tiistai 11. tammikuuta 2011

Onko myyntivoiton verotuksen lukitusvaikutus vältettävissä?

Kuten ansiotulojakin, myös sijoituksista saatavia pääomatuloja tulee verottaa. Selvähän se: jos ansaitaan rahaa, maksetaan veroja. Pääomatulojen verotuksessa on kuitenkin useita erityispiirteitä, minkä takia ajatus ihanteellisesta verotuksesta ei aivan kohtaa käytännön kanssa.

Tarkastellaanpa, miten luovutusvoiton verottaminen oikeastaan ohjaakaan ihmisten toimintaa. Myy osakkeita voitolla ja osta vaikkapa samat osakkeet tilalle. Omistuksesi ei ole muuttunut, mutta välissä olet hankkinut verovelkaa 28% realisoimastasi voitosta. Myy asunto voitolla ja osta vastaava osake naapurista. Omistuksesi arvo ei muutu, mutta muuton yhteydessä olet taas hankkinut itsellesi verovelkaa. Vain koska satuit tekemään kaupat, menetät siis selvää rahaa - jos ei myyntivoiton niin sitten varainsiirtoveron ja mahdollisten välityspalkkioiden takia. Jos kuitenkin jättäisi myynnin ja muuton tekemättä, veroseuraamuksia ei tulisi. Klikkaamalla alla olevaa painiketta näet lyhyen demonstraation siitä, miten alunperin samankokoisesta asunnosta tuleekin muuton yhteydessä alkuun tavallaan ahtaampi johtuen varallisuuden menetyksestä.


Verotus lukitsee siis ihmisen omistamaansa asuntoon tai osakkeisiin lukolla, jonka avaamisesta voi tulla huomattavan kallista. Sanomattakin lienee selvää, ettei tämä ole kovin ihanteellinen asetelma. Vaan mikä ratkaisuksi?


Ennen kuin voidaan miettiä, miten myyntivoittoa voisi verottaa, pitää määrittää, mikä itse asiassa määritellään arvonnousuksi. Useimmissa maissa lienee käytössä malli, joka verottaa jo nimellistä arvonnousua. Näin on Suomen lisäksi mm. Yhdysvalloissa, kuten voi huomata muun muassa tuoreesta Youtubestakin löytyvästä lyhytelokuvasta The American Dream (pätkä on katsomisen arvoinen kokonaisuudessaankin, mutta kuvaa klikkaamalla pääset suoraan tuohon inflaatiokohtaan). Nimellisen arvonnousun verotus on tietysti täysin yksiselitteistä ja helppoa, mutta mikäli inflaatio sattuu olemaan voimakasta, sen verottaminen ei aina ole kovin oikeudenmukaista: ilman verottajaa saisit rahallasi saman mitä ennenkin, mutta et enää saakaan, jos verottaja vie osansa. Tämän vuoksi varteenotettava vaihtoehto voisi olla verottaa vain inflaation tai jonkinlaisen riskittömän tuoton ylittävää osaa arvonnoususta. Hieman tämänkaltainen mallihan on käytössä esimerkiksi Norjassa.

Riski lukitusvaikutukseen on kuitenkin joka tapauksessa olemassa riippumatta siitä, verotettiinko nimellistä vai reaalista arvonnousua. Yksi lukitusta heikentävä säännös on itse asiassa Suomessa jo käytössä. Samaan kotiasuntoon ihmisiä ei haluta liian vahvasti kahlita, sillä se olisi koko yhteiskunnan toiminnan kannalta haitallista. Tästä johtuen oman asunnon myymisestä on tehty verovapaata sillä edellytyksellä, että on ensin asunut asunnossa vähintään 2 vuotta yhtäjaksoisesti. Tämä ei kuitenkaan poista varainsiirtoveron vaikutusta, minkä lisäksi voiton verovapaus on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että kaikki tulo arvonnousu mukaanlukien tulisi olla verotettavaa tuloa.

Sijoitusasuntoja verottomuus ei puolestaan koske. Asuntoa ei siis periaatteessa kannata myydä voitolla kuin siinä tapauksessa, että vapautuvalla rahalla saa veromenetyksenkin jälkeen muualla enemmän hyötyä. Sama pätee osakkeisiin: luovutusvoittoveroa kannattaa maksaa vain, jos rahalle on vähintään luovutusvoiton aiheuttaman verotaakan verran parempi kohde. Ainoa lukitusvaikutusta heikentävä tekijä on näissä tapauksissa niin sanottu hankintameno-olettama, jolla suurimmat nimelliset arvonnousut eivät kokonaisuudessaan tule verotettaviksi.

Pohjimmiltaanhan ongelmana on se, että arvonnousun verottaminen ennen omaisuuden realisointia on hankalaa. Mutta olisiko realisoimattoman tuoton verottaminen kuitenkaan tyystin mahdotonta? Pörssissä noteerattujen osakkeiden osalta sen pitäisi ainakin olla jokseenkin eksplisiittistä, sillä osakkeiden hinta määrittyy jatkuvasti markkinoilla. Verotus voisi pääpiirteissään toimia esimerkiksi seuraavasti:
  • Osakkeen verotusarvo olisi seuraavista se, mikä on verotettavalle edullisempi:
    • vuoden alimman ja ylimmän noteerauksen keskiarvo.
    • 90% vuoden viimeisen kuukauden alimman ja ylimmän noteerauksen keskiarvosta.
  • Verotusarvosta muodostuisi uusi laskennallinen hankintahinta.
  • Osakkeen aiemman hankintahinnan ja verotusarvon välisestä summasta maksettaisiin pääomaveron suuruinen vero.
  • Maksettavasta verosta voisi vastavuoroisesti vähentää laskennalliset arvonalentumat.
  • Arvonalentumien verovähennyskelpoisuus säilyisi pitempään kuin nykyiset 3 vuotta, ja se pätisi kaikkiin pääomatuloihin - ei siis ainoastaan luovutusvoittoihin kuten luovutustappiot nykyään.
Tällainen järjestelmä ei aiheuttaisi kannustinloukkuja, ja verottaisi kaikkea tasapuolisesti. Ongelma toki on, että se aiheuttaisi suhteellisen raskaita muutosvaatimuksia verotuskoneistolle sekä vaatisi lisää tarkkuutta oman verotuksen tarkastamisessa. Ja toisaalta eihän tämä ohjaa yhtä oleellisella tavalla tavallista elämää kuin asuntojen ja kiinteistöjen myyntivoittojen verotus.

Miten on siis asuntojen myyntivoiton verotuksen laita? Onko sitä mahdollista verottaa ilman kohtuuttoman vahvan paikalleen kahlitsemisen mahdollisuutta? Kyllä siihen keinoja on löydettävissä. Ensinnäkin jo nykyisellään paikalleen jämähtämiseen motivoiva varainsiirtovero tulisi poistaa. Tämän jälkeen voisi verottaa realisoimatonta tilastollista arvonnousua esim. siten, että asunnon arvo määritettäisiin verotuksessa 80%:iin tai 85%:iin sen laskennallisesta arvosta. Tällöin myynnin yhteydessä verotettavaksi jäävä osuus jäisi pitkään samassa asunnossa asuneilla huomattavasti pienemmäksi. Lisäksi mikäli oman asunnon myyntivoitto jätettäisiin kuitenkin muista luovutusvoitoista poiketen edelleen 50-prosenttisesti verovapaaksi, muuton aiheuttama verotaakka harvoin kasvaisi juuri nykyistä varainsiirtoveroa suuremmaksi. Omakotitalojen osalta se olisi itse asiassa useimmiten jopa nykyistä pienempi. Omakotitaloissa vain on se puoli, että niiden tilastollinen arvottaminen on kerrostaloasuntoja huomattavasti hankalampaa.

Tämänkaltaisten teorian ja käytännön ristiriitojen ratkaisu ei ole triviaali tehtävä. Kysymyksestä tulee kuitenkin sitä olennaisempi, mitä suuremmaksi verotus varsinkin pääomaveron osalta kasvaa. Mikäli pääomaverotusta nyt esimerkiksi ollaan Hetemäen työryhmän ehdotuksen mukaisesti nostamassa 30 prosenttiin, tulee entistä tärkeämmäksi pohdiskella erilaisia vaihtoehtoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Aiheeseen liittyviä tekstejä...