tiistai 13. huhtikuuta 2010

Hitas-järjestelmästä luovuttava!

Näin uutisoi Helsingin Sanomien paperiversio ja digi-lehti 11.4.:

"Jonossa tienaa tonnin tunnissa"


Samasta asiasta kertoi myös Taloussanomat. Kommentti viittaa Hermanniin valmistuvien hitas-asuntojen jonottamiseen viime viikonloppuna, ja pyöreästi heitetty laskelma on lainattu asuntojonosta haastatellun Pekka Sallisen suusta. Yleisen oikeudenmukaisuuden ja jopa kansantalouden kannalta on hyvin surullista, että absurdi heitto voi käytännössä pitää paikkansa - ja varsinkin isompien asuntojen kohdalla voi pahimmillaan olla kyse jopa vähättelystä.

Tuskin kovin moni on eri mieltä siitä, ettei tällaiseen jonotukseen motivoivassa järjestelmässä ole järjen hiventä. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, hinnan pitäisi nousta euroissa, ei jonotustunneissa. Eikä tässä ole kyse pelkästään siitä, että jonotuksesta saa järjettömän suuren "palkan". On mielestäni ylipäätään käsittämätöntä, minkä takia vain pientä asuntoryhmää pitäisi tukea tällaisella säännöstelyllä. Koska markkinahintoja edullisemmista vuokra-asunnoista poiketen kysymys ei edes ole siitä, että haluttaisiin tukea opiskelijoiden tai muiden vähätuloisten asemaa, on täysin mieletöntä, että pieni jonottamaan lähtevä ihmisryhmä voi ansaita käytännössä mittaviakin summia jonottamalla yön tai pari, kun muut maksavat lystin.



Kokonaisuutta ajatellen vain ongelmia aiheuttava järjestelmä

Paitsi että hitas-järjestelmä on jo lähtökohtaisesti omituinen ja heikosti perusteltu tapa vääristellä markkinoita, siihen liittyy myös useita häiritseviä lieveilmiöitä, kuten
  1. Pimeät hitas-järjestelmään nähden ylihintaiset kaupat (esimerkkiuutinen)
  2. Järjestelmän väärinkäyttö keräämällä sijoitukseen nähden suhteettoman suuria vuokratuloja (esimerkkiuutinen)
  3. Asuntomarkkinoiden jumiutuminen (esimerkkiuutinen)
  4. Turha byrokratia ja toimimaton hinnoittelu (esimerkkiuutinen)

Kohta 1 on järjestelmän sääntöjen rikkomista, mitä on vaikea ja kallis valvoa. Kohta 2 ei jostain syystä riko hitas-sääntöjä, mutta sotii todella pahasti hitas-järjestelmän tarkoitusta vastaan, ja on omalla tavallaan konkreettisimpia esimerkkejä hitas-järjestelmän ongelmista: x:n suuruisesta sijoituksesta hitas-asuntoon saa suuremman vuokratuoton kuin x:n suuruisesta sijoituksesta vapaarahoitteiseen asuntoon. Kohta 3 ei ole ehkä yhtä vakava ongelmakohta, mutta on räikeä osoitus siitä, miten hitas on vain pientä kansanryhmää koskeva asia. Kohta 4 taas on vain osoitus siitä, että tämän turhan järjestelmän hallinnointikaan ei ole ilmaista.

Epäkohdat vain ruokkivat toisiaan, ja kasvavat sitä suuremmiksi, mitä isommaksi kasvaa markkinahintojen ja hitas-hintojen ero. Tällä hetkellä matalien korkojen innostamilla markkinoilla tuo ero on kasvanut suureksi ja seurauksena on nyt nähty Hermannin asuntojonot.

On olemassa hyödykkeitä, joiden kohdalla hintasäännöstely voi olla perusteltua mahdollisimman suuren yhteisen edun saavuttamiseksi. Tällainen voi koskea koko väestöä (esim. puheluhintojen säännöstely), tai vain jotain tiettyä ihmisryhmää (esim. opiskelijat). Omistusasuntojen hintasäännöstelylle en näe kuitenkaan minkäänlaisia perusteita. Se ei tue yhteistä etua, eikä se (ainakaan hitas-muodossa) tue heikoimmassa asemassa olevaa vähemmistöä - esimerkkinä tästä on myös se, että Hermannin asunnoista löytyi myös yli 130-neliöisiä ja 2-kerroksisia jättiasuntoja.

Jos asuntojen hintataso koetaan kohtuuttomaksi, ei hitas siihen yleisellä tasolla auta. Muuten hintatasoa voidaan toki pyrkiä alentamaan erilaisin keinoin. Tärkein olisi tietenkin uusien asuinalueiden kaavoittaminen ja tarvittaessa rakennuttajien lainsäädännöllinen motivointi lisärakentamiseen. Tällöin kaikki hyötyisivät, eikä vain pieni hitas-asuntoihin muuttava ryhmä.



Mitä tulisi tehdä?

En ylipäätään ymmärrä, minkä takia hitas-järjestelmä on koskaan luotu (alle saa toki vapaasti kommentoida ja valistaa allekirjoittanutta!), mutta jos järjestelmä voidaan todeta heikosti perustelluksi ja toimimattomaksi, eikö virheen voisi todeta ja lopettaa järjestelmä kokonaan? Toki tällöin on erikseen mietittävä, miten se tehdään.

Ruoholahti, yksi tunnetuista Hitas-alueista kuvattuna ilmasta 23.7.2009Ensimmäinen askel hitasin lopettamisessa olisi helppo: ei tehdä enää uusia hitas-asuntoja! Toinen askel hitas-järjestelmästä luopumisessa on hankalampi, mutta ei millään tapaa ylitsepääsemätön. Yksi vaihtoehto on se, että hitas-asuntojen (kuten esim. oheisessa kuvassa näkyvän Ruoholahden alueen markkinahintoihin verrattuna ilmeisesti puolihintaisten hitas-asuntojen) tonttien vuokraa nostetaan niin paljon nykyistä suuremmiksi, että niiden hintaetu suhteessa muihin asuntoihin häviää, jolloin asunnot voidaan vapauttaa hintasäätelystä. Toinen vaihtoehto on se, että hitas-asuntojen myynti pakotetaan julkiseksi ja asunnonvälittäjän kautta tapahtuvaksi siten, että asunnon uusi ostaja maksaa asunnosta markkinahinnan, mutta myyjä saa vain hitas-käytännön mukaisesti määritellyn indekseillä korotetun hinnan, ja näiden väliin jäävä erotus tilitetään kunnalle eli veronmaksajille. Muitakin keinoja varmasti löytyy. Paras ratkaisu olisi mahdollisimman oikeudenmukainen tasapaino tuoreiden ja vanhojen hitas-omistajien sekä muiden veronmaksajien välillä.



Mitä seuraavaksi?

Taloussanomien mukaan Asuntotuotantotoimiston toimitusjohtaja Sisko Marjamaa miettii jonotuksen takia nyt, onko varauskäytäntöä syytä muuttaa, kun Arabianrantaan valmistuvat hitas-asunnot tulevat varattaviksi kesän aikana tai mahdollisesti jo aiemminkin. Oma vastaukseni kysymykseen on jyrkkä ei! Koko kysymys on turha, sillä koko jonotusta ei tulisi tapahtua lainkaan, ja Arabianrannan asunnot pitäisi myydä markkinahintaan tavallisina asuntoina!

Eikö hyvänen aika jonotus jo itsessään ole merkki siitä, että jotain on pahasti pielessä jossain aivan muualla kuin jonotuksen käytännön toteutuksessa? Se on täysin yhdentekevää tapahtuuko jonotus kadulla telttamajoituksessa, mukavasti kotona netin ääressä, kaupungilla yleisön pällisteltävänä punanenäiseen pelleasuun pukeutuneena, tositv-kilpailussa, vai vaikkapa arvonnan kautta. Jos kysyntää on näin paljon enemmän kuin tarjontaa, oikea vastaus on, että hinnat ovat aivan liian alhaiset!

Parasta olisi, jos Arabianrannan asunnot myytäisiin markkinoiden ehdoilla. Paljon heikompi kakkosvaihtoehto olisi, että viime viikonlopun jonojen perusteella niistä pyydettäviä hintoja ymmärrettäisiin edes nostaa. Pahoin kuitenkin pelkään, että näin ei tapahdu, ja että Hermannin jonot olivat vain pientä esimakua Arabianrannan entistä pidemmistä jonoista. Jos ja kun jonotusta niidenkin asuntojen kohdalla nähdään, toivottavasti se edes havahduttaisi entistä vahvemmin näkemään järjestelmän mielettömyyden.

Aiheeseen liittyviä tekstejä

11 kommenttia:

  1. Kysyt, miksi HITAS-järjestelmä luotiin.
    Oma arvaukseni on, että
    - kaupunki halusi nostaa vuokaamiensa tonttien vuokraa. (Tai aloittaa uudelleen tonttien vuokrauksen?) Ja niin että ihmiset luulisivat kaupungin perimiä tontinvuokria sosiaalisiksi eli pienemmiksi kuin mitä olisi mahdollista saada.
    - kaupunki halusi sitoa nuoria ammattikoulutettuja työssäkäyviä ihmisiä ikuisesti helsinkiläisiksi. Ja mikä onkaan parempi side, kuin omistusasunto, jota ei kannata myydä, vaan odottaa, että myyntirajoitukset poistuvat.
    - kaupunginvaltuutetut halusivat itselleen hyväntekijän maineen.

    VastaaPoista
  2. Eikös se Hesarin haastattelema jonottaja sanonut, että "Jonossa tienaa tonnin tunnissa"

    Eli jonottamalla 20 tuntia voi saada asunnon 20000 euroa halvemmalla kuin vapailta markkinoilta.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteista!

    Kommenttiin @ 8:06
    Hyviä pointteja järjestelmän syistä. Tuossa nuorien sitouttamisessa Helsinkiin (asunnoilla, joita ei kannata myydä) on vain useampia ongelmia:
    1) jos vuokraa kämpän (mikä jostain ihmeen syystä ei ole kiellettyä), ei ole sitoutunut Helsinkiin.
    2) Ei tämmöisessä Helsinki-protektionismissa ole koko pk-seudun saati koko Suomen kannalta mieltä, mistä johtuen Eduskunnan ei pitäisi tällaista tukea.

    Kaupunginvaltuutettujen hyväntekijyys taas: ehkäpä noin, mutta entäpä se enemmistö, joka ei asu hitas-asunnoissa?

    VastaaPoista
  4. Kommenttiin @ 8:12:

    Sanoi suurinpiirtein noin. Kas tosiaan, oli jäänyt virhe tuohon blogitekstiin, kiitos korjauksesta!

    Käytännössä 20 000 euron "tienaaminen" vaatii suurempaa eroa hinnassa, koska myyntihintakin on (ainakin periaatteessa) rajoitettu. Mutta niinhän se hintaero voi helposti paljon suurempi ollakin, kuten oli myös jonotusajat. Tämän aamun hesarissa kerrotaan, kuinka joku iloitsee saatuaan toivomansa 132,5-neliöisen 2-kerroksisen asunnon. Tuollaisen kohdalla hintaero vapaisiin markkinoisiin nähden voi hyvin lähennellä jo 100 000 euroa!

    VastaaPoista
  5. Nämä ovat vaikeita asioita. Samalla kuitenkin ollaan huolissaan siitä, että pienituloisten ei ole enää mahdollista asua Helsingin rajojen sisäpuolella, vaikka täälläkin tarvitaan kaupan kassoja, siivoojia ja postinjakajia. Yhä kiivaammin vaaditaan kohtuuhintaista asumista tavalliselle kansalle. Hitas-järjestelmä on ollut kaupungin keino taata edes pienessä määrin tätä kohtuuhintaisuutta markkinoille. Nythän Hitaksia ei rakenna enää juuri muut rakennuttajat kuin kaupungin oma asuntotuotantotoimisto (ATT).

    VastaaPoista
  6. Ensinnäkin ongelma on siinä, että Hitas-asunnot eivät useimmiten päädy nillle kaupan kassoille, siivoojille ja postinjakajille. Ilmeisesti todella merkittävä osa päätyy vuokrakämpiksi, eli käytännössä sijoittajille, ja olen ymmärtänyt, että toisinaan nyt uutisoidunkaltaisten jonojen ohikin suoraan tuttaville.

    Toisekseen vaikka osa Hitas-kämpistä menisikin näille kassoille, siivoojille ja postinjakajille, kaikille kassoille, siivoojille ja postinjakajille niitä ei kuitenkaan riitä.

    Kolmas asia on myös se, että ei mielestäni asunnon omistaminen kuulu samalla tavalla perusoikeuksiin kuin oikeus paikkaan, missä asua. Niin ollen tuettujen vuokratukiasuntojen tulisi mielestäni riittää.

    Neljäntenä tekijänä on vielä se, että vaikka ajateltaisiin Hitasia tukena vähätuloisille, monet voivat olla kassoja, siivoojia tai postinjakajia vain väliaikaisesti. Jos tulotaso kasvaakin merkittävästi, tulee lottovoitto tai merkittävä perintö, eikö tuki menetä samalla perustelunsa?


    Jotkut, kuten Chris-Marie Rasi (HS 23.4.) sanovat toki, että Hitaseissa on rakentamisen laatu heikompaa. Itse olen väitteen suhteen melko skeptinen. Laatuvaihtelua esiintyy myös vapaarahoitteisissa, ja vaikka laatu Hitaseissa olisikin keskimäärin heikompaa, se ei varmastikaan perustele kokonaisuudessaan hintojen halpuutta.

    Katsoi Hitasia miltä kantilta tahansa, siinä ei kyllä ole mielestäni minkäänlaista järjen hiventä.

    VastaaPoista
  7. Taas niitä saa :D
    http://www.att.hel.fi/asunnot.asp?c=c_kohde.asp&qtype=1&st=1

    VastaaPoista
  8. Jussi, no niinpä näköjään! Ei hemmetti! Uskomatonta Hitas-säätöä taas tosiaan! Sivulla lukee:

    >> "Jos olette lähettäneet Asunto Oy Helsingin
    >> Flooranaukion asuntohakemuksen ennen
    >> 10.6.2010 klo 14, olkaa hyvä ja lähettäkää
    >> hakemuksenne uudelleen.
    >> - -
    >> Asuntojen hakuaika
    >> päättyy 18.6.2010 klo 16.00."


    Millonkohan tuo hakuaika oli alunperin alkanut, ja koskakohan tuo ilmoitus oli tuonne ilmestynyt? Oli milloin hyvänsä, ei tuossa kovin montaa päivää voinut jäädä reagointiaikaa, jos ensimmäinen hakemus oli mennyt harakoille. Jos tuo ilmoitus tosiaan tuli 16.6., kuten "Tiedot päivitetty 16.6.2010"-tekstistä voisi päätellä, hivotaan tuolla kahden vuorokauden asian huomaamis- ja siihen reagointiajalla jo täydellistä naurettavuutta. Ja siis sen lisäksi, että osa hakemuksista ehkä vain hukkui, jouduttiin lopuista luultavasti suorittamaan arvonta!

    Täysin käsittämätöntä toimintaa! Ja tietenkään missään ei kerrota paljonko hakemuksia tuli liikaa, koska sehän saattaisi jonojen tapaan konkreettisesti osoittaa järjestelmän älyvapauden!

    VastaaPoista
  9. Olipahan ajoitus tuolla eilisellä viestilläni, kun tämän päivän hesarissa juuri raportoidaankin, että 48 asunnolle löytyi 1300 hakijaa! Näköjään tuosta oli maininta ATT:nkin sivuilla, joten jonkinnäköistä avoimuutta sentään noudatetaan.

    Niin tai näin: 48 asuntoa / 1300 hakijaa on aika järkyttävä suhde!

    VastaaPoista
  10. Aihetta vastaava Facebook-ryhmä niille, jotka kannattavat ajatusta Hitasin lopettamisesta:

    http://www.facebook.com/home.php?#!/group.php?gid=111142172275688

    VastaaPoista
  11. Pääkaupunkiseudusta raportti kertoi myös, että viime vuonna jäätiin kauas niin kutsutusta MAL-aiesopimuksesta. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen mukaan uusia asuntoja pitäisi rakentaa 12 000–13 000 kappaletta vuosittain. Viime vuonna päästiin 7 500:aan.

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2014/02/14/valopilkkuja-on-vaikea-loytaa-rakentamisessa/20142269/310

    - P.H

    VastaaPoista