Hallitus on nyt aikeissa lanseerata monien sijoittajien pitkään odottaman sijoitussäästötilin, jonka sisällä saa käydä vapaasti kauppaa osakkeilla sekä nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, että tililtä nostaa rahoja johonkin muuhun käyttöön. Monelle sijoittajalle esitys näyttää olevan pettymys, mutta toisaalta on moni myös ottanut sen ilolla vastaan.
 |
| Luulen, että sijoitussäästötilille kyllä riittää ottajia. (Buddha Eden, Portugali 2015) |
Pettymisten syynä näkyy ennen kaikkea olevan sijoitussäästötilin 50 000 euron raja, mutta ainakin osa pettymyksistä on johtunut siitä harhakäsityksestä, että kyse olisi koko tilin ja siihen liittyvien sijoitusten maksimiarvosta, vaikka todellisuudessa kyse tulisi tämänhetkisten suunnitelmien mukaan olemaan vain sisään laitettavan sijoituksen rajoittamisesta: tuo 50 000 euroa siis voisi vuosien myötä kasvaa vaikka miljoonaankin. Vaikka joitakin epäselvyyksiä on yhä, on selvää, että tämä tulee hyödyttämään hyvin monia sijoittajia.
Itse sijoitussäästötilin yksityiskohtien ohella mielenkiintoista on myös se, miten sijoitustilin perusperiaatteeseen sijoituspiireissä suhtaudutaan. Olen pannut merkille, miten sijoitussäästötili (ja mielellään vielä euromääräisesti rajoittamaton sellainen) tuntuisi sijoittajien keskuudessa olevan ainoa järkevä tapa järjestää sijoittamisen verotus. Eipä sillä, kyllähän sijoitussäästötilille on useampiakin järkiperusteluja, mihin palaan tässä jutussa vielä myöhemmin, mutta monien kommenteista tulee helposti vaikutelma, että osakesäästötiliä janotaan yksinkertaisesti sen takia, että se hyödyttäisi henkilökohtaisella tasolla, ja että ennen kaikkea tästä syystä esitetyn tilin puutteet ärsyttävät, sillä verojen maksaminen nyt vaan ei ole niin miellyttävää puuhaa,
Itse sijoitussäästötilin yksityiskohtien ohella mielenkiintoista on myös se, miten sijoitustilin perusperiaatteeseen sijoituspiireissä suhtaudutaan. Olen pannut merkille, miten sijoitussäästötili (ja mielellään vielä euromääräisesti rajoittamaton sellainen) tuntuisi sijoittajien keskuudessa olevan ainoa järkevä tapa järjestää sijoittamisen verotus. Eipä sillä, kyllähän sijoitussäästötilille on useampiakin järkiperusteluja, mihin palaan tässä jutussa vielä myöhemmin, mutta monien kommenteista tulee helposti vaikutelma, että osakesäästötiliä janotaan yksinkertaisesti sen takia, että se hyödyttäisi henkilökohtaisella tasolla, ja että ennen kaikkea tästä syystä esitetyn tilin puutteet ärsyttävät, sillä verojen maksaminen nyt vaan ei ole niin miellyttävää puuhaa,
Mielenkiintoista on se, että vaikka saatetaan sanoa, että ei sijoituksista saatavia tuottoja ole järkeä verottaa ennen kuin ne rahat ottaa sieltä omaan käyttöön, kukaan ei juuri koskaan tunnu vetävän tästä analogiaa ansiotyöhön. Jos sijoittamisessa syntynyt arvonlisä ei joudu verolle tuottojen syntyessä, miksi ansiotulot joutuvat? Entä jos en haluakaan käyttää ansiotyöstä ansaittuja rahoja heti? Jos pääomatulot kuuluu saada kerättyä niin, että ne voi jättää nousemaan korkoa korolle ilman välissä tapahtuvia veroseuraamuksia, mikä on se perustavanlaatuinen syy, ettei ansiotuloille tulisi sallia samaa? Entä jos palkkatulot voisikin suoraan ohjata vaikka tuolle sijoitussäästötilille, jolloin verotusseuraamukset jäisivät myöhemmäksi? Kyllä tuo aika hyvin varmasti monelle palkansaajalle kelpaisi.
No, tehtäköön selväksi, että en oikeasti kannata mahdollisuutta siirtää ansiotulojen verotusta myöhemmäksi. Tottahan toki ansiotulon ja varsinkin luovutusvoittojen muodossa tulevien pääomatulojen välillä on myös vähintäänkin yksi keskeinen ero: ansiotulot varsinkin säännöllisellä kuukausipalkkalaisella tulee tasaisena virtana, kun taas arvopaperien luovutusajankohdan voi itse päättää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että mikäli luovutuksesta tulisi tuntuvia veroseuraamuksia voittojen vuoksi, syntyy insentiivi pitää osakkeista kiinni, vaikka ilman veroseuraamuksia muualta voisi löytyä parempia sijoituskohteita. Tämä on nykyisessä järjestelmässä ongelma, jonka sijoitussäästötili (tuon 50 000 euron sijoitusrajoituksen puitteissa) poistaa.
Toisaalta jos oikeudenmukaisuutta ajatellaan, ei mielestäni ole mitenkään selvää, että esimerkiksi sijoitusvarallisuuden 10-kertaistumisen tulisi olla verotonta vain siksi, että sitä ei ole realisoitu euroiksi tai vieläpä euroista hyötykäyttöön. Muotoilin kuusi vuotta sitten ajatusta arvonnousuverosta, (kts. Arvonnousuverosta korvaaja varainsiirtoverolle), joka voisi olla sovellettavissa pörssiosakkeisiin. Malli voisi sisältää jonkin verran käytännön ongelmakohtia omistusten markkina-arvojen määrityksessä, mutta toisaalta myös sijoitussäästötililtä nostettujen tuottojen verotuksessa saatettaisiin nostettujen rahojen tuotto-osuuksien laskemiseen tarvita jonkinlaista yksiselitteistä tapaa markkina-arvon määrittämiseen.
Haitallisten myymisen välttämiseen ohjaavien kannustimien vähenemisen lisäksi on kuitenkin myös toinen sijoitussäästötiliä puoltava tekijä. Rahastoissa ja toisaalta myös sijoitettaessa suuria pääomia erilaisten vakuutuskuorien tai kapitalisaatiosopimusten kautta verotus toimii käytännössä niin, että verot maksetaan vasta, kun varoja nostetaan, joten sijoitussäästötilin avulla suorat osakesijoitukset tulisivat samalle linjalle. Olettaen, että arvonnousua ei jatkossakaan veroteta ennen realisoimista, tämä on myös ihan pätevä syy sijoitussäästötilijärjestelmälle, sillä näin poistuu syy välttää suoraa osakesijoittamista, mitä voi kuitenkin pitää monella tapaa stimuloivampana ja älyllisestikin kehittävämpänä kuin pelkkää indeksiin tai rahastoihin sijoittamista.
Vaikka juttuni otsikko onkin melko provokatiivinen ja haluankin kyseenalaistaa joitakin sijoittajien etua ajavia perusajatuksia, suhtaudun sijoitussäästötiliesitykseen varovaisen positiivisesti. On hyvä, että luovutuksen välttelyyn liittyvät insentiivit vähenevät ja että erot rahastosijoittamiseen kutistuvat. Pidän myös periaatteen tasolla siitä, että siinä missä Ruotsin vastaavassa sijoitustilijärjestelmässä ei veroteta tuottoja vaan pienellä prosentilla sijoitustilin pääomaa, Suomessa tililtä nostettaessa verotettaisiin nimenomaan tuottoja.
Luultavasti hankintameno-olettama ja vielä toistaiseksi voimassaoleva osinkojen hieman lievempi verotus jäävät luultavasti vain sijoitussäästötilin ulkopuolella hyödynnettäväksi, mutta muuten tilistä on varmasti monille hyötyä. Joitakin kysymyksiä kuitenkin herää:
No, tehtäköön selväksi, että en oikeasti kannata mahdollisuutta siirtää ansiotulojen verotusta myöhemmäksi. Tottahan toki ansiotulon ja varsinkin luovutusvoittojen muodossa tulevien pääomatulojen välillä on myös vähintäänkin yksi keskeinen ero: ansiotulot varsinkin säännöllisellä kuukausipalkkalaisella tulee tasaisena virtana, kun taas arvopaperien luovutusajankohdan voi itse päättää. Tämä taas tarkoittaa sitä, että mikäli luovutuksesta tulisi tuntuvia veroseuraamuksia voittojen vuoksi, syntyy insentiivi pitää osakkeista kiinni, vaikka ilman veroseuraamuksia muualta voisi löytyä parempia sijoituskohteita. Tämä on nykyisessä järjestelmässä ongelma, jonka sijoitussäästötili (tuon 50 000 euron sijoitusrajoituksen puitteissa) poistaa.
Toisaalta jos oikeudenmukaisuutta ajatellaan, ei mielestäni ole mitenkään selvää, että esimerkiksi sijoitusvarallisuuden 10-kertaistumisen tulisi olla verotonta vain siksi, että sitä ei ole realisoitu euroiksi tai vieläpä euroista hyötykäyttöön. Muotoilin kuusi vuotta sitten ajatusta arvonnousuverosta, (kts. Arvonnousuverosta korvaaja varainsiirtoverolle), joka voisi olla sovellettavissa pörssiosakkeisiin. Malli voisi sisältää jonkin verran käytännön ongelmakohtia omistusten markkina-arvojen määrityksessä, mutta toisaalta myös sijoitussäästötililtä nostettujen tuottojen verotuksessa saatettaisiin nostettujen rahojen tuotto-osuuksien laskemiseen tarvita jonkinlaista yksiselitteistä tapaa markkina-arvon määrittämiseen.
Haitallisten myymisen välttämiseen ohjaavien kannustimien vähenemisen lisäksi on kuitenkin myös toinen sijoitussäästötiliä puoltava tekijä. Rahastoissa ja toisaalta myös sijoitettaessa suuria pääomia erilaisten vakuutuskuorien tai kapitalisaatiosopimusten kautta verotus toimii käytännössä niin, että verot maksetaan vasta, kun varoja nostetaan, joten sijoitussäästötilin avulla suorat osakesijoitukset tulisivat samalle linjalle. Olettaen, että arvonnousua ei jatkossakaan veroteta ennen realisoimista, tämä on myös ihan pätevä syy sijoitussäästötilijärjestelmälle, sillä näin poistuu syy välttää suoraa osakesijoittamista, mitä voi kuitenkin pitää monella tapaa stimuloivampana ja älyllisestikin kehittävämpänä kuin pelkkää indeksiin tai rahastoihin sijoittamista.
Vaikka juttuni otsikko onkin melko provokatiivinen ja haluankin kyseenalaistaa joitakin sijoittajien etua ajavia perusajatuksia, suhtaudun sijoitussäästötiliesitykseen varovaisen positiivisesti. On hyvä, että luovutuksen välttelyyn liittyvät insentiivit vähenevät ja että erot rahastosijoittamiseen kutistuvat. Pidän myös periaatteen tasolla siitä, että siinä missä Ruotsin vastaavassa sijoitustilijärjestelmässä ei veroteta tuottoja vaan pienellä prosentilla sijoitustilin pääomaa, Suomessa tililtä nostettaessa verotettaisiin nimenomaan tuottoja.
Luultavasti hankintameno-olettama ja vielä toistaiseksi voimassaoleva osinkojen hieman lievempi verotus jäävät luultavasti vain sijoitussäästötilin ulkopuolella hyödynnettäväksi, mutta muuten tilistä on varmasti monille hyötyä. Joitakin kysymyksiä kuitenkin herää:
- Voiko sijoitustilin siirtää veloituksetta palveluntarjoajalta toiselle?
- Uusi vaihtoehto epäilemättä aiheuttaa kustannuksia myös välittäjille järjestelmämuutoksien myötä, mutta tuleeko se samalla tarkoittamaan uusia keinoja rahastaa asiakkailta rahaa ja siten samalla syödä sijoitustilistä muuten syntyvää etua?
- Kun ilmeisesti varoja pois nostettaessa on tarkoitus verottaa vain tuoton osuus nostetusta summasta, miten määritetään tilin tuotto? Lasketaanko se vanhojen luovutusvoitto- ja luovutustappiosääntöjen mukaisesti siihen astisista tilillä tehdyistä luovutuksista? Vai kaivetaanko tilin ja siihen liittyvien omistusten markkina-arvo? Jos jälkimmäistä, katsotaanko se päivän päätöskursseista?
- Kuinkahan todennäköistä on, että sijoitetun pääoman raja tulisi jossain vaiheessa nousemaan?
- Miten sijoitustilin tappioihin tullaan suhtautumaan? Jos sijoitustililtä ottaa rahat pois, kun sijoitukset ovat tappiolla, syntyykö verovähennyskelpoinen tappio? Alkupääoman heti alkuvaiheessa tapahtuva kutistuminen veisi myös kummasti pohjaa korkoa korolle -efektiltä. Entä jos pahimmassa tapauksessa koko maksimipääoma tulisi menetettyä? Menettäisikö silloin käytännössä pysyvästi oikeuden käyttää sijoitussäästötiliä, jos kerran sijoitettavan pääoman määrä on rajoitettu?
Jos sijoitussäästötili nyt tosiaan toteutuu, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten nämä yksityiskohdat muotoutuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti