Kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa, tällä on yleensä henkisten ja käytännön arkeen vaikuttavien muutoksien lisäksi myös taloudellinen merkityksensä. Paitsi että työnantajalle voi syntyä kustannuksia, jos tarvitsee rekrytoida ja kouluttaa uusia työntekijöitä, lähtökohtaisesti työpaikan vaihdos maksaa yleensä myös työntekijälle. Tämä ilmenee kahdella tapaa: lomarahojen menettämisenä sekä lomakertymän kutistumisena. Erikoista asiassa on se, että vaihdoksen hinta riippuu työntekijän osalta vuodenajasta. Tämän vaikutuksen voi todeta alla olevalla laskurilla.
Kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa, hän saa lomakorvauksen niistä lomista, jotka häneltä on jäänyt viettämättä. Tämä tarkoittaa rahallisessa mielessä käytännössä sitä, että lomia ei menetetä. Useimpiin työsuhteisiin kuuluvia lomarahoja eli niin sanottuja "lomaltapaluurahoja" ei kuitenkaan saa(*). Menetettävät lomarahat ovat käytännössä sidoksissa lomanmääräytymisvuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmat lomarahamenetykset syntyvät, jos lopettaa työn maaliskuun lopulla. Jokaista tienattua kuukausipalkan 1000 euroa kohden tämä tarkoittaa 600 euroa, eli esimerkiksi 3000 euron kuukausipalkalla 1800 euroa.
Vaihdoksen kustannuksiin liittyy lomarahojen lisäksi myös lakisääteinen tekijä, jonka vaikutus on puolestaan pienin silloin, jos aloittaa seuraavassa työssä maaliskuun lopulla. Lähtökohtaisesti lomia kertyy useimmilla 2,5 päivää kuukaudessa, mutta uudessa työpaikassa kertymä on ensimmäisen maaliskuun loppuun asti vain 2 päivää, ellei muuta sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti uudessa työpaikassa saa 0,5 päivää vähemmän lomakertymää kuukaudessa, kunnes koittaa ensimmäinen aprillipäivä. Vuodessa tämä tarkoittaa enimmillään 6 lomapäivää, ja mikäli työpaikalla saa lomarahoja, kysymys on käytännössä tavallaan 9 päivästä eli 9 päivän palkkaa vastaavasta summasta.
Ylläolevaan kuvaajaan on koottu näiden tekijöiden vaikutus sillä oletuksella, että seuraavassa työpaikassa aloitetaan välittömästi edellisessä työpaikassa lopettamista seuraavana päivänä. Vuodenajan vaikutusta pienentää se, että vuoden kuluessa lomarahamenetys kasvaa, mutta lomakertymämenetys kutistuu. Oranssilla näkyvä lomarahan menetys on kuitenkin merkittävin, mikä tarkoittaa sitä, että lomanmääräytymisvuoden lopulla työpaikanvaihdos on kalleinta: 3000 euron kuukausipalkalla hinnaksi muodostuu yksinomaan lomarahojen muodossa 1800€, kun taas huhtikuun alussa hintaa tulisi kokonaisuudessaan korkeintaan vain 1080€. Tätä korostaa erityisesti se, että uuden työnantajan kohdalla voi sopia, että lomakertymä on alusta alkaen 2,5 päivää kuukaudessa. Tällöin ylläolevasta kuvaajasta voi käytännössä poistaa lomakertymäkäyrät (vaihda näkymää). Huhtikuun alussa työpaikan vaihtaminen ei siis maksa tällöin työntekijälle käytännössä mitään, vaikka maaliskuun lopulla lomarahat puolestaan menettäisi.
Erityistä huomioita vaatii kuvaajassa aprillipäivän kohdalla näkyvä piikki. Tämä johtuu siitä, että mikäli lopettaa vanhassa työssä 31.3. ja aloittaa seuraavassa 1.4., molemmat menetykset tulevat täysimääräisinä, mikä tarkoittaa jokseenkin tarkalleen yhden kokonaisen kuukausipalkan menettämistä.
Summat voivat olla suhteellisen tuntuvia, mutta toinen kysymys on, kuinka suuri vaikutus tällä on ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin työelämässä.
Työpaikkojen vaihtamista ei käytännössä suunniteltane juuri koskaan vuodenaikojen perusteella yli puolen vuoden päähän, mutta mikäli vaihdos ajoittuu joka tapauksessa keväälle, parilla viikollakin voi olla suuri merkitys. Tällöin kierre voi viedä vallan ja saada työntekijän salaamaan suunnitelman vanhalta työnantajaltaan sekä viivästyttämään työpaikan vaihdosta esimerkiksi kuukaudella. Tämä voi olla häiritä niin vanhan kuin uudenkin työnantajan liiketoimintaa sekä tietysti työntekijän elämää. Kierre tuskin kovin usein aiheuttaa kuitenkaan merkittäviä haittoja.
Mikäli lomalainsäädäntöä uudistetaan jossain vaiheessa laajemmin (esim. luovuttaessa edellisessä kierteessä kuvatusta 6-päiväisen lomaviikon typeryydestä), voisi samalla pyrkiä poistamaan keväälle osuvan lomapäivien kynnyskohdan. Jos luovuttaisiin koko lomanmääräytymisvuoden käsitteestä, voisi määrittää esimerkiksi niin, että lomien käyttämisoikeudelle olisi 3 kuukauden viive, ja lomakertymä olisi 0,5 päivää pienempi esimerkiksi ensimmäiset 4 tai 6 kuukautta. Tällöin työntekijäkin kantaisi vastuuta työpaikan vaihtamisesta, mutta nykykäytännöstä poiketen työpaikan vaihtamisen ajoituksella ei olisi enää lainkaan merkitystä.
(*) Jos jollakulla on tässä jutussa esitetyistä käytännöistä poikkeava sopimus, korjatkaa ihmeessä.
Työpaikan vaihtamisen hinta työntekijälle:
Näytä prosenteissa kuukausipalkasta - Näytä euroissa (3000 € kk-palkalla)
Näytä pelkkä lomaraha (3000 € kk-palkalla)
Näytä prosenteissa kuukausipalkasta - Näytä euroissa (3000 € kk-palkalla)
Näytä pelkkä lomaraha (3000 € kk-palkalla)
Kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa, hän saa lomakorvauksen niistä lomista, jotka häneltä on jäänyt viettämättä. Tämä tarkoittaa rahallisessa mielessä käytännössä sitä, että lomia ei menetetä. Useimpiin työsuhteisiin kuuluvia lomarahoja eli niin sanottuja "lomaltapaluurahoja" ei kuitenkaan saa(*). Menetettävät lomarahat ovat käytännössä sidoksissa lomanmääräytymisvuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmat lomarahamenetykset syntyvät, jos lopettaa työn maaliskuun lopulla. Jokaista tienattua kuukausipalkan 1000 euroa kohden tämä tarkoittaa 600 euroa, eli esimerkiksi 3000 euron kuukausipalkalla 1800 euroa.
Vaihdoksen kustannuksiin liittyy lomarahojen lisäksi myös lakisääteinen tekijä, jonka vaikutus on puolestaan pienin silloin, jos aloittaa seuraavassa työssä maaliskuun lopulla. Lähtökohtaisesti lomia kertyy useimmilla 2,5 päivää kuukaudessa, mutta uudessa työpaikassa kertymä on ensimmäisen maaliskuun loppuun asti vain 2 päivää, ellei muuta sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti uudessa työpaikassa saa 0,5 päivää vähemmän lomakertymää kuukaudessa, kunnes koittaa ensimmäinen aprillipäivä. Vuodessa tämä tarkoittaa enimmillään 6 lomapäivää, ja mikäli työpaikalla saa lomarahoja, kysymys on käytännössä tavallaan 9 päivästä eli 9 päivän palkkaa vastaavasta summasta.
Ylläolevaan kuvaajaan on koottu näiden tekijöiden vaikutus sillä oletuksella, että seuraavassa työpaikassa aloitetaan välittömästi edellisessä työpaikassa lopettamista seuraavana päivänä. Vuodenajan vaikutusta pienentää se, että vuoden kuluessa lomarahamenetys kasvaa, mutta lomakertymämenetys kutistuu. Oranssilla näkyvä lomarahan menetys on kuitenkin merkittävin, mikä tarkoittaa sitä, että lomanmääräytymisvuoden lopulla työpaikanvaihdos on kalleinta: 3000 euron kuukausipalkalla hinnaksi muodostuu yksinomaan lomarahojen muodossa 1800€, kun taas huhtikuun alussa hintaa tulisi kokonaisuudessaan korkeintaan vain 1080€. Tätä korostaa erityisesti se, että uuden työnantajan kohdalla voi sopia, että lomakertymä on alusta alkaen 2,5 päivää kuukaudessa. Tällöin ylläolevasta kuvaajasta voi käytännössä poistaa lomakertymäkäyrät (vaihda näkymää). Huhtikuun alussa työpaikan vaihtaminen ei siis maksa tällöin työntekijälle käytännössä mitään, vaikka maaliskuun lopulla lomarahat puolestaan menettäisi.
Erityistä huomioita vaatii kuvaajassa aprillipäivän kohdalla näkyvä piikki. Tämä johtuu siitä, että mikäli lopettaa vanhassa työssä 31.3. ja aloittaa seuraavassa 1.4., molemmat menetykset tulevat täysimääräisinä, mikä tarkoittaa jokseenkin tarkalleen yhden kokonaisen kuukausipalkan menettämistä.
Summat voivat olla suhteellisen tuntuvia, mutta toinen kysymys on, kuinka suuri vaikutus tällä on ihmisten käyttäytymiseen ja valintoihin työelämässä.
| Kierteen kuvaus | Pyritään ajoittamaan työpaikan vaihtaminen niin, että siitä koituisi mahdollisimman pieni taloudellinen menetys menetetyn lomarahan ja kutistuvan lomakertymän muodossa. |
| Aukko | Pieni - Järjestelmää ei missään tilanteessa varsinaisesti käytetä sen tarkoituksenvastaisesti, kevät vain asettaa erikoisen taitekohdan. |
| Mutka | Kohtalainen - Mikäli työpaikan vaihtaminen ajoittuu keväälle, lainsäädäntö ja työsopimuksien vallitsevat käytännöt voivat aiheuttaa päänvaivaa, jos pyritään välttämään menetykset. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmien pitämistä salassa ja työpaikan vaihdoksen vastentahtoista viivästyttämistä. |
| Merkitys yksilölle | Kohtalainen - Suurimmillaan rahallinen merkitys voi vastata yhden kuukauden palkkaa, mikä ei ole ihan merkityksetön summa. |
| Merkitys yhteiskunnalle | Pieni - Monen ehdon tulee täyttyä, jotta asialla olisi vaikutusta:
|
| Korjattavuus | Keskihankala - Tietysti lomarahat voisi saada aina poikkeuksetta, mutta tämä olisi yksipuolisesti työnantajan asemaa heikentävä muutos. Lisäksi lomaraha ei ole laissa määritelty asia, mikä tekee sen ehtojen muuttamisesta hankalampaa. Koko lomanmääräytymisvuoden käsitteen poistaminen taas olisi suuri muutos. |
| Kokonaisälyttömyys |
Melko pieni. On tavallaan perusteltua, että työntekijä kantaa osavastuun työnantajalle monesti koituvista taloudellisista rasitteista, eikä siihen oikeastaan ole muuta mahdollisuutta kuin lomaetuudet. Lomaetuudet voisi kuitenkin määrittää siten, ettei kynnystilanteita syntyisi, mutta työntekijän vastuu säilyisi.
|
| Tuomio | Etsitään parempaa mallia. Mikäli lomajärjestelmää uusitaan jossain vaiheessa perusteellisemmin, voisi mallia muuttaa suuntaan, jossa lomien käyttämisoikeudessa olisi viive, joka ei olisi kuitenkaan millään tapaa sidoksissa vuodenaikaan. |
Työpaikkojen vaihtamista ei käytännössä suunniteltane juuri koskaan vuodenaikojen perusteella yli puolen vuoden päähän, mutta mikäli vaihdos ajoittuu joka tapauksessa keväälle, parilla viikollakin voi olla suuri merkitys. Tällöin kierre voi viedä vallan ja saada työntekijän salaamaan suunnitelman vanhalta työnantajaltaan sekä viivästyttämään työpaikan vaihdosta esimerkiksi kuukaudella. Tämä voi olla häiritä niin vanhan kuin uudenkin työnantajan liiketoimintaa sekä tietysti työntekijän elämää. Kierre tuskin kovin usein aiheuttaa kuitenkaan merkittäviä haittoja.
Mikäli lomalainsäädäntöä uudistetaan jossain vaiheessa laajemmin (esim. luovuttaessa edellisessä kierteessä kuvatusta 6-päiväisen lomaviikon typeryydestä), voisi samalla pyrkiä poistamaan keväälle osuvan lomapäivien kynnyskohdan. Jos luovuttaisiin koko lomanmääräytymisvuoden käsitteestä, voisi määrittää esimerkiksi niin, että lomien käyttämisoikeudelle olisi 3 kuukauden viive, ja lomakertymä olisi 0,5 päivää pienempi esimerkiksi ensimmäiset 4 tai 6 kuukautta. Tällöin työntekijäkin kantaisi vastuuta työpaikan vaihtamisesta, mutta nykykäytännöstä poiketen työpaikan vaihtamisen ajoituksella ei olisi enää lainkaan merkitystä.
(*) Jos jollakulla on tässä jutussa esitetyistä käytännöistä poikkeava sopimus, korjatkaa ihmeessä.
Saksassa ei ole mitään "lomanmääräytymisvuotta!. Työntekijälle kertyy lomaa 2,5 päivää kuussa heiti alusta alkaen.
VastaaPoistaEli vuodenaika ei vaikuta loman kertymiseen mitenkään. Itse en saanut ottaa lomaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, mutta lomaa oli kertynyt silti jo 7,5 päivää otettavaksi 4. kuukauden alusta alkaen.
Suomessa nuori työntekijä saattaa joutua olemaan pahimmillan yli vuoden ilöman lomaa ja seuraavanakin vuonna lomaa saa ptää vain 2 pv. / lomanmääräytymiskuukausi. (huhti-toukokuussa aloittavat).
Ei erityisen motivoivaa! Uusi työntekijä on loman tarpeessa siinä misä vanhakin. Alku on jopa rankempaa kuin seuraavat vuodet.
t. saksansuomalainen
Kiitos kommentista! Mielenkiintoista kuulla Saksan käytännöistä.
VastaaPoistaKyllä Suomessakin yleensä järjestyy ainakin palkattomana lomaa, mutta pahimmillaan taitaa olla tosiaan noin. Kyllä Suomen lomajärjestelmä olisi ihan perusteltua asettaa kunnon remonttiin jo yksinomaan teennäisen lomanmääräytymisvuoden käsitteen vuoksi.
Ps. huomasin muuten, että jutussa esitetyt kuvaajat ovat hieman epätarkkoja eivätkä ota pyöristyksiä eikä puolikkaita kuukausia huomioon. Tein jo päivitetyt kuvaajat, mutta julkaissen ne erillisenä juttuna jossain vaiheessa.