Suomalaisilla outo määritelmä salkun kiertonopeudelle?

Luinpa tässä juhannuksena tuoreimman numeron Viisas Raha -lehdestä. Siinä Helena Ranta-ahon salkun kiertonopeutta käsittelevässä artikkelissa kiinnitin huomioni pariin järjenvastaiselta vaikuttavaan kohtaan. Koetin kaivaa aiheesta lisää tietoa, ja näyttäisi että tämä järjenvastaisuus esiintyisi nimenomaisesti suomenkielisissä yhteyksissä, mutta ei englanninkielisissä! 

 

Outous 1:

Ensinnäkin artikkelissa todettiin, että

“Esimerkiksi salkun 200 prosentin kiertonopeus tarkoittaa sitä, että rahasto on tarkastelujakson aikana myynyt kaikki omistamansa arvopaperit ja ostanut tilalle uudet.”

Heräsi kysymys: onko tuo nyt varmasti oikein sanottu? Ymmärrän, että se, että myy kaiken, ja ostaa tilalle uudet osakkeet voisi tarkoittaa 200 prosentin kiertonopeutta, mutta ei kai määritelmä toiseen suuntaan toimi? Entä jos salkusta myykin puolet, ostaa niiden tilalle uudet osakkeet, sitten myy taas ne osakkeet, ja ostaa tilalle uudet? Tuolloinhan puolet salkusta on ollut koskemattomana, mutta puolet salkusta on myyty ja ostettu kahteen kertaan. Eikö tämän pitäisi tarkoittaa yhtä suurta kiertoa kuin silloin jos koko salkun sisältö olisi vaihdettu yhden kerran? Jos mikään tarkastelujakson alussa olleista osakkeista ei saisi jäädä salkkuun 200 prosentin kiertonopeuden saavuttamiseksi, miten ylipäätään voitaisiin määritellä yli 200 prosentin kiertonopeus?

 

Mitä sanoivat muut suomenkieliset lähteet?

Kun luin artikkelin, oletin, että tämä olisi vain artikkelin kirjoittajan pieni haksahdus. Näyttäisi kuitenkin siltä, että samaa esimerkkikuvausta on myös muissa lähteissä, kuten ainakin Seligsonilla ja Obsido-nimisen varainhoitajan sivuilla. Sekä Seligsson että Obsido ovat kuitenkin määritelmissään jo sisäisesti ristiriitaisia, sillä teksteissä todetaan myös:

“Luku lasketaan vähentämällä tehtyjen ostojen ja myyntien yhteissummasta merkintöjen ja lunastusten yhteissumma.”

Toisin sanoen lasketaan vain ostojen ja myyntien määrää, ei niinkään mitkä nimenomaiset osakkeet sieltä salkusta ovat vaihtuneet. Outous 1 näyttäisi siis olleen esimerkkinä esitetty määritelmällinen aivorupsu, joka on vain päässyt kopioitumaan lähteestä toiseen. Viisas Raha -lehden artikkelissa lauseen virheellisyys vielä korostui, kun kaavan määritelmää ei esitetty ennen esimerkkiä.

 

 

Outous 2:

Artikkelissa näkyi yhdellä osakerahastolla negatiivinen kiertonopeus. Tämä tuntui lähtökohtaisesti arkijärjenvastaiselta, mutta artikkelissa ei negatiivista lukua selitetty.

Mitä sanoivat muut suomenkieliset lähteet?

Tähän löytyi selitys samaisista lähteistä kuin mistä löytyi tuo yllä kuvattu outous 1, eli tässä vielä aiemmin mainittu lainaus vähennyspuoli lihavoituna:

“Luku lasketaan vähentämällä rahastossa tehtyjen ostojen ja myyntien yhteissummasta merkintöjen ja lunastusten yhteissumma.”

Selvä. Tuo selittää, miten luku voi olla negatiivinen, mutta miksi ihmeessä sekä merkinnät että lunastukset vähennettäisiin tuohon tapaan? Ainakaan tavalliseen yksityishenkilön sijoitussalkkuun sovellettuna tuossa ei olisi mielestäni mitään järkeä, enkä näe, miksi rahastot poikkeaisivat tästä jotenkin olennaisesti. Onko jotain olennaista, mitä en rahastojen toimintatavasta ymmärrä?

 

Muut lähteet?

Kun kaivoin englanninkielisistä lähteistä kiertonopeuden määritelmää (“Portfolio turnover ratio”), jokainen vaikutti tuottavan edellä mainituista suomalaisista lähteistä poiketen täysin järkeenkäyvän selityksen kiertonopeudelle:

Portfolio turnover is determined by taking what the fund has sold or bought—whichever number is less—and dividing it by the fund's average monthly assets for the year.

Samanlainen määritelmä löytyy myös “fund turnover ratio”-termille, ja se kuulostaa jo täysin järkeenkäyvältä, ja on kaavan muodossakin yksinkertainen:

On hyvä huomata, että tämä poikkeaa kahdella tavalla aiemmin mainitusta määritelmästä: 

1. Ostojen ja myyntien määriä ei summata, vaan niistä otetaan se pienempi, mikä on mielestäni johdonmukaista, sillä jos vain myytäisiin tai jos vain ostettaisiin, eihän silloin olisi kyse kierrosta.
2. Ostoista/myynneistä ei vähennetä mitään.

Löytyykö tätä määritelmää sitten ollenkaan suomalaisista lähteistä? Itse asiassa kyllä. Vaikka ensimmäiset hakutulokset näyttivät näyttivätkin tuon outona pitämäni kuvauksen, pörssisäätiön opas sisältää määritelmän, joka vastaa täysin tuota englanninkielistä lähteistä löytämääni määritelmää:

Luvussa verrataan jakson aikana joko hankittujen tai myytyjen arvopaperikauppojen yhteissummaa rahaston keskimääräiseen pääomaan. Vertailuluvuksi valitaan pienempi summa. Jos kiertonopeus on 1, se tarkoittaa, että rahaston arvopaperit ovat vaihtuneet keskimäärin kerran jakson aikana.

Lisäksi tämä on linjassa sen kanssa, miten myös esimerkiksi varaston kiertonopeus määritetään.

 

Miksi ristiriita?

Vaikuttaisi ilmeiseltä, että ainakin suomalaisessa viestinnässä salkun kiertonopeudella voidaan viitata kahteen hyvin eri tavalla määriteltyyn lukuun. Ehkä joissain muissakin talouden tunnusluvuissa voi olla ainakin väärinkäsityksen mahdollisuuksia sen suhteen, minkälaiseen laskentatapaan tarkalleen ottaen viitataan, mutta tämä kiertonopeusmääritelmien ero ihmetyttää erityisesti: Seligsonin/Obsidonin sivuilta löytyvä määritelmä voi paitsi tuottaa järjenvastaiselta tuntuvan negatiivisen kiertonopeuslukeman tai yli kaksinkertaisen tuloksen verrattuna englanninkielisiltä sivuilta ja pörssisäätiön oppaasta löytyvään määritelmään. 

Miksi näin? Haluavatko jotkin yritykset laskea sekä myynnit ja ostot erikseen, jotta saataisiin vaikutelma aktiivisesta toiminnasta? Entä miksi merkintöjä ja lunastuksia on haluttu leipoa mukaan kiertonopeutta laskevana tekijänä? Tämä kiinnostaisi tietää. Ja eikö Finanssivalvonta tai muu vastaava taho voisi edellyttää, että kiertonopeus määritettäisiin kaikkialla samalla tavalla. Eikö pörssisäätiön määritelmä olisi selvästi intuitiivisempi, selkeämpi ja johdonmukaisempi?

Aiheeseen liittyviä tekstejä