lauantai 10. joulukuuta 2011

Järjestelmän kierteet 3 - Asunto opintotuen saamiseksi

Tyhjä soluasunto, toukokuu 2005
Tyhjä soluasunto (toukokuu 2005)
Vähätuloinen ja -varainen voi saada tukea asumiskulujensa maksamiseksi. Hän saa siis tukea asuntoa varten. Opintotukijärjestelmä voi kuitenkin synnyttää myös päinvastaisen tilanteen, jossa asunto hankitaan tukea varten.

Vanhempansa luona asuva 17-19-vuotias ei ole oikeutettu lainkaan opintotukeen, mikäli hänen vanhempansa tienaavat yli 61 000 euroa vuodessa. 20 vuotta täyttäneillä kotona asuvilla korkeakouluopiskelijoilla tuki on vastaavassa tilanteessa 122 euroa. Vanhempien luota muuttaessa tilanne kuitenkin muuttuu.

Mikäli korkeakouluopiskelija muuttaakin asumaan itsenäisesti, hän saa 298 euroa opintotukea kuukaudessa, kunhan vain on täyttänyt 18 vuotta. Se tarkoittaa 20 vuotta täyttäneille 176 euroa ja alle 20-vuotiaille 298 euroa enemmän kuukaudessa aiempaan verrattuna. Asuminen toki aiheuttaa piirun verran lisäkuluja, mutta veroton asumislisä voi tehdä näistä kuluista hyvin marginaalisia. Käytännössä vuokrakulujen omavastuu jää soluasunnoissa n. 40-50 euron paikkeille kuukaudessa. Omavastuu vuoden ajalta toki kasvaa, jos vietetään kolme kesäkuukautta ilman opintotukea ja asumislisää.

Muuttujia on useita. Alla olevassa kahdessa taulukossa on selvyyden vuoksi esitetty, miten paljon enemmän tai vähemmän rahaa kussakin tapauksessa jää vuokran jälkeen, kun soluasunnon vuokra on melko hintava 250 euroa:

VANHEMPIEN VUOSITULO YHT. YLI 61000 €.Ilman kesäkuukausiaKesäkuukaudet tuettomina huomioiden
18-19-vuotias toisen asteen opiskelija-50 € / kk-100€ / kk
18-19-vuotias korkeakouluopiskelija248 € / kk123,5 € / kk
20+-vuotias toisen asteen opiskelija116 € / kk24,5 € / kk
20+-vuotias korkeakouluopiskelija126 € / kk32 € / kk


VANHEMPIEN VUOSITULO YHT. ALLE 22769 €.Ilman kesäkuukausiaKesäkuukaudet tuettomina huomioiden
18-19-vuotias toisen asteen opiskelija100 € / kk12,5 € / kk
18-19-vuotias korkeakouluopiskelija118 € / kk26 € / kk
20+-vuotias toisen asteen opiskelija16 € / kk-50,5 € / kk
20+-vuotias korkeakouluopiskelija-19€ / kk-76,8 € / kk

Ylläolevissa taulukoissa ei ole huomioitu verojen vaikutusta. Asumislisä on kuitenkin veroton, ja opintotukea nostavan veroprosentti pieni, joten käytännössä verojen merkitys on tässä yhteydessä pieni, eli vain parinkymmenen euron luokkaa miinuksen suuntaan. Enemmän on kuitenkin oikeastaan merkitystä sillä, että soluasunnot ovat yleensä halvempiakin kuin tuo 250 €, jolloin vuokralaisuudesta tulee vastaavasti kannattavampaa.

Taulukkoja katsomalla voi joka tapauksessa todeta, että asunnon ottaminen lukukauden ajaksi kannattaa periaatteen tasolla useimmissa tapauksissa, vaikka asunto ei oikeasti kiinnostaisikaan. Vaikka kesä menisikin ilman tukia, asumisesta tulee silti tyypillisesti käytännössä täysin ilmaista.

Taulukkojen kahdeksasta rivistä kaksi ensimmäistä muodostavat kuitenkin selvät poikkeukset. Mikäli vanhemmat tienaavat riittävästi, 18-19-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle asunto on vain kustannuserä, vaikka toki asumislisän ansiosta pieni sellainen. Sen sijaan 18-19-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle asunnon vuokraaminen on itse asiassa hyvinkin merkittävä tulonlähde: verojenkin jälkeen jää lukukauden aikana yli 200 euroa ylimääräistä käyttörahaa kuukaudessa! Asunto siis kannattaa selvästi vuokrata itselleen, vaikka asunnossa ei edes todellisuudessa asuisi.

Kierteiseltä tukijärjestelmä tuntuu varsinkin viimeksi mainitun tapauksen osalta. Tarkistellaanpa kierteen ominaisuuksia kuitenkin erillisessä taulukossa sarjan aiempien osien tapaan:

Kierteen kuvausHankitaan mahdollisimman halpa soluasunto opintotuen saamiseksi tai opintotuen suuruuden kasvattamiseksi.
AukkoisuusIlmeinen. Tuki saattaa tulla vapaa-ajan tukemiseen sen varsinaisen tarkoituksen eli asumisen ja itsenäisen elämisen tukemiseen.
MutkaisuusIlmeinen. Saatetaan nähdä vaivaa asunnon hankkimiseksi, vaikka käytännössä tarve tai halu asuntoon olisikin pieni tai olematon.
Merkitys yksilölleKohtalainen. Järjestelmä kannustaa tai tietyin edellytyksin jopa painostaa itsenäistymään.
Merkitys yhteiskunnalleMelko pieni - ainakin negatiivisessa mielessä. Negatiivisena puolena soluasuntoja saattaa olla olemattomassa tai hyvin vähässä käytössä, vaikka joku toinen voisi tarvita soluasuntoa selvästi enemmän. Se taas voidaan nähdä positiivisena puolena, että kannustetaan itsenäistymään.
KorjattavuusMelko helppo. Mikäli tähän haluttaisiin puuttua, tukisääntöjen muuttaminen olisi helppoa.
KokonaisälyttömyysPieni. Suurimmassa osassa tapauksia asunnon vuokraamisella ei varsinaisesti pääse tienaamaan, mikäli kesäkuukaudet lasketaan tuettomina osana kokonaisuutta. 18-19-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden pieni ryhmä muodostaa tässä poikkeuksen, ja erikoiseltahan se tuntuu, että vuokraamalla asuntoa jää enemmän rahaa käteen kuin jos asuisi vanhemmillaan. Mikäli itsenäistymiseen kannustaminen nähdään näin vahvasti tavoittelemisen arvoisena, kyseessä voi kuitenkin olla kokonaisuutta ajatellen jopa hyvä asia.


Itsenäisyyteen kannustaminen on luultavasti vain hyvä asia, joten siinä mielessä pieni palkinto vanhempien luota muuttamisesta voi olla perusteltu. Soluasunnoille on kuitenkin aina huomattava kysyntä, eikä niitä kaikille välttämättä löydy heti, kun olisi tarve. Siksi on ainakin pohtimisen arvoinen kysymys, tarvitseeko 18-19-vuotiaita keski- tai korkeatuloiset vanhemmat omaavia korkeakouluopiskelijoita kannustaa kotoa muuttamiseen niin vahvasti kuin nykyinen tukisäännöstö tekee.

5 kommenttia:

jaska kirjoitti...

Jep. Tunnenkin yhden tällaisen 20+-vuotias korkeakouluopiskelija -tapauksen, joka yöpyi asunnossaan ehkä kerran kuukaudessa parin vuoden ajan. Ei näitä nähdäkseni kovin paljoa ole.

Yksi iso ongelma opintotuessa on se, että se on huonompi kuin ihan vihonviimeiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki. Se tekee monesti esimerkiksi opintopisterajat ja tukikuukauksien rajoittamisen turhaksi. Opiskelija jolla ei ole omaisuutta, jonka sossu käskisi käyttämään elämiseen vain nauraa, kun KELA uhkaa lopettaa opintotuen huonon opinnoissa etenemisen takia. Opiskelija pääsee vain paremmille tuille, jos ei ole oikeutettu opintotukeen.

Johannes kirjoitti...

Kiitos kommentista. Ei luultavasti tosiaan ole paljon ihmisiä, jotka käytännössä tyhjillään pitäisivät asuntoa, mutta jonkin verran kuitenkin.

Tuohon opintotukien ja toimeentulotuen välillä poukkoiluun liittyy tosiaan luultavasti omat koukeronsa, mutta enpä niihin ole perehtynyt. Toimeentulotuessa taitaa olla kuitenkin se, että sitä saa olla jatkuvasti hakemassa lisää, kun taas opintotuki on kerran tapahtuvaa lippulappusen täyttämistä lukuunottamatta automaattista. Eli toimeentulon hakeminen lienee työhön verrattavaa touhua, joten toimeentulotuen tarpeeseen joutumista kannattanee opiskelijanakin perustellusti välttää esim. käymällä kesätöissä.

jaska kirjoitti...

Noinhan se taitaa tuon byrokratian kannalta olla ja kesätyöt kannattavat toki, vaikka vaihtoehtona olisi helppo opintotuki.

Opiskelutahtia KELA:n opintopistevaatimukset eivät välttämättä nosta yhtään, ainakaan niissä tapauksissa, joissa ollaan kaukana etenemistavotteista. Opiskelutahdin nostaminen olisi isompi työ kuin sossussa asiointi.

Hyviä juttuja olet kirjoitellut. Näissä tukiasioissa riittää kyllä epäkohtia, joista kirjoittaa.

Johannes kirjoitti...

Voi olla, että opiskelutahdin nostaminen on kuitenkin yleisesti ottaen pikkasen hyödyllisempää kuin sossussa kiertäminen. ;)

Mukava kuulla, että olet pitänyt jutuista. Aion vielä kirjoittaa ainakin yhden opintotukea käsittelevän jutun tähän sarjaan, mutta sitten on tarkoitus siirtyä käsittelemään myös toisenlaisia yhteiskunnallisia kierteitä.

jaska kirjoitti...

Toki opiskelijan itsensäkin kannalta olisi varmaan parempi parantaa tahtia, mutta yhteiskunta kyllä kannustaa siihen surkeasti.

Opiskelutahdin parantamisella pysyy surkealla opintotuella, mutta samaa rentoa tahtia pitäen voi päästä sentään hieman isommalle toimeentulotuelle.

Lähetä kommentti

Aiheeseen liittyviä tekstejä...