sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Miten tehdä sijoittamisesta edullisempaa tavalliselle osakesäästäjälle?

Kirjoitin Nordnetin maakohtaisia hinnoitteluja vertaavassa jutussani, että "Mitään faktatietoahan minulla ei asiakasprofiilijakauman suhteen ole", mutta sattumalta heti seuraavana päivänä luinkin tuoreimman Viisas Raha -lehden artikkelin, jossa oli osakevälittäjistä juttu. Vaikka jutun paino ei ollut niinkään hintavertailussa vaan välittäjien omassa bisneksessä, jutussa sanottiin kuitenkin Nordnetistä seuraavaa:
  • Sitaatti 1: "Liikevaihtoa Nordnetille kertyy noin kaksi euroa toteutettua kauppaa kohden." 
  • Sitaatti 2: "Nordnetillä on yli 600 000 asiakasta, jotka tekivät keskimäärin reilut 100 000 [kauppaa] kaupankäyntipäivää kohden."
Näiden tietojen pohjalta voi tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, millä tavalla asiakkaat keskimäärin sijoittavat. Sen pohjalta taas voi paremmin arvioida, minkälainen hinnoittelu ihmisiä houkuttelee.

Tarkastellaan ensin sitaattia 1. Ottaen huomioon, että missään muussa maassa kuin Ruotsissa ei Nordnetin hinnasto tarjoa käytännössä kolmea euroa halvempia kauppoja (Norjassa valuuttakurssista riippuen halvimmillaan ehkä juuri juuri alle 3 euron), eikä välityspalkkioista makseta arvonlisäveroa, tuollaiseen keskihintaan pääsee vain merkittävällä määrällä ruotsalaisten tekemiä kauppoja. Olettaen, että keskivertohinta olisi tasan 2 euroa, itse asiassa teoreettinen minimikin ruotsalaisten osuudelle kaupoista olisi tällöin noin kolmannes, mutta se tarkoittaisi, että ruotsalaiset tekisivät vain 1 kruunun eli noin 0,10 euron minimitaksaan asettuvia muutaman euron kauppoja (kts. hintavertailujuttu) ja muut tekisivät kauppoja vain Norjan ja Suomen 3 euron minimihinnalla. Koska suuri osa kauppoja on kuitenkin huomattavasti kolmea euroa kalliimpia joko ihan vain suuremman minimipalkkion vuoksi tai sitten suurien kauppasummien vuoksi, ja ruotsalaisetkin tekevät välityspalkkioltaan kalliimpia kauppoja, on ilmeistä, että selvä enemmistö kaupoista on käytännössä ruotsalaisten tekemiä. Jos ruotsalainen keskivertovälityspalkkio on vaikka 1 euron verran, ja muissa maissa 5 euroa, ruotsalaiset tekisivät silti noin 75% kaikista kaupoista.

Onko asiakkaista sitten suurin osa ruotsalaisia? Yliedustus ei ole ainakaan samassa suhteessa kauppojen kanssa. Nordnet on kotimaassaan eli Ruotsissa varmasti suosittu, mutta ainakin tämän "Kun välittäjät kilpailevat, sijoittaja hyötyy"-jutun perusteella Nordnetillä oli Suomessa jo 2016 syksyllä 200 000 arvo-osuustiliä hallinnoitavana. Joillakin asiakkailla voi olla Nordnetissä useampikin arvo-osuustili, mutta tuo lukema lienee lähellä myös asiakasmäärää. En onnistunut löytämään tietoa Norjan tai Tanskan asiakasmääristä (jos lukijana satut tietämään tarkemmin, kerro ihmeessä kommenteissa!), mutta luulisi niitäkin sen verran löytyvän, että ruotsalaiset edustaisivat vaikkakin suurinta joukkoa, kuitenkin alle 50%:a kokonaisuudesta.

No, käytännössä nuo luvut osoittavat vain itsestäänselvyyden: jos kaupan minimikustannukset ovat todella pienet, kyllä se näkyy myös kauppojen määrässä. Vaan kuinka paljon kauppaa Nordnetin asiakkaat sitten yleisesti ottaen käyvät? Se on laskettavissa suoraan sitaatti 2:n luvuista: keskimääräinen kaupantekotiheys on asiakasta kohden on noin yksi kauppa 6 pörssipäivän välein. Jos ajatellaan edellä kuvatun pohjalta, että ruotsalaisia on asiakaskunnasta 50%, ja he tekevät 75% kaikista kaupoista, ruotsalaisten kaupantekotiheys on arviolta noin kolminkertainen muiden maiden asiakkaisiin verrattuna, jolloin muissa maissa tiheys on ehkä pikemminkin yksi kauppa 9 pörssipäivän välein, siinä missä ruotsalaisilla yksi kauppa 3 päivän välein. Mutta koska joukkoon sisältyy varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät välttämättä käy koko vuonna kauppaa sekä pieni joukko ihmisiä, joka tekee satoja kauppoja kuukaudessa, mediaanikaupantekoväli mitataan vähintäänkin kymmenissä, ellei jopa sadoissa päivissä.

Vaikka yllä esitetyt luvut olivat varsin varovaisesti arvioituja, ja ruotsalaisten suhteellinen yliedustus voi todellisuudessa olla huomattavastikin suurempi kuin kolminkertainen, voi näistäkin arvioista ja laskelmista tehdä ainakin kaksi havaintoa:
  • Halvoille välityspalkkioille on kysyntää myös sillä tavoin, että ne lisäävät kaupankäyntiaktiivisuutta huomattavasti.
  • Tyypillinen asiakas käy kauppaa huomattavan harvoin, mikä pitää asiakkaan aktiivisuuteen pohjautuvissa hinnoitteluissa kalliimmilla hintatasoilla.
Ja mitäs nämä havainnot puolestaan tarkoittavat? Ainakin ne vahvistavat sitä edeltävän blogikirjoitusteni näkemystä, että Nordnetin suomalaiset asiakkaat tosissaan maksavat enemmän kuin pohjoismaiset naapurit. Omalta osaltaan, tietyllä tavalla vielä konkreettisemmin tätä osoittaa myös Facebookin Sijoitus-kerhoryhmässä esittämäni kyselyn tulokset:
Facebookin Sijoituskerho-ryhmäläisten
mieltymyksiä Nordnetin hinnastoista
(ilman omaa ääntäni)
Vaikka Facebook-ryhmän vastaajat eivät ole kovin tieteellinen otanta, kyllä luvut selkeydessään kertovat, että Ruotsin todella pieni minimipalkkio kiinnostaisi todella monia - ainakin tämän valikoidun ryhmän keskuudessa. Suomi ei tässä hävinnyt Norjalle tai Tanskalle, mutta otanta on minimaalinen, ja valinnoissa voi myös vaikuttaa esimerkiksi se, että tyydytään siihen ainoaan saatavilla olevaan vaihtoehtoon, mitä kotimaassamme on tarjolla. Osa vastanneista käy sinänsä luultavasti kauppaa jonkin toisen välittäjän kautta (joko pelkästään tai Nordnetin ohella esim. edullisempien ulkomaankauppojen mahdollistamiseksi), mutta moni heistä saattaisi myös siirtää kaupankäyntiään Nordnetin puolelle, jos minimitaksat saisi lähemmäksi Ruotsin tasoa.

Jos halvemmat minimihinnat vaativat vain kilpailun kiristymistä, olisi hienoa saada lisää Nordean 1%:n välityspalkkiokaton kaltaisia avauksia Suomessa toimivilta osakevälittäjiltä. Jos ydinsyy hintavuuteen taas piilee Euroclearin myötä sijoitustoiminnan kuluja Belgiaan imevässä arvo-osuustilijärjestelmässä, ehkä joskus veropakolaisuuspeikkona nähty hallintarekisterijärjestelmä ei kuitenkaan olisi niin huono asia? Itselläni ei ole tietotaitoa arvioida hallintarekisteröinnin vaikutuksia, mutta mielellään kuulisin aihetta paremmin tuntevilta tästä näkemyksiä. Joka tapauksessa halvemmat hinnat voisivat myös tuoda kokonaan uusia sijoittajia markkinoille, mikä voisi edistää suomalaisten vaurastumista yleiselläkin tasolla.

Aiheeseen liittyviä tekstejä

2 kommenttia:

  1. Tässä linkki Q4/2017 Nordnetin osavuosikatsaukseen, josta löytyy tieto asiakkaiden ja salkkujen määristä eri maissa:

    http://cdn.nordnetab.com/wp-content/uploads/2018/02/q4sve2018.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä tietysti, miksiköhän en tulosjulkaisuja ollut ajatellut hakea. Kiitos linkistä!

      Asiakasjakaumien suhteen minulla oli näköjään hyvin pitkälti juuri oikea arvio: ruotsalaisia vajaa puolet eli noin 45%, ja suomalaiset selvänä kakkosena. Olin itse asiassa myös aavistellut, että tanskalaisia asiakkaita olisi jonkin verran vähemmän kuin norjalaisia, niin kuin niitä raportin mukaan onkin. Se sen sijaan se on aika yllättävää, että raportin perusteella Suomesta näyttäisi tulevan heikoiten tulosta.

      Poista