviot ovat osoittautuneet vääriksi, mutta täytyy sanoa, että THL:n negatiivisemmiksikin päivitetyt arviot tuntuvat edelleen erikoisilta nyt kun koko maailma on pandemian kourissa. Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa viikko sitten:

Keskiviikkona THL julkaisi kaksi tuoretta arviota, joista toisessa noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan sairaalahoitoa epidemian aikana koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Synkemmässä arviossa sairaalahoitoa tarvitsisi 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000.
Viikko on toki tavallaan tapahtumien etenemistahdin huomioiden hyvin pitkä aika, mutta toisaalta kulunut aika ei juurikaan muuta pandemian etenemisen perusasetelmaa: kasvu on eksponentiaalista, eikä se tyrehdy itsestään ennen kuin se on käynyt niin suuren osan väestöstä läpi, että on ehtinyt syntyä laumasuoja. Samalla poliitikot ovat THL:n näkemysten perässä todenneet, ettei viruksen pysäyttäminen ole tavoitteena. Jan Vapaavuori on sanonut, että "On hyvä muistaa, että ohjeiden tarkoitus ei ole pysäyttää koronaviruksen leviämistä eikä se ole edes mahdollista." ja perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru on todennut hallituksen linjauksen olevan se, että "ikäihmiset ja riskiryhmät suojataan, mutta muu väestö ottaa koronaepidemian vastaan".

Tätä ajatellen nuo THL:n arviot tuntuvat valitettavasti edelleen erittäin optimistisilta. Jotta laumasuoja syntyisi loppuväestölle, käytännössä kansasta selvän enemmistön eli 3-4 miljoonan tulisi saada tartunta, sillä vasta tämä saisi tarttumistahtia kuvaavan R-luvun laskemaan alle 1:n ilman, että yhteiskunnassa vallitsisi poikkeusjärjestelyt. Ja jos valtaosa väestöstä käydään läpi, noista THL:n luvuista pessimistisemmätkin tuntuvat tähänastisten tietojen valossa vahvasti alakanttiin olevilta.

Vaikka todellisia tartunnan saaneita on varmasti huomattavasti enemmän kuin tilastoituja, maailmalta saatujen lukujen valossa ei näytä siltä, että näitä tilastoimattomia olisi aivan tolkuttomasti enempää. Oireettomia on joissain vertailuissa ollut noin kolmasosa, ja tämän lisäksi on varmasti oireilevia tilastoimattomia, mutta Centre for Mathematical Modelling of Infectious Diseasesin mukaan kattavimmin tilastoidussa Etelä-Koreassa arviolta vain 22% tartunnan saaneista olisi jäänyt tilastoinnin ulkopuolelle. Muissa maissa osuus on varmasti suurempi, mutta vaikka lähdettäisiin siitä, että tartunnan saaneita olisi Suomessa kolme kertaa enemmän kuin tilastoituja, 15% tilastoiduista tarvitsisi sairaalahoitoa, ja 40% sairaalahoitoa tarvitsevista tarvitsisi tehohoitoa (40% näyttäisi olevan tämänhetkinen suhde Suomessa), tämä tarkoittaisi jo 150 000 sairaalahoitoa tarvitsevaa ja 60 000 tehohoitoa tarvitsevaa. Tämä on pyöreästi 10-kertaisesti THL:n arvioihin nähden. Toki voi olla, että tilastoimattomia on hieman enemmän, ja astetta pienempi osuus tarvitsisi sairaalahoitoa, mutta jos taudin etenemistä ei pysäytetä, on vaikea nähdä mitään tapaa, millä luvut voisivat jäädä noin mataliksi kuin THL:n esittämissä arvioissa.

Ja mitä se tarkoittaa, jos 60 000 vaatisi tehohoitoa. Jos tehohoito kestää keskimäärin 2 viikkoa, se tarkoittaisi yhteensä 120 000 tehohoitoviikkoa. Jos meillä olisi uutisissa esitetty 1000 paikkaa käytettävissä pelkästään koronapotilaita varten, tuohon menisi siis 120 viikkoa eli 2 vuotta! Ja jotta tahti pysyisi kontrollissa, pitäisi lähestulkoon tuonne asti pitää myös poikkeusjärjestelyjä yllä. Ja silti mahdollisesti kymmenettuhannet kuolisivat tautiin Suomessakin! Melko mahdoton ajatus.

Nämä luvut ovat hyvin musertavia, mutta onneksi THL:llä on toisaalta esiintynyt vastaavasti tarpeettoman pessimistisiä näkemyksiä sen suhteen, missä määrin ihmiset voivat taudin etenemiseen vaikuttaa. THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen on aiemmin sanonut, ettei viruksen etenemistä voi pysäyttää. Nyt, rajoitustoimenpiteiden tultua käyttöön Salminen on puolestaan todennut Yleisradiolle, että "ihmisten väliset kontaktit ovat vähentyneet väestöryhmästä ja sijainnista riippuen 25-50%". Kuin luin tämän kommentin lehdestä, pidin jokseenkin täysin mahdottomana, että toimien vaikutus olisi noin pieni. Jos koulut ovat tyhjillään, päiväkodeissa on paikalla ehkä 25% lapsista, ravintolat ja baarit ovat kiinni, kaikki etänä tehtävissä oleva työ tehdään etänä, riskiryhmiin kuuluvat elävät eristyneinä, kavereita ei juuri tavata, kaupoissa käyntejäkin karsitaan, ja kaiken lisäksi kiinnitetään kaikessa toiminnassa enemmän huomiota käsihygieniaan ja muuhun kontaktien vähentämiseen, miten ihmeessä tämän kaiken vaikutus voisi olla muka vain 25-50%:n vähennys kontakteissa?

No, kun aikaa on kulunut taas muutamia päiviä lisää, tartuntojen määrän kehittyminen on osoittanut, että kyllä ne kontaktit ovatkin vähentyneet selvästi enemmän (kts. Tartuntojen avainluku romahti alemmas kuin missään ennusteessa). Jos todella hyvin menee, kehitys voi olla talttumassa jo nykytoimenpiteillä. Jos ne eivät riitä, vielä on jonkin verran lisätoimenpiteitä käytettävissä. Etelä-Koreassa, Singaporessa, Islannissa ja tietysti kovia keinoja käyttäneessä Kiinassa taudin eteneminen onnistuttiin pysäyttämään tehokkaasti. Kyllä sama onnistuu myös meiltä!


Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>