lauantai 11. lokakuuta 2014

Viski, holhous ja syyllisyysolettama

Tämä on viski, jota saa
(toistaiseksi) Suomestakin.
Holhouspökäle lensi taas tänään sosiaalisen median tuulettimeen. Aluehallintovirasto (Avi) päätti kieltää yksityisiltä bloggaajilta viski-sanan käytön liittyen Olut Expo -tapahtumaan, joka puolestaan oli ennen aiempaa kieltoa toiminut nimellä Olut ja Viski Expo (kts. HS:n juttu). Kuviosta löytyy mätää monelta tasolta.

Ensinnäkin kyllähän kuka tahansa saa kai tässä maassa vielä puhua viskistä tai viskitapahtumasta niin suullisesti kuin netissäkin, joten kiellon taustalla on ajatus siitä, että blogi mainostaa tapahtumaa. Ei kai asiasta kirjoittaminen voi olla automaattisesti mainostamista? Vai mainostaako esimerkiksi Helsingin Sanomat ISIS-kirjoituksillaan äärimmäistä väkivaltaa? Eli jos asiasta kirjoittaminen ei ole automaattisesti mainostamista, eikö mainostamisväitteen pitäisi tarkoittaa, että bloggaaja olisi jotenkin sidoksissa tapahtumanjärjestäjään? Miksi ihmeessä Avi lähtee tällaisesta oletuksesta? Kääntääkö suomalainen byrokraatti yleisen syyttömyysolettaman takaperin syyllisyysolettamaksi? Jos et voi osoittaa tekeväsi sallittua asiaa, teet siis selvästi jotakin väärin?

Toisekseen miten voi olla, että yksityisen ihmisen blogi vaikuttaisi täysin toisen tahon oikeuteen järjestää tapahtuma? Jos kirjoitan tässä, että Helsingin keskustan Tiger-yökerhosta saa VIINAA, seuraako siitä Tigerin sulkeutuminen?

Kolmannekseen, vaikka väkeviä juomia ei saa ravintoloiden ulkopuolella mainostaa, täytyykö tästä väistämättä seurata se, ettei tapahtumilla tai ravintoloilla voisi olla nimessään mitään väkeviin juomiin viittaavaa? Tai täytyykö sen väistämättä tarkoittaa, ettei valmistaja saa pitää edes omalla tontillaan tuotteeseensa viittaavaa maamerkkiä (kts. Koffin tapaus). Pitäisikö cocktail-sanankin olla kielletty, kun kyllähän niihin ainakin väkeviä juomia laitetaan ja ehkäpä toisinaan cocktailin kokonaispitoisuuskin ylittää väkijuoman rajat? Tai yleisemmällä tasolla pitäisikö itse asiassa A-oikeuksienkin selvitä vasta ravintolatilojen sisältä, koska muutenhan melkeinpä kerrotaan, että sisältä voi saada viinaa?

Neljännekseen, miten tässä on nyt käynyt niin, että yksi viranomaistaho sanoo ensin yhtä, ja sitten toinen viranomaistaho toista? Valvira kielsi vain rahallisen korvauksen kirjoituksesta sekä hintojen esillä pitämisen, mutta Avi olikin sitten tiukempi. Onko Valviran ja Avin rooleissa päällekkäisyyksiä, vai pitäisikö niiden vain kommunikoida paremmin keskenään?

Yleisesti ottaen: onko näin laaja holhous edes oikein toteutettuna oikeasti tarpeen? Ajaako se asiaansa? Vähentääkö se oikeasti suurkulutusta? Ainakin tämän tapauksen lopputuloksena lienee sananvapauden kärsimisen lisäksi vain ilmainen mainos ja lisäsuosio Olut (ja Viski) Expolle sekä viskin kulutuksen hetkellinen nousu.

Aiheeseen liittyviä tekstejä

2 kommenttia:

  1. Kieltolakia ne ovat tekemässä. Keinoja kaihtamatta, valheita säästämättä.

    VastaaPoista
  2. Taisi olla Avin viranomaiselle myös vastaavantapainen Sikariklubi-tapaus vieras. Siinä markkinaoikeus kumosi Valviran kiellot :
    Markkinaoikeus kumosi Valviran päätöksen

    VastaaPoista