Järjestelmän kierteet 13 - Äitiysriski

Onko äidille tilaa? (21.8.2010)

Äitiysloma voi olla työnantajalle kallis. Vaikka sen hintaa toisinaan liioitellaan (esim. Taloussanomat: Vauva maksaa työnantajalle kymmeniä tuhansia euroja), hintaa syntyy työnantajan maksettavaksi jäävän palkan osalta, äitiysloman ja vanhempainvapaan aikana kertyvistä lomapäivistä, epävarmuudesta sekä mahdollisen sijaisen rekrytoinnista ja kouluttamisesta. Tämä johtaa siihen, että sopivassa elämäntilanteessa olevan naisen rekrytointi on odotusarvoisesti kalliimpaa, ja työnantaja voi valita kahdesta ehdokkaasta ennemmin sellaisen, jolla tätä riskiä ei ole tai jonka kohdalla riski on pienempi - eli esimerkiksi miehen.

Isommissa yrityksissä äitiysvapaiden merkitykseen voidaan suhtautua enemmän tilastollisesti, sillä erotus tasoittuu ison työtekijämäärän kesken. Tällöin esim. sijaistavan työvoiman palkkaamisen ei pitäisi muodostua merkittäväksi ongelmaksi. Pienimmissä yrityksissä riski voi kuitenkin olla hyvinkin suuri, sillä sijaisen palkkaaminen ei välttämättä ole taloudellisesti mahdollista. Lopputuloksena naisen voi olla vaikeampi työllistyä. Voiko ongelmaa välttää tai lieventää?


Näytä/piilota kierretaulukko

Kierteen kuvaus	Vältetään "äitiysriskissä" olevien naisten palkkaamista. Seurauksena voi olla esimerkiksi muilta osin toiseksi tai kolmanneksi parhaan ehdokkaan valitseminen, naisen palkkaaminen matalammalla palkalla tai jopa yksinkertaisesti palkkaamatta jättäminen.
Aukko	Ei ole - Äitiysriski on vain tehokasta työn ja työntekijän kohtaamista vaikeuttava tekijä. Äitiysvapaisiin liittyy myös aukonkaltaisia ominaisuuksia, mutta niitä käsittelen sarjan seuraavassa osassa.
Mutka	Melko suuri - Varsinkin pieni yritys voi jättää pätevimmät ehdokkaat huomioimatta, jos toteaa heillä olevan merkittävän äitiysriskin.
Merkitys yksilölle	Suuri - Kysymys työllistymisen ja työllistymättä jäämisen välillä voi pahimmillaan olla yksilölle merkitykseltään valtava niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.
Merkitys yhteiskunnalle	Melko suuri - Aihe koskee monia henkilökohtaisesti. Lisäksi kysymys on yleisellä tasolla sukupuolten tasa-arvosta sekä työmarkkinoiden tehokkuudesta.
Korjattavuus	Vaikea - Ratkaisun tulee löytyä yhteiskunnan sopivasta osallistumisesta äitiysloman kustannuksiin sekä vastuun tasoittamisesta miehen ja naisen välillä. Moniulotteiseen kysymykseen ei ole olemassa täydellistä ratkaisua, vaan eri malleista löytyy helposti omat heikkoutensa. Kehittämisen varaa löytyy silti.
Kokonaisälyttömyys	Pieni - melko pieni. Ongelma on merkitykseltään suuri, mutta parhaan mallin löytäminen ei ole helppoa. On yhteiskunnallisesti järkevää tukea äitiyttä palkallisten vapaiden muodossa, mutta siinäkin olisi omat ongelmansa, jos lasku lankeaisi 100-prosenttisesti yhteiskunnalle. Nykyinen käytäntö ei liene huono kompromissi.
Tuomio	Parannettavaa löytyy. Parannuksiin on pyrittävä, mutta oikeastaan parempaan päin ollaan jo menossa, sillä äitiysvapaiden ohella miehien oikeutta vapaisiin on kasvatettu, mikä osaltaan parantaa myös naisen asemaa.

Työnantajan äitiysriski on tähän asti käsittelemistäni kierteistä yhteiskunnallisesti merkittävimpiä. Sen korjaaminen on kuitenkin myös niistä haastavimpia, sillä taustalla piilee jotakin, mihin mikään laki ei voi ikinä vaikuttaa: ihmisen biologia. Parantamalla miesten oikeuksia vapaisiin on kuitenkin tasapainotettu riskiä miehen ja naisen työllistämisen välillä, ja siten samalla istutettu siemenet myös naisen aseman parantamiseen työmarkkinoilla. Kulttuurillinen muutos vaatii hieman lainsäädännön muutoksia pidemmän ajan, mutta suunta on oikea.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Pääomatulojen 30% ei ole palkkatulojen 30%

- Pääomatulot - 
Verottajan aarreaitta vai pelkkiä hiluja?

Joka vuosi verotietojen julkistuksen jälkeen moni ihmettelee sitä, kuinka pääomavero on pieni suhteessa jo tavallisenkin suuruisen ja erityisesti suuren palkkatulon verotukseen. Päivittely voi olla perusteltua, mutta järjestelmän kritiikille antaa enemmän pontta se, jos tehdään vertailu oikeiden lukujen välillä. Pääomatuloista puhuttaessa näkyvä veroprosentti on nimittäin vain harvoin verottajalle tuloista maksettu prosenttilukema. Vaikka verovelvollisen kaikki tulot tulisivat Suomen verottajalle käsiteltäväksi eikä ulkomaille tai sijoitusyhtiöiden taseisiin, 28% (tai tämän vuoden verotietoihin tuleva 30-32%) on hyvin harvoin suoraan palkkatulojen kanssa vertailukelpoinen totuus. Vertailukelpoisempi luku voi käytännössä olla tätä suurempi tai pienempi riippuen tilanteesta.

Todellisuudessa viime vuoden pääomatuloissa näkyvä 28% voi tarkoittaa ansiotuloihin verrattuna tulojen alkuperästä riippuen selvästi suurempaa lukua kuten esimerkiksi 46,72%, 46,67% tai 40,50%, mutta toisaalta myös matalempia lukuja kuten 26%, 22,4% tai 16,8%. Nämä luvut eivät ole tuulesta temmattuja, vaan pohjautuvat erilaisiin tilanteisiin vuoden 2011 verotuksessa. Mutta miten tämä näkyy käytännössä? Miten Wahlroosin kaltaisen vuodesta toiseen kärjessä tulokärjessä keikkuvan "28%" suhtautuu Passeli-studiosta tunnetun yrityksensä myyneen tilastojen huipulle kirinneen Heikki Taipaleen 28%:iin? Entäpä listaamattomasta yrityksestä tulonsa saavaan veronmaksajaan? Katsotaanpa:

1. Wahlroosin ja muiden toistuvasti tilastojen kärjessä keikkuvien tienestit koostunevat enimmäkseen:
• Listattujen yhtiöiden osingoista, joista henkilökohtainen vero on 0,7*28% eli 19,6%, mikä vastaa 26%:n yhteisöveron vaikutus huomioiden palkkatuloihin verrattuna prosenttilukemaa 40,5%. Vuodesta 2012 eteenpäin luku on käytännössä hieman suurempi n. 41,4%.
• Tämä on toki edelleen vähemmän kuin suurista palkkatuloista, mutta huomattavasti enemmän kuin verotiedoissa näkyvä 28%.
2. Heikki Taipaleen ja muiden yrityksensä myynnillä rikastuneiden veroprosentti lienee lähes poikkeuksetta tuota verotiedoissa näkyvää 28%:a pienempi:
• Mikäli yritys on omistettu yli 10 vuotta, kauppahinnasta on hankintameno-olettaman ansiosta korkeintaan 60% veronalaista. Tämä tarkoittaa veroprosentin olevan alimmillaan vaivaiset 16,8% olettaen että yritykseen laitettu rahallinen panostus on alun perin ollut verrattain olematon.
• Mikäli yritys on omistettu alle 10 vuotta, kauppahinta on korkeintaan 80-prosenttisesti veronalainen, jolloin todellinen veroprosentti voi alimmillaan jäädä 22,4%:ään. 
• Mikäli oma investointi suhteessa myyntihintaan on yli 20% tai yli 40% yli kymmenen vuoden omistuksesta, jää veroprosentiksi puhdas pääomatulon veroprosentti eli 28%. Tällaiset tapaukset kohdistunevat enimmäkseen vain listattujen osakkeiden myynnistä koituneisiin tuloihin, eivätkä siten luultavasti muodosta kovin merkittävää osaa verotilastojen korkeatuloisimpien tuloista.
• Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Taipaleen verotiedoissa näkyvä 32,8 miljoonaa verotettavaa euroa tarkoittaa sitä, että todellisuudessa hän luultavasti ansaitsi myynnistä noin 54,7 miljoonaa, mistä jää 16,8%:n verojen jälkeen taskuun mojovat 45,5 miljoonaa.
3. Listaamattomista yrityksistä tulonsa saavat:
• Maksavat pääomatuloistaan henkilökohtaisesti 0 euroa, mutta saavat nostaa sitä vain yrityksen taloudellisesta tilanteesta riippuvaisen summan. Käytännössä tämä tarkoittaa 26%:n vertailukelpoista prosenttia pääomatulojen osalta.
• Mikäli tulot ylittivät 90 000 € (tai 2012 lähtien 60 000 €), lopputuotto on joka tapauksessa nostettava 70-prosenttisesti palkkatulona. Tämä tarkoittaa, että mikäli listaamattoman yrityksen tuotoilla keikkuu verotilastojen kärjessä, tuloista suurin osa on palkkatuloa, ja myös tilastoissa näkyvä veroprosentti siten melko suuri.

Yhteenvetona:

• Yhteistä kaikille kolmelle on se, että todelliset tienestit ovat yleensä verotiedoissa näkyviä suuremmat. 
• Palkkatuloon verrattavissa oleva veroprosentti on kuitenkin puolestaan kokonaisuutta ajatellen enimmäkseen tuota verotilastoissa näkyvää lukua suurempi. 
• Verotiedoissa näkyviä lukemia ajatellen tätä korostaa omalta osaltaan se, että vaikka tappiot täysin perustellusti vähentävätkin maksettavan veron määrää, käsittääkseni ne eivät kuitenkaan vähennä verotiedoissa näkyvien tulojen määrää, mikä lienee syynä sille, että verotiedoissakin voi näkyä alle 28%:n olevia veroprosentteja myös suurituloisilla
• Poikkeuksen tästä muodostavat yrityksensä myynnillä rikastuneet, jotka pääsevät monesti puolestaan verotuksessa halvemmalla.

Verotiedoissa näkyvä lukema ei siis kerro kovinkaan suoraan tulojen ja maksettujen verojen suhdetta.  Lisäksi on myös huomioitava, että nämä esimerkit ottavat huomioon ainoastaan Suomen verottajan silmien alla itselle tuloutetut tulot. Todelliset tulot voivat siten monella olla vielä suuremmat.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

100 jutun poikkileikkaus

Tämä on 100. kirjoitus tässä blogissa. Vaikka vasta pari juttua sitten kirjoitin blogin kirjoittamista käsittelevän 3-vuotiskirjoituksen, jatkan vielä tämän jutun verran itsetutkiskelua kirjaamalla tähän pikaisen tarkastuksen siihen, mistä tämän blogin 100 juttua ovat koostuneet. Alla olevassa taulukossa on siitä jonkinlainen poikkileikkaus.

Aihepiiri	Juttujen lkm	Selitys
Juttusarjat	26	Näistä: - Järjestelmän kierteet 14 - Kehitysaskeleita 6 - Tyhjältä pöydältä 3 - Tehokkaat markkinat 3
Metablogitus	7	Olen ehkä tarpeettoman paljonkin kirjoitellut näitä blogin pitämistä käsitteleviä juttuja, mutta itsetutkiskelu voi olla joskus paikallaan, vaikka se ei kiinnostavaa luettavaa muille tarjoaisikaan.
EU	7	Eurokriisi ja muu EU-politiikka on tarjonnut joitakin aiheita, joihin olen halunnut puuttua tässäkin blogissa.
Muut kotimaiset aiheet	56	Näistä suosituimpia, osittain toistensa kanssa risteäviä aihepiirejä: Verotus 18 (tai 25 mukaanlukien juttusarjoissa olleet). Asuminen 15 (tai 24 juttusarjojen jutut mukaanlukien). Hitas 11 (tai 13 mukaanlukien juttusarjoissa olleet). Politiikka (tai 10 mukaanlukien juttusarjoissa olleet) Rikos 7 Sijoittaminen 5 (10 mukaanlukien juttusarjoissa olleet)
Muut	4	Sosiaalista mediaa,  maailman muuttumista, ympäristöä ja Kiinan nousua käsittelevät jutut.

Lokakuu olikin ensimmäinen kuukausi blogin perustamisen jälkeen, kun en kirjoittanut tähän blogiin ensimmäistäkään juttua. Ainoa yhteiskunnallinen kirjoitukseni oli kuun lopussa Uuden Suomen puolelle kirjoittamani huomio HS:n vaalikoneen omituisesta laskentakäytännöstä. Ehkä blogin kirjoitusaktiivisuus on tässä hieman laskemassa muiden harrastusten tieltä. 

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>