keskiviikko 29. elokuuta 2018

Seitsemän keinoa pikavippien aiheuttamien ylivelkaantumisten vähentämiseksi

Kirjoitin 7 vuotta sitten siitä, kuinka on hyvä asia, että pikavippiyritysten toiminnalle asetetaan lisää sääntöjä (kts. Kehitysaskeleita 2 - Pikavipit kuriin). Tuohon aiempaan kirjoitukseen verrattuna pikavipeillä on nyt ilmiönä Suomessa suurin piirtein tuplaten ikää, mutta kysyntää riittää mitä ilmeisimmin edelleen paljon, enkä tainnut tuolloin 7 vuotta sitten arvata, miten isoksi bisnekseksi pikavipit kasvaisivatkaan. Esimerkiksi GF Moneyn perustaja asuu leveästi (kts. Unelmakämppä Bulevardilla), ja Ferratumin pääomistaja Jorma Jokela on tehnyt pikavippibisneksellään satojen miljoonien omaisuuden

Alan sääntelyä on tuon aiemman juttunikin jälkeen jonkin verran lisätty, mutta tuoreiden lehtijuttujen perusteella eipä ole taidettu lisätä tarpeeksi tai riittävän tehokkailla tavoilla. Riittävän harkitsemattomasti toimivat ylivelkaantuvat mahdollisesti vuosikymmeniksi, ja pikavippifirman "setä käärii fyffet". Vaikea on keksiä mitään muuta bisnestä, joka olisi näin selkeästi Robin Hood -toiminnan vastakohta, tulonsiirtoa vähävaraisilta varakkaille tai jopa upporikkaille. Tuntuisi myös hyvin ilmeiseltä, että tällaisen bisneksen nettovaikutus yhteiskunnan hyvinvoinnille on vahvasti negatiivinen.

Pikavippien aiheuttamaa ylivelkaantumisia on nyt nähty Suomessa jo noin 15 vuoden ajan. Eikö lainsäätäjät onnistuisi kehittämään jo tosissaan uusia keinoja pahimpien haittojen ehkäisemiseksi? Listaan tässä nyt pikavippiyritysten suitsimiseksi 7 keinoa, joista ensimmäisiä on jo ainakin jollain tasolla toteutettu ja keskimmäisiä ehdotettu, mutta viimeistä en muista kenenkään aiemmin tuoneen edes esille.


1. Riittävä perusinformaatio

Yksi jo edellisen kirjoituksen aikaan toteutuneista muutoksista oli, että markkinoinnissa on ilmoitettava todelliset vuosikorot.


2. Viiveet herätevippien vähentämiseksi

Vuodesta 2010 lähtien
Jos kulutusluottoa haetaan ja se myönnetään kello 23:n ja 7:n välisenä aikana, kulutusluottosopimuksen nojalla myönnettävät varat saa suorittaa kuluttajalle vasta kello 7:n jälkeen. 
Tuota ennen saattoi siis vaikka tilata vipillä lisää budjettia baari-iltaa varten.


3. Korkorajoitukset

Tuon taannoisen blogikirjoitukseni jälkeen viitisen vuotta sitten tuli voimaan laki, joka kielsi yli 50 prosentin todellisen vuosikoron alle 2000 euron luotoissa. Tällä tiellä luulisi tiukennettavaa edelleen olevan, joskin on varottava, ettei se johda vain aiempaa suurempiin, pitkäaikaisempiin, mutta silti edelleen korkeakorkoisiin lainoihin.


4. Markkinointirajoitukset 

Markkinointia ei kai toistaiseksi ole juuri rajoitettu, mutta Helsingin Sanomien mukaan Hollannissa pikavippien markkinointi on kielletty kokonaan. Jos täyskielto kuitenkin tuntuu hankalalta toteuttaa, yksi mahdollisuus olisi kieltää rahan käyttötarkoituksien esilletuominen: ei pikavippiin tarvitse houkutella mainitsemalla, että rahalla saisi vaikka etelänmatkan. Jos pikavippiin kokee tarvetta, kyllä se pitäisi syntyä omasta takaa eikä mielikuvamarkkinoinnin kautta.


5. Positiivinen luottorekisteri 

Positiivinen luottorekisteri on keino, jota ilmeisesti myös ainakin osa pikavippiyrityksistäkin kannattaa. Se ei ehkä ehkäisisi kovin paljon pieniin pikavippeihin retkahtamista, mutta se voisi olla hyvinkin tehokas keino estämään pahimpia ylivelkaantumiskierteitä, kun vanhaa pikavippiä ei niin saisikaan katettua toisesta firmasta otetulla uudella pikavipillä!


6. Valistus 

Listan pehmeimpänä keinona on valistus. Riskiryhmät on hyvä pitää tietoisina pikavippien vaaroista.


7. Soveltuvuustestit

Tätä kohtaa en ole nähnyt missään aiemmin mainittavan, mutta eikö pikavippiyritykset voisi myös vaatia testaamaan asiakkaitaan lainan ottamiseen liittyvien perusasioiden ymmärryksestä? Näin tulisi riittävällä varmuudella todetuksi, että asiakas ymmärtää, mitä korot ja muut kulut käytännössä tulevat tarkoittamaan, ja mitä siitä voi seurata, jos laina jää maksamatta ajallaan ja perintä siirtyy esimerkiksi perintätoimistolle. Vaikka tällainen "soveltuvuustesti" saattaa kuulostaa jossain määrin oudolta, vastaava käytäntö on MiFID II -direktiivin muodossa jo olemassa sijoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä, joiden pitää varmistua siitä, että ainakin eksoottisempia instrumentteja haluavien tulisi ymmärtää, mihin he ryhtyvät. Jos tällaisia vaatimuksia voi esittää sijoituspalveluille ja niiden asiakkaille, miksei myös pikavippimaailmaan?




Listan kohdista ainakin kohtia 3-7 olisi syytä yhä ajatella pikavippien aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi. Erityisesti kohta 5 eli positiivinen luottorekisteri voisi olla todella tehokas keino estämään pahimpien yksilötason ongelmien syntymistä. Positiivisesta luottorekisteristä on tosin puhuttu vähintäänkin jo runsaat seitsemän vuotta sitten (kts. Pikavippilait suurennuslasin alle), ja luultavasti jo tätäkin aiemmin, mutta eipä sellaista ole toistaiseksi vielä syntynyt. Mutta ehkä lähiaikoina tuon suhteen edetään viimein oikeasti (Kts. "kaikki lainat ja vipit listaavan rekisterin tarve selvitetään uudelleen").

Aiheeseen liittyviä tekstejä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti