Veroraportti ei puutu 200-prosenttiseen tappiovastuuseen

Hetemäen verotyöryhmä julkisti tänään loppuraporttinsa. Raportin mukaan "Työryhmän tuli tarkastella uudistustarpeita myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta". Ainakin osittain tämä oikeudenmukaisuuden tavoittelu tuntuu jääneen puolitiehen - enkä tässä yhteydessä tarkoita tällä ehdotettua siirtymistä tasaveroa päin, mistä voi siitäkin toki olla montaa mieltä. Työryhmä ei nimittäin puuttunut siihen selkeään verotukselliseen epäkohtaan, minkä takia tappiollisistakin sijoituksista voi joutua maksamaan veroa.

Kirjoitin aiheesta jo alkuvuonna, mutta lyhyesti tiivistäen kyse on siitä, että osingoista pitää maksaa veroa, vaikka sijoitukset olisivatkin kokonaisuudessaan tappiolla. Tässä vielä aiempaa kirjoitusta selventävä käytännön esimerkki käyttäen työryhmän ehdottamaa 30 prosentin pääomatuloverokantaa:

1. Osakkeita ostetaan 5000 eurolla.
2. Osakkeiden arvo putoaa 4900 euroon.
3. Osinkoja irtoaa 400 euroa, ja samalla osakkeiden arvo putoaa edelleen 4500 euroon.
4. Osakkeet myydään 4500 euron hinnalla.
5. Maksetaan 120 euroa veroa 400 euron osingoista.

Esimerkissä tappiota on tehty oikeasti vain 100 euroa, mutta typerän ja epäoikeudenmukaisen verotuskäytännön takia tappiota syntyy veroseuraus huomioonottaen 220 euroa. Sijoittaja joutuu siis kantamaan sijoituksestaan 220-prosenttisen vastuun, vaikka voitoista sijoittaja olisi saanut pitää vain 70%! Onko tässä mitään järkeä?

Kuten työryhmän raportissakin todetaan ”Yleisimmin käytetyn Haig-Simonsin tuloteorian mukaan tuloa on verovelvollisella verovuoden lopussa ja sen alussa olleen omaisuuden erotus”. Raportissa tuosta lauseesta lienee unohtunut kulutuksen vaikutus, mutta muuten perusidea tulee selväksi: vain omaisuuden lisääntyminen on tuloa. Kun osinkoihin kohdistuvaa pääomaveroakin maksetaan nimenomaan pääomatuloista, miksi tätä veroa pitää maksaa, vaikka tuloa ei kokonaisuutta ajatellen olisi tullut?

Aiheeseen liittyviä tekstejä