Vapaaehtoinen vero ja sen seuraukset

Olisiko kerjuukupeista 
pieneksi lumipalloilmiöksi?
(5.1.2013, Helsinki)

Robert Janssonin HS:n mielipidepalstalla muutama viikko sitten esille nostama ajatus vapaaehtoisesta verosta herätti jonkin verran keskustelua. Jotkut puolsivat, jotkut viittasivat muutenkin olemassaoleviin hyväntekeväisyys-mahdollisuuksiin, ja veroprofessorit pitivät HS:n mukaan ajatusta ongelmallisena tai "aikuisviihteenä" (kts. "lisävero sisältäisi kolme ongelmaa" ). Onko idea tuhoon tuomittu, vai voisiko siitä olla jopa laajempaakin hyötyä kuin tähän astisissa kommenteissa on tullut esille?

Lähdetään liikkeelle potentiaalisista ongelmista. En tiedä, onko professorien sanomisia taivuteltu HS:n jutussa tarkoitushakuisesti negatiiviseen suuntaan (mm. kutsumalla määritettäviä asioita ongelmiksi) tai onko toimittaja mahdollisesti osittain syöttänyt sanoja heidän suihinsa, mutta yllä linkatun jutun ongelmat ovat ainakin jokseenkin mitättömiä:

1. "Ensimmäinen liittyy tuloverotukseen, jota voidaan muuttaa viisi vuotta jälkikäteen. Voisiko esimerkiksi omia jälkiverojaan maksaa perumalla aiemmin maksamansa vapaaehtoiset lisäverot?"
• Tähän voisi olla yksinkertainen vastaus esimerkiksi ei. Tämä on pelkkä määrittelykysymys, ei ongelma.
2. "Miten lisäverot näkyisivät kaikille avoimissa julkisissa verotiedoissa, osana muita veroja vai omana kohtanaan?"
• Jälleen pelkkä määrittelykysymys.
3. oimisivatko lisäverot eräänlaisena imagonkiillotuksena, jolla "hyvä verokansalainen" saattaisi esimerkiksi näyttäytyä verohallinnon silmissä tavallista puhtoisempana, jopa välttää verotarkastukset?"
• Jos joku voisi käyttää ja käyttäisikin ylimääräisiä veromaksuja imagonkiillotukseen, mitä haittaa siitä olisi? Valtio saisi lisää rahaa budjettiin ja "hyvä verokansalainen" hyvän mielen. Ei tämä tietenkään tarkoittaisi erityisasemaa verotarkastuksien osalta.

Yllämainittujen "ongelmien" lisäksi professorit puhuivat verotuksen määritelmästä ja luonteesta:

"Tulovero on pakkosuoritus, joka on maksettava veronalaisesta tulosta. Jos vielä veroja saisi ohjata haluamaansa kohteeseen, mennään yhä kauemmas veron normaalista määritelmästä."

"Verotuksen koko luonne on, että vero ei ole miltään osin vapaaehtoinen suoritus. Mielestäni tällainen ajatus ei ole realismia", Linnakangas sanoo.

Eihän tuo ole kuin pelkkää semantiikkaa. Voisihan vapaaehtoista maksua kutsua halutessaan toisellakin nimellä. Varsinaisiin ongelmiin ei siis ainakaan tuossa artikkelissa päästy.

Olisiko sitten muita ongelmia? Mietitään ensin suorimmat seuraukset. Käytännössä on tietysti kyseenalaista, tulisiko vapaaehtoisista veroista missään määrin merkittävää tulovirtaa valtiolle. Merkittävien tulojen puute ei kuitenkaan vielä tekisi siitä haitallista. Lisäksi verojen ohjaaminen haluttuun kohteeseen ei käytännössä voisi toteutua täysimääräisesti, koska se väkisin vähentäisi perinteisistä pakollisista verotuloista allokoituja varoja näihin kohteisiin. Mutta ei sekään tekisi järjestelmästä haitallista, ja tarvittaessa voisi olla antamatta koko kohdistusvalintavaihtoehtoa. Kolmantena tulee byrokratian lisääntyminen, mutta voiko yksi rasti ruutuun -tyyppinen valintavaihtoehto esitäytetyssä veroilmoituksessa todella olla niin merkittävä lisä, että sen pitäisi olla esteenä? Tuskinpa vain - vaikka rastin seurana olisi vielä se toinen, tilastollisesti kerättävä ruksi kohdistustoivetta varten.

Vapaaehtoisen veron valtiolle tuomien verotulojen suuruus olisi siis toki epävarma, mutta eiköhän sen tuomat tulot kuitenkin helposti kattaisi sen tuomat olemattomat byrokratiakustannukset. Vaan entä jos kuvaa katsotaan hieman laajemmin? Olisiko tällä tavalla kerätyllä verolla jotain muita suoraan verokertymään tai järjestelmän ylläpitoon liittymättömiä seurauksia?

Yksi kysymys on, miten vapaaehtoisen veron olemassaolo vaikuttaisi suomalaisten veromoraaliin yleisemmällä tasolla. Eli käytännössä: olisiko sillä vaikutusta harmaan talouden laajuuteen tai raharikkaiden pyrkimyksiin kiertää veroja viemällä tulonsa ulkomaille? Vaikutus riippuisi todennäköisesti vapaaehtoisen veron maksamisen suosiosta. Jos vapaaehtoinen vero tuottaisi jossain määrin merkittäviä summia, ja kävisi ilmi, että monet varakkaat antaisivat ylimääräistä yhteisten asioiden hoitoon, harmaan talouden kiusauksille ei luultavasti antauduttaisi niin helposti, ja muiden varakkaiden olisi entistä nihkeämpi perustella itselleen saati muille omaa veronkiertoaan. Toisaalta vaikka vapaaehtoinen vero ei tuottaisikaan merkittäviä lisäverotuottoja, tuskin se varsinaisesti heikentäisikään yleistä veronmaksuvalmiutta.

Toinen kysymys on, miten asia nähtäisiin ulkomailla. Vastaavaa vapaaehtoista maksua ei taida olla käytössä missään muussa valtiossa maailmassa. Mikäli annettaisiin mahdollisuus ylimääräiseen vapaaehtoiseen veronmaksuun ja edes jotenkin mainittava määrä ihmisiä eli käytännössä rahaa tarttuisi siihen, se voisi tehdä varsin hyvää koko Suomi-brändille: korruptoitumaton, maailman parhaan peruskoulun omaava äitiyspakkauksilla jo syntymästä lähtien tasa-arvoisuuteen panostava Suomi on maa, jossa moni maksaa verojakin vapaaehtoisesti. Sellaista ihmeestä voisi olla moni kiinnostunut!

Kyllä vapaaehtoisesti maksettavan veron potentiaaliset hyödyt mielestäni ylittävät siihen mahdollisesti liittyvät riskitekijät. Siksi sille olisi hyvä antaa mahdollisuus.

Aiheeseen liittyviä tekstejä