maanantai 2. tammikuuta 2012

Järjestelmän kierteet 4 - Ristiinvuokraaminen

Opintotuen asumislisään liittyy omat kierteensä. Asumislisä on verotonta tukea, jota saa 80% asunnon vuokrasta. Tuota 80% ei tietenkään voi saada minkäsuuruisesta vuokrasta tahansa, mutta myös sillä voi olla iso merkitys, kuka vuokranantaja sattuu olemaan.

Lintunaapurit, 8.12.2010
Vaihdetaanko koppeja? (8.12.2010)

Opintotuen asumislisän maksimi on 201,60 euroa (eli 80% 252 euron vuokrasta). Mikäli asunto on kuitenkin vuokrattu omilta vanhemmilta, on asumislisä korkeintaan 58,87 euroa. Tälle on syynä tietysti se, että niin opintotuki kuin asumislisäkin halutaan antaa tarpeeseen. Toisaalta joku täydet asumislisät saava voi olla muuten taloudellisesti niin hyvässä asemassa, että tuelle olisi vielä vähemmän tarvetta. Lisäksi varsinaisen tarkoituksensa ohella erityissääntö antaa myös jonkinasteisen insentiivin välttää perheen omassa asunnossa majoittumista, mikä ei välttämättä ole kuitenkaan mielekästä.

Asumislisänä on tarjolla 9 tukikuukaudella 1285 euroa ja 12 tukikuukaudella 1713 euroa verottomana vuodesta, joten kyse ei ole ihan merkityksettömästä summasta. Tuon saamiseksi yksi vaihtoehto on jättää perheensisäinen vuokralaisuusmahdollisuus käyttämättä ja siirtyä opiskelija-asuntovaihtoehtoihin, mikä on opiskelija-asuntojen edullisuuden vuoksi muutenkin taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Tätä voi pitää erikoisena ajatellen sitä, jos ilman tukimuotoa asunto haluttaisiinkin vuokrata tai antaa asuttavaksi perheensisäisesti. Näin kannustetaan siihen, että opiskelija asuu muiden opiskelijoiden tapaan opiskelija-asunnossa ja joku toinen, mahdollisesti ei-opiskelija tuleekin perheen vuokra-asuntoon. Näkökulmasta riippuu, onko se hyvä vai huono asia.

Erikoisemmaksi tilanne muuttuu, jos löytyy kaksi vastaavanlaisessa tilanteessa olevaa toisensa läheisesti tuntevaa perhettä (esim. jos opiskelijat ovatkin serkuksia). Vaikka omalle lapselle vuokraaminen tuntuisi luontevimmalta ajatukselta, perheet voivat päätyä vuokraamaan asunnot ristiin toisen perheen lapselle maksimiasumislisien saamiseksi. Tällöin toimitaan tavalla, joka ei ole lähtökohtaisesti kenenkään kannalta mielekästä, mutta johon järjestelmän säännöt kuitenkin kannustivat.

Kierteen kuvausVuokrataan asuntoja kahden perheen välillä ristiin, jotta vältytään asumislisän määrää rajoittavan erityissäännön vaikutukselta ja saadaan siten veroton asumislisä moninkertaistettua siten, että veroton nettovaikutus on suurimmillaan 1713 euroa vuodessa.
AukkoisuusLievä. Tarjoaa mahdollisuuden kiertää tuen tarpeellisuuteen pohjautuva sääntö, mutta hyöty potentiaaliselle edunsaajaperheelle rajallinen ja sen saaminen todennäköisesti vaivalloista.
MutkaisuusIlmeinen. Olisi tyypillisesti selvästi houkuttelevampaa vuokrata omalle läheiselleen kuin tuttavan läheiselle. Esim. sisarusten perheiden välillä kynnys siihen ei kuitenkaan välttämättä ole kovin suuri.
Merkitys yksilölleMelko pieni - Kohtalainen. Lisätuki ei liene tyypillisesti vuokra-asunnon omistaville vanhemmille erityisen merkittävä, mutta opiskelijalle kanavoituna sen sijaan kyllä.
Merkitys yhteiskunnallePieni - Hyvin harvalla lienee sekä mahdollisuus että halu tämänkaltaiseen kikkailuun. Mahdollisuus vaatii sopivan asunnon ja sopivan tuttavaperheen. Halu taas vaatii halun vuokrata omaiselle, sen, että säännön kiertämistä ei nähdä moraalisesti ongelmallisena, sekä että hyöty koetaan riittäväksi. Vaikka 1285-1713 euroa verottomana on suhteellisen merkittävä summa, vuokra-asunnon omistavalla perheellä on todennäköisesti melko hyvä taloudellinen asema jo muuten, jolloin summa ei ole niin helposti riittävä motivaattori ylimääräiseen kikkailuun.
KorjattavuusKeskivaikea - Erityissäännön poistaminen olisi sinänsä helppoa, mutta tällöin luovuttaisiin erityissäännön taustalla olevasta periaatteesta. Tämä kierre ei liene yksinään riittävä syy pykälän poistamiselle, ja kierteen erityinen valvominen taas olisi luultavasti turhaa resurssien tuhlausta.
KokonaisälyttömyysPieni. Harvoilla on sekä mahdollisuus että halu lähteä hyödyntämään tätä lievää aukkoa, joten merkitys on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta pieni.

Tyypillisesti kyse on siis nimelliseen edunsaajaan nähden merkittävästä lisätuesta, joka on kuitenkin käytännössä perheen kannalta sen verran pieni, ettei pykälöiden vaivalloinen ja moraalisestikin arveluttava kiertäminen ristiinvuokraamismenettelyllä vaikuta kovin houkuttelevalta. Todennäköisempi seuraus pykälästä lienee jälleen sama kuin kierteessä 3 eli se, että opiskelija muuttaa vanhempien tarjoaman majoituksen sijasta asumaan opiskelija-asuntoon tukien saamiseksi.

En itse tiedä yhtään tapausta, jossa asuntoa todella olisi vuokrattu tähän tapaan ristiin, mutta uskon sitä silti tapahtuvan jossain määrin varsinkin suvun piirissä. Mielelläni kuulisinkin esimerkkejä tällaisista tapauksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aiheeseen liittyviä tekstejä...