tiistai 8. joulukuuta 2020

Kotihoidon tuen Helsinki-lisälle on tarvetta myös jatkossa

Kävelemään oppivan peruskalustoa.
Helsinki on aikeissa poistaa kotihoidon tuen Helsinki-lisän lähestulkoon kokonaan, ja tästä ollaan päättämässä lopullisesti huomisessa eli 9.12. pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Aiemmin Helsinki-lisää sai madallettuna 3-vuotiaaksi asti ja tällä hetkellä 2-vuotiaaksi asti, mutta jatkossa sitä saisi vain alle 1-vuotiaista, mikä tarkoittaa käytännössä vain noin 3 kuukauden ajanjaksoa vanhempainvapaan jälkeen. 

Säästösyiden lisäksi leikkauksen perusteeksi on todettu eriarvoisuuden vähentäminen. Toisaalta voisi myös sanoa, että leikkaus vähentää valinnan tasa-arvoa: yhä useampi tulee siirtämään lapsensa päivähoitoon siksi, ettei ole varaa olla viemättä lasta päivähoitoon. Lisäksi viime kädessä leikkauksen voi nähdä heikentävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Onko näin suuri leikkaus oikeasti perusteltu?

Tällä hetkellä kotihoidon tuki näyttää vielä (lähde hel.fi) tältä: 

Kotihoidon tukiHoitorahaHoitolisäHelsinki-lisäTuet yhteensä
Kun perheessä on alle 1,5-vuotias lapsi341,690-182,86264605,69-788,55
Kun perheessä on 1,5-2-vuotias lapsi341,690-182,86218,64560,33-743,19
Kun lapsi on täyttänyt 2 vuotta, mutta on alle 3-vuotias341,690-182,860341,69-524,55

Jos Helsinki-lisä poistettaisiin muilta paitsi 9-11-kuukautisilta, yhä useampi veisi lapsensa aiemmin päiväkotiin. Leikkauksen vastineeksi pitäisi siis saada lisäresursseja päiväkotipuolelle, vaikka työntekijöistä on ollut pulaa jo ennen leikkausta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lisähenkilökunnan palkkaamisen lisäksi alan houkuttelevuuden lisäämistä mm. nostamalla matalaksi jäänyttä palkkatasoa. Väistämättä tämä lisää ennen pitkää kustannuksia päiväkotihoidon järjestämisessä, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä säästöjä leikkauksesta luultavasti tosiaan syntyisi, joten ihan pelkäksi hölmöläisten peiton leikkaamiseksi leikkaamissuunnitelmia ei voine tuomita. 

Pidemmällä tähtäimellä lyhyen ajan budjettikysymyksiä oleellisempaa olisi kuitenkin kysyä:
  1. Kuinka pitkään yleisellä tasolla nähdään suositeltavana pitää lasta kotona?
  2. Halutaanko mahdollistaa sellainen vanhemmuus, minkälaista vanhemmuutta ihmiset haluavat?
  3. Halutaanko kannustaa vanhemmuuteen ylipäätään?
  4. Halutaanko kotihoitoon liittyvillä päätöksillä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa?
Jos yleisellä tasolla pidetään esim. lapsen kehityksen kannalta hyvänä, että lasta pidettäisiin kotona pidempään kuin 1-vuotissyntymäpäivään asti, olisi Helsinki-lisän säilyttäminen tätä pidemmälle kaiketi perusteltua. Keskimääräinen lapsiluku taas on puolestaan ollut viime vuosina vain noin 1,5, joten vanhemmuuteen olisi kaiketi syytä kannustaa aiempaa enemmän. Ja mitä tulee sukupuolten väliseen tasa-arvoon, sitä edistää se, jos isäkin on jonkin aikaa lapsen kanssa kotona. Imeväisiässä on kuitenkin luontevaa, että se on nimenomaan äiti, joka lasta kotona hoitaa, joten mikäli lapsi on lähtee jo 1 vuoden täytettyään päiväkotiin, ei isälle juuri jää aikaa olla lapsenhoitovastuussa kotona. Eikö Helsinki-lisä kannattaisi siis säilyttää ainakin tuohon 1,5 vuoden ikään asti?

Ps. Tämä kysymys koskee alle 1-vuotiaan pojan isänä myös allekirjoittanutta, mutta olisin hyvin saattanut kirjoittaa aiheesta muutenkin.


Aiheeseen liittyviä tekstejä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti