Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turusen mukaan (HS.fi/mielipide 22.1.) seurakuntia ja kaupunkia ei voi verrata maanomistajina keskenään, ja tästä johtuen ei olisi ilmeisesti hänen mielestään syytä kritisoida seurakuntien kaupunkiin verrattuna yli kaksinkertaisia tonttivuokravaatimuksia. Perusteluksi hän sanoi kaupungin saamat kiinteistö- ja kunnallisverotuotot, joita kirkko ei saa. Lisäksi hän kirjoittaa asukkaiden nauttineen alhaisesta tonttivuokratasosta aiempina vuosina.
Turusen perustelut ovat onttoja. Jos puhutaan tontin omistamisesta saatavasta tuotosta, kaupunki on käytännössä täysin samassa tilanteessa kuin kirkko. Jos jo rakennettu tontti ei olisi kaupungin omistuksessa, kaupunki saisi tontista kiinteistöveroa, joten ylimääräinen tulo, jonka kaupunki saa omistamalla tontin on täsmälleen sama kuin kirkolla eli tonttivuokran ja kiinteistöveron välinen erotus. Kunnallisveroa taas kaupunki voi periä tontin asukkailta täysin riippumatta siitä, millaisilla vuokraehdoilla tontilla asutaan.
Aiempi vuokrataso taas ei ole pätevä perustelu vuokravaatimusten korkeudelle, sillä aiemman vuokratason mataluus on suurelta osin seurausta alussa tehdystä sopimuksesta, jossa seurakunta miljoonien kynnysrahoja vastaan luopui korotuksista. Kirkko siis sai rahansa tavallaan etukäteen, ja alkuperäiset asukkaat maksoivat käytännössä siten ikään kuin vuokraa etukäteen. Tuoreita asukkaita taas aiempien vuosikymmenten taso ei kosketa.
Sen sijaan kaavoituskysymyksessä Turunen osuu asian ytimeen: kaupunki tosiaan saa kaavoituksella lisää asukkaita eli veronmaksajia. Samaan tapaan myös kirkko voisi saada lisää tonttivuokranmaksajia edistämällä sitä, että heidän tonteilleen voisi ja kannattaisi rakentaa.
Turusen perustelut ovat onttoja. Jos puhutaan tontin omistamisesta saatavasta tuotosta, kaupunki on käytännössä täysin samassa tilanteessa kuin kirkko. Jos jo rakennettu tontti ei olisi kaupungin omistuksessa, kaupunki saisi tontista kiinteistöveroa, joten ylimääräinen tulo, jonka kaupunki saa omistamalla tontin on täsmälleen sama kuin kirkolla eli tonttivuokran ja kiinteistöveron välinen erotus. Kunnallisveroa taas kaupunki voi periä tontin asukkailta täysin riippumatta siitä, millaisilla vuokraehdoilla tontilla asutaan.
Aiempi vuokrataso taas ei ole pätevä perustelu vuokravaatimusten korkeudelle, sillä aiemman vuokratason mataluus on suurelta osin seurausta alussa tehdystä sopimuksesta, jossa seurakunta miljoonien kynnysrahoja vastaan luopui korotuksista. Kirkko siis sai rahansa tavallaan etukäteen, ja alkuperäiset asukkaat maksoivat käytännössä siten ikään kuin vuokraa etukäteen. Tuoreita asukkaita taas aiempien vuosikymmenten taso ei kosketa.
Sen sijaan kaavoituskysymyksessä Turunen osuu asian ytimeen: kaupunki tosiaan saa kaavoituksella lisää asukkaita eli veronmaksajia. Samaan tapaan myös kirkko voisi saada lisää tonttivuokranmaksajia edistämällä sitä, että heidän tonteilleen voisi ja kannattaisi rakentaa.
Eikö tässä voi pikemminkin kritisoida kaupunkia alihintaisista vuokrista? Vai millä perusteella sinä päättelisit, mikä vuokrataso on kirkon tonteille sopiva? Ei kai vuokran suuruus myöskään estä rakentamista, vai estääkö?
VastaaPoistaIsompi vuokra tarkoittaa heikompaa hintaa myytävistä uusista asunnoista, joten kyllä se voi hyvinkin viedä rakennuttajien motivaation rakentaa asuntoja. Jos vuokrataso on liian korkea, katteet voivat mennä pakkasen puolelle ja rakennuttaja tekisi projektillaan pelkkää tappiota.
VastaaPoistaLopputulos: ei uusia asuntoja -> vähemmän tonttivuokralaisia -> vähemmän tonttivuokratuloja.
Onko pääkaupunkiseudulla muka yhtään paikkaa, johon kaavan mukaan saisi rakentaa (lisää) asuntoja, mutta jonne se ei olisi kannattavaa?
VastaaPoistaJos tarkoitat tässä ennestään rakentamattomia tontteja, niin mikä tahansa vuokra, jonka joku suostuu maksamaan pitäisi olla hyvä. Tätä alempi vuokra vain tuottaa ylijäämää grynderille tai jollekulle muulle, eli on olennaisesti verovarojen lahjoittamista pois. Ideaalisti kaupungin pitäis vuokrata (tai myydä) uusien rakennuskohteiden tontit huutokaupassa eniten tarjoavalle.
Onko kirkolla jossain tontteja, jonne saisi kaavan mukaan rakentaa lisää asuntoja? Jos noin on, niin varmaan kirkolle olisi kannattavaa itse toimia rakennuttajana.
Onko pääkaupunkiseudulla muka yhtään paikkaa, johon kaavan mukaan saisi rakentaa (lisää) asuntoja, mutta jonne se ei olisi kannattavaa?
VastaaPoistaEi kai, mutta jos vuokrataso olisi liian korkea, niin ei rakentaminen olisi kannattavaa.
Onko kirkolla jossain tontteja, jonne saisi kaavan mukaan rakentaa lisää asuntoja? Jos noin on, niin varmaan kirkolle olisi kannattavaa itse toimia rakennuttajana.
En tunne kaavoitusbyrokratiaa, mutta rakentamatonta maata kirkolla kyllä on, ja on vaikea nähdä syytä, miksei kirkko voisi saada niille rakennuslupaa.
"jos vuokrataso olisi liian korkea, niin ei rakentaminen olisi kannattavaa"
VastaaPoistaJos vuokratason yrittäisi laittaa uudiskohteille yli markkinatason, niin se voisi tosiaan teoriassa estää rakentamisen. Onko nyt kuitenkaan mikään nostettu vuokra näin korkea? En usko edes kirkon mailla olevan.
Kaupungin kyllä kannattaisi ottaa mallia kirkosta ja peria korkeampia vuokria. Vuokria olisi kyllä varaa vielä korottaa ilman, että rakentamisesta tulee kannattamatonta. Huutokauppa olisi hyvä mekanismi vuokran suuruuden määräämiseen uudiskohteissa.
Koko kysymyksellä olisi vähemmän väliä, jos Suomessa olisi kunnolliset kiinteistöverot.
"on vaikea nähdä syytä, miksei kirkko voisi saada niille rakennuslupaa"
Ehkä, mutta onko mitään todisteita siitä, että rakennuksia kirkon maille ilmestyisi alemmalla vuokratasolla? Jos kirkko ei jostain muusta syystä halua tai pysty rakennuttamaan, ei painostaminen alhaisempiin vuokriin auta.