perjantai 28. joulukuuta 2018

Lisää Hitas-konkretiaa: kerrostaloasunnon myyntihintaan yli 250 000 euroa yön yli!

Alihintaisista Hitas-yhtiöistä tunnettu Katajanokka ilmasta
(23.7.2009)
Kirjoitin lokakuussa erikoisesta hitas-tapauksesta, jossa asunto meni ostajalle haitallisesta noin 100 000 euron hinnoitteluvirheestä huolimatta kaupaksi (kts. Hitas-asuntojen alihintaisuus konkretisoitui Jätkäsaaressa). No, nyt on uutisoitu tapauksesta, jossa satojen tuhansien hintamuutos monista asunnoista saatavassa hinnassa toteutui käytännössä yön yli (kts. Lottovoitto Helsingin keskustassa). Periaatteessa jutussa ei ole järjestelmää tunteville mitään erityisen yllättävää, sillä Katajanokkakin on vuosikaudet ollut malliesimerkki alihintaisesta hitas-asuntoalueesta, ja Kampissa hinnat ovat muuten vielä korkeammat. Käytännössä hintaerot säänneltyjen ja markkinaehtoisten hintojen välillä ovat vain niin valtavia, että kyllä se pistää hiljaiseksi: mietipä, että saisit tänään 90 neliön asunnosta vain 336 000 euroa vaikka ostajaehdokkaita olisi jonoksi asti, mutta odottamalla seuraavaan viikkoon, välittäjä suosittelisikin pyytämään siitä 620 000 euroa? Hintaeroa tuossa on melkein 300 000 euroa! Siinäpä sulateltavaa!

Ylläolevat luvut perustuvat HS:n artikkelissa oleviin tietoihin. Taustallahan hintaerossa on se, että säännelty hitas-maksimihinta on yhtiön asunnoissa keskimäärin 3736 euroa, mikä 90 neliön asunnossa tarkottaisi noin 336 000:n euron hintaa, kun taas yhtiöstä nyt sääntelyn jälkeen kaupan olleista asunnoista on pyydetty 6522-7098 euroa neliöltä, mikä tarkoittaisi 90 neliön asunnolle 587 000 - 639 000 euron hintaa. Tietysti nuo ovat vain pyyntihintoja, mutta päätellen siitä, että pari asunnoista meni nopeasti kaupaksi, tolkuttoman paljon hinnoista tuskin on tingitty. Voidaan siis arvioida, että tuollaisesta 90 neliön asunnosta saa noin 250 000 euroa enemmän säätelyn purun jälkeen, ja jos yhtiössä on isompia asuntoja, hintaero on niissä luonnollisesti isompi.

No, mitä tuo sitten tarkoittaa yksittäisten asunnon omistajien kannalta? Ovatko he saaneet lyhyen aikavälin sijoituksella valtavan voiton? Tuskinpa vain, mutta ei se tarkoita, etteikö ongelmaa olisi. Syy sille, ettei kukaan ole luultavasti päätynyt yhtiön osakkaaksi ihan viime vuosien aikana on tietysti se, että eihän asuntoa ole mitään järkeä myydä, jos siitä saa muutaman vuoden päästä melkein kaksinkertaisen hinnan! Joku kirjoitti HS:n jutun kommenttipalstalla, että viimeisin tilastoissa näkyvä kauppa yhtiössä on vuodelta 2001, enkä ihmettelisi, jos tuo pitäisi paikkaansa.

Yhtiössä on siis luultavasti paljon osakkaita, jotka ovat pitkään olleet käytännössä jumissa asunnon omistajuutensa kanssa, kun asuntoa ei ole voinut myydä millään muotoa järkevään hintaan. Kirjoitin tästä hitas-asuntojen "yhden asunnon loukusta" itse asiassa jo vajaat 7 vuotta sitten (kts. Järjestelmän kierteet 8 - Yhden asunnon loukku). Samanaikaisesti kun yhdet eivät ole voineet myydä asuntoaan järkevään hintaan, moni alueesta kiinnostunut ei ole voinut ennen sääntelyn purkua ostaa yhtiöstä asuntoa, vaikka olisi ollut valmis maksamaan satoja tuhansia (!!!) yli säänneltyjen maksimihintojen. Sääntely on siten ollut haitaksi sekä potentiaalisille ostajille että myyjille.

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti