Ensimmäisestä blogikirjoituksestani on nyt vuosi. Blogin perusteema on pysynyt tämän ajan jokseenkin suunnitellun kaltaisena: olen pohtinut joitakin yhteiskunnallisia ilmiöitä ja toisaalta kritisoinut joitakin tuoreita päätöksiä sekä joitakin jo kauan aikaa sitten suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytyneitä säännöksiä. Jos tässä on jokin yllättänyt, niin se, miten paljon tässä on ainakin toistaiseksi tullut sanottavaa - onhan tämä jo blogin 30. teksti ja itse asiassa aika pitkä sellainen.
Tämän jutun pääidea on palata osaan käsittelemistäni aiheista, sekä arvottaa ne oman subjektiivisen näkemykseni mukaan erilaisin kriteerein. Jos ei huvita lukea koko juttua, voit hypätä myös suoraan jutun lopussa olevaan vuoden aikana kritisoimiani aiheita listaavaan yhteenvetoon.
Luonteeltaan pohtivien juttujeni tarkoitus on lähinnä ollut tuoda omia ajatuksia esille ja herättää ajatuksia sekä mielellään kirvoittaa kantaa ottavia kommentteja myös lukijoilta. Kriittisempien juttujen kohdalla olisi edellä mainitun lisäksi myös perimmäisempänä toiveena vaikuttaa nostamalla kissa siinä määrin pöydälle, että niin moni muukin tulisi näkemään asiassa epäkohdan, että löytyisi poliittinen tahto muutokseen.
- Epäkohdan yksiselitteisyys
- Jotta johonkin asiaan löytyy tahtoa pureutua, epäkohdan tai ongelmien täytyy olla ilmeisiä. Se on toki perustellusti kyseenalaistettavissa, että pisteytän itse itse esille tuomani ongelman paikkansapitävyyden, joten vastaväitteitä otetaan tietysti vastaan.
- Ratkaisun helppous
- Mikäli ongelma on helposti ratkaistavissa, se on nopeasti käsiteltävissä, mistä johtuen se kannattaa korjata, vaikka ratkaisun merkitys ei olisikaan suuri.
- Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus
- Vaikka epäkohta koskisi vain harvoja ihmisiä, sen painoarvo voi olla suuri, jos sen vaikutus yksittäisten ihmisten elämään on mittava.
- Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys
- Vastaavasti jos epäkohta koskee todella monia ihmisiä, sen ratkaisu voi olla hyvinkin hyödyllistä, vaikka merkitys yksilötasolla vaikuttaisikin pieneltä.
- Yhteiskunnallinen vaikutus
- Yhtä lailla jos epäkohta ohjaa yhteiskunnan toimintaa merkittävissä määrin epämielekkäällä tavalla, tulisi siihen puuttua.
Alla listaan seitsemän tämän ensimmäisen vuoden aikana esille tuomaani epäkohdiksi kokemaani asiaa, sekä pisteytän ne yllämainittujen tekijöiden osalta asteikolla 0-5 Asia on vakava -pipoa, jolloin yhteispistemäärä on maksimissaan 25. Jokaista käsitettä voi tarkastella hyvin monella tavalla, ja käsitteiden väliset rajatkin ovat häilyvät. Lisäksi nämä ovat vain omia intuitiopohjalta kirjoitettuja arvioita, joten listaan kannattaa suhtautua sen mukaisesti. Kokonaispisteet kuitenkin antavat osviittaa siitä, miten näihin mielestäni tulisi suhtautua. Lista on järjestetty pisteprioriteetiltaan alhaisimmasta korkeimpaan.
Talletussuojan kaksijakoisuus
| Epäkohdan yksiselitteisyys |  |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 11 |
Talletussuojan raja on nykyisellään hyvin tiukka: sen alle jäävä tappio korvataan kokonaan, kun taas sen yli menevää summaa ei lainkaan. Esitin helmikuisessa blogijutussani (julkaistu myös HS 15.1.2010), että talletussuojan tuoman vakauden ja sen mahdollisesti aiheuttaman moraalikadon tasapainottamiseksi talletussuojan voisi olla käänteisesti progressiivinen. Toisin sanoen pienet summat katettaisiin täysin, mutta suuremmilla summilla osa vastuusta siirtyisi tallettajalle.
Talletussuoja on tavallisesta arkielämän ajattelusta hyvin kaukana varsinkin silloin, kun ei eletä poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa, mistä johtuen siihen liittyvän epäkohdan arviointi on hieman hankalaa. Epäkohdan yksiselitteisyys ei ole ilmeinen, koska talletussuojan luonne on yleisesti ottaen lähinnä luottamuksen ylläpitäminen, eikä siihen yleensä pitäisi olla tarvetta turvautua - vaikka Sofia Pankin yhteydessä tänä vuonna niin kävikin. Ratkaisu on helppo toteuttaa, mutta toisaalta henkilökohtainen vaikutus sääntöjen ollessa tiedossa on suhteellisen pieni, ja harvalla talletussuojan tarve realisoituu. Yhteiskunnallinen vaikutus on lähtökohtaisesti melko mitätön, mutta toisaalta poikkeustilanteessa se voi kasvaa melko merkittäväksikin. Islanti olisi esimerkiksi tällaisella lainsäädännöllä saattanut päästä piirun verran vähemmällä.
ASP-lainan 3000 euron lisäbonus
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 12 |
Nuoria omistusasumaan kannustavaan ASP-lainajärjestelmään viime vuonna määräajaksi lisätylle 3000 euron bonukselle ei ole mielestäni ollut mitään perusteita. Ensinnäkin tuon myötä kannustuksen sijaan pitäisi puhua jo painostuksesta, sillä yli 30-vuotiaille tuota houkuttelevaa summaa ei enää heru. Toisekseen ajoituksessa on vaikea nähdä korkokehityksen vuoksi mitään järkeä, kuten kirjoitin ASP:n aiheuttamaa hintapiikkiä povaavassa viime syksyisessä kirjoituksessani. Mikäli taas määräaikaisuus jätettäisiin pois, tulisi tuesta käytännössä verorahojen upottaminen asuntojen hintojen korottamiseen.
Epäkohdasta voi ehkä olla montaa mieltä (olisi tosin mielenkiintoista kuulla bonusta puoltavia argumentteja), mutta henkilökohtaisella tasolla merkitys on kohtalainen niin painostuksen muodossa kuin nuoren ihmisen lompakossakin. Yhteiskunnallisella tasolla vaikutus taas voi tuntua muun muassa bonuksen poistuessa ilmenevinä markkinahäiriöinä. Tästä huolimatta ratkaisu kysymykseen olisi unohtaa ja kuopata koko bonus tämän määräajan jälkeen.
Myyntivoiton verottomuus asuntokaupoissa
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 14 |
Myyntivoiton verottomuus asuntokaupoissa on epäkohdista kyseenalaisimpia, minkä vuoksi yksiselitteisyydestä on annettu vain kaksi pipoa. Mielestäni sille ei ole kuitenkaan periaatteessa mitään perusteluita, että oma asunto on ainoa (ja monesti hyvinkin tuottoisa) sijoituskohde, jota ei myyntivoittojen osalta veroteta (paitsi alle 2 vuoden asumisen jälkeen). Veron ei kuitenkaan tulisi kohdistua pelkästään muuttamiseen, mistä johtuen jo realisoimatontakin arvon karttumista pitäisi jotenkin pystyä hieman ennalta verottamaan, jotta verotus olisi kokonaisuudessaan yhtenäinen. Tämän toteutus voi olla kuitenkin käytännössä hankalaa. Henkilökohtainen vaikutus voi kuitenkin varsinkin vuosikymmeniä kestävässä asumisessa olla valtava. Yhteiskunnallisella tasolla tähän nykyään liittyvä kahden vuoden karenssiaika ilmenee todellisena epäkohtana ainakin silloin, kun asuntoa pidetään tyhjänä vain verotuksellisista syistä. Lisäksi myyntivoitot voisi olla merkittäväkin verotulonlähde.
Nuorimpien suosiminen eläkejärjestelmässä
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 15 |
Se, että viiden vuoden ikäero voi helpostikin aiheuttaa nykyrahassa mitattuna 40 000 euron eron eläkkeessä (esimerkkilaskelmat vuoden takaisessa blogijutussa sekä HS 26.10.) on mielestäni aika selvä ja perusteeton epätasa-arvoa lisäävä tekijä tämänhetkisessä eläkejärjestelmässä. Yksi pipo jäi yksiselitteisyydestä puuttumaan kuitenkin siksi, että kun järjestelmiä kehitetään eteenpäin, pieniä väliinputoamisia on voitava hyväksyä. 40 000 euroa ei kuitenkaan vastaa käsitystäni pienestä, mistä johtuen ongelma tulisi pyrkiä tasapainottamaan esimerkiksi eläkeiän vastavuoroisella myöhentämisellä. Kysymys koskee kokonaisia ikäluokkia, mutta toisaalta se ei juuri ohjaa ihmisten toimintaa yhteiskunnassa.
Tappiollisten sijoitusten verottaminen
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 15 |
Tässä blogissa maaliskuussa (ja HS:ssa 26.1.2009 sekä 16.3.2010) esille tuomani Tappiollisten sijoitusten verottaminen on listan kohdista selkein pisteyttää. Mielestäni epäkohta on täysin ilmeinen, ja ratkaisukin on äärimmäisen yksinkertainen eikä vaadi minkäänlaisia siirtymäaikoja. Toisaalta ongelma ei koske monia, eikä ohjaa ihmisten käytöstä muuten kuin jossain määrin pörssikauppoja tehdessä. Ratkaisu olisi kuitenkin niin helppo ja byrokratiankin kannalta todennäköisesti hyvin kevyt, että on vaikea nähdä syytä sille, miksei tätä kannattaisi korjata.
Varainsiirtovero, tuo veroista turhin
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 18 |
Varainsiirtovero oli aiheena blogini ensimmäisessä yhteiskunnallisessa kannanotossa (vastaava juttu Hesarissa 15.12.2008). On mielestäni jokseenkin ilmeistä, ettei varainsiirtoverolla ole mitään muuta järkevää funktiota kuin tuoda verotuloja. Mielestäni ainoat verot, joiden olemassaolon perusteeksi tuo yksinään riittää, ovat ansiotulovero, pääomatulovero sekä arvonlisävero. Varainsiirtovero ei verota omistusasumista vaan itse asiassa muuttamista, mille taas on vaikea nähdä minkäänlaisia yhteiskunnallisia perusteita. Lisäksi vero painostaa ostamaan kerralla mahdollisimman suuren asunnon, mikä voi johtaa myös turhan suuriin riskeihin. Yksi ratkaisu olisi aiemmin mahdollisuus vähentää maksettavasta verosta aiemmin maksetut varainsiirtoverot, jolloin muuttamista ei käytännössä enää verotettaisi.
Hitas-järjestelmä
| Epäkohdan yksiselitteisyys | |
| Ratkaisun helppous | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen suuruus | |
| Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | |
| Yhteiskunnallinen vaikutus | |
| Pisteet yhteensä: | 20 |
Listan kärjestä löytyy tietysti Hitas-järjestelmä, johon on tullut palattua huhtikuun jutun (vastaava tiiviimmin HS 16.4.) jälkeen monesti. Hitas löytyy listan kärjestä, koska nyt ei puhuta enää yhdestä epäkohdasta, vaan epäkohtien rykelmästä: - ihmisiä jonottamassa vuorokausia kaduilla
- 100 000 euronkin ylittäviä arpajaislahjoja toisten veronmaksajien kustannuksella
- kannustinloukku, jossa ulosmuutto ei rajoituksista johtuen millään kannata paitsi rikkomalla Hitas-henkeä laittamalla asunto vuokralle
- järjestelmän hyväksikäyttö sijoitustoiminnassa
- rajoitusten kiertäminen pimeillä asuntokaupoilla
- asuntomarkkinoiden kangistaminen
- muiden asuntojen kallistuminen
- raskas ja kallis byrokratia
- ei mitään todellisia etuja
En ole ainoa, joka järjestelmää kritisoi (esimerkki). Itse asiassa netin keskustelupalstoja selatessa ainoat ei-negatiiviset kannanotot tuntuvat tulevan Hitas-osakkailta tai sellaisiksi aikovilta. Hitas on mielestäni ilmiselvä yhteiskunnallinen mätäpaise, mutta siitä eroon pääseminen ei ole ihan yksinkertaista, sillä vaikka uuden Hitas-tuotannon keskeyttäminen kävisikin helposti, olemassaolevien Hitas-sääntelyn purkaminen sopivalla tavalla voi olla hankalaa. Vaikutuksista annetut pisteet ovat oikeastaan helsinkiläisestä näkökulmasta, koska eihän Hitas periaatteessa Helsingin ulkopuolella vaikuta. Toisaalta kyllä Hitasin kaltaisen markkinahäiriön vaikutukset heijastuvat jossain määrin ainakin Espoon ja Vantaan asuntomarkkinoille.
| Epäkohdan yksiselitteisyys | Ratkaisun helppous | Henkilö-kohtaisen vaikutuksen suuruus | Henkilökohtaisen vaikutuksen todennäköisyys | Yhteiskunnallinen vaikutus | PISTEITÄ YHTEENSÄ (max 25): | |
| Hitas-järjestelmä | 5 | 3 | 5 | 3 | 4 | 20 |
| Varainsiirtovero | 4 | 4 | 4 | 3 | 3 | 18 |
| Tappiollisten sijoitusten verottaminen | 5 | 5 | 3 | 1 | 1 | 15 |
| Nuorimpien suosiminen eläkejärjestelmässä | 4 | 3 | 3 | 4 | 1 | 15 |
| Myyntivoiton verottomuus asuntokaupoissa | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 14 |
| ASP-lainan lisäbonus | 2 | 3 | 3 | 1 | 3 | 12 |
| Talletussuojan kaksijakoisuus | 2 | 3 | 2 | 1 | 3 | 11 |
Yllä on kaikki pisteet kasattuna samaan tauluun pisteprioriteetiltaan korkein ylimpänä. Luvut ovat tosiaankin vain suuntaa antavia, ja listan ykkösenä oleva Hitas ei oikeastaan pääkaupunkiseudun ulkopuolista Suomea koske. Helsinkiä ja muutakin pääkaupunkiseutua ajatellen juuri Hitas-järjestelmä on kuitenkin mielestäni epäkohdista kriittisin. On Hitasin typeryyttä sinänsä manattu ennenkin (1 ja 2), joten tuskinpa näilläkään kirjoituksilla on asiaan vaikutusta, sillä jostain käsittämättömästä syystä järjestelmää halutaan edelleen ylläpitää. Tästäkin huolimatta haluan toivottaa kaikki Hitasin ongelmat tiedostavat tervetulleeksi uuteen Hitasia vastustavaan Facebook-ryhmään:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti