Järjestelmän kierteet 11 - Lauantai lomapäivänä

Jotakin ylimääräistä? (11.6.2012)

Juhannus on viikon päästä, ja samoihin aikoihin alkaa myös monien työelämän oravanpyörässä elävien odottama kesäloma. Pitkin vuotta kertyneiden lomapäivien laskennassa on harvemmin epäselvyyksiä, mutta niiden käyttäminen onkin astetta epäselvempi juttu. Vaikka työtä tekisi vuodenajasta riippumatta aina vain arkipäivisin maanantaista perjantaihin, vuosilomalaissa myös lauantai lasketaan lomapäiväksi. Onko tässä oikeastaan mitään järkeä? Ja mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Yksinkertaisimmillaan järjestelyssä ei ole sinänsä mitään erityisen ongelmallista: tavallisen viikon pituus vain on kuusi lomapäivää. Erikoisemmaksi asia tulee, kun tästä tavallisuudesta poiketaan miten tahansa. Jos lauantaihin osuukin kirkollinen pyhä tai muu erikoispäivä kuten vappu, kyse onkin periaatteessa vain viisi lomapäivää vaativasta viikosta, vaikka varsinaisia työpäiviä ei olekaan yhtään tavallista vähempää. Jos pyhä taas osuu perjantaihin, kuten esimerkiksi juhannuksena, koko viikon loma vie vain neljä lomapäivää kuuden sijasta. Samaten jos ottaa yksittäisen lomapäivän, ei lauantailomapäivää lähtökohtaisesti menetä. Tavallinen täysi lomaviikko on siis periaatteessa työntekijälle 20% kalliimpaa vapaa-aikaa kuin lomapäivät muuten.

Näytä/piilota kierretaulukko

Kierteen kuvaus	Vuosilomalaissa tehdään lähtökohtaisesti hyvin yksinkertaisesta lomapäivän käsitteestä monimutkaisempi tekemällä ei-työpäivästä lomapäiviä kuluttava vapaapäivä.
Aukko	Kohtalainen - Laskentatapa voi periaatteessa mahdollistaa kikkailun, sillä vuosilomalaissa ei ole lauantaiden käyttämisestä erillisiä määräyksiä, mutta työnantaja voi vaatia lauantaiden käyttämistä.
Mutka	Kohtalainen - Lomapäivät ovat arvokkaita, joten laskentatapa voi periaatteessa ohjata käyttämään niitä tavalla, joka ei olisi muuten ihanteellisin. Vastaavasti työnantaja voi asettaa pakotteita, joille ei muuten olisi perusteita.
Merkitys yksilölle	Melko pieni - Käytännössä merkitys lienee tyypillisesti lähinnä järjestelmän epämääräisyydestä syntyvä päänvaiva. Toisaalta mikäli työnantaja pakottaa työntekijän käyttämään lomia määrätyllä tavalla vain lainsäädännön määrittelemästä omituisesta laskutavasta johtuen, merkitys kasvaa.
Merkitys yhteiskunnalle	Melko pieni - Kyse on periaatteessa pienestä asiasta, mutta monilla työpaikoilla hämmennystä aiheuttava hämärä laskentatapa saa aikaan ylimääräistä rasitusta niin tavallisille työntekijöille kuin henkilöstövastaavillekin, mikä voi heikentää myös työtehokkuutta.
Korjattavuus	Helppo - Todellisten vapaapäivien lukumäärän voisi säilyttää samana, jos lomapäivien kertymistä pienennettäisiin, mutta lauantaita ei enää laskettaisi lomapäiväksi.
Kokonaisälyttömyys	Korkea. Laskentatapa monimutkaistaa lomien käyttämistä täysin turhaan aiheuttaen rasitusta kaikille osapuolille.
Tuomio	Kierre poistettava. Tavallisen vapaapäivän lomapäiväksi laskemiselle ei ole mitään perusteita, ja laskentatavan muuttaminen olisi hyvin helppoa.

Lauantain laskeminen lomapäiväksi lienee pohjimmiltaan kuusipäiväisestä työviikosta johtuva historiallinen jäänne. Tavallinen työviikko muuttui kuitenkin viisipäiväiseksi jo 1960-luvulla, joten on vaikea käsittää, miksi kuusipäiväinen perinne elää edelleen lomapäiviä laskettaessa. Nykyään se vain jäykistää lomajärjestelmää, aiheuttaa turhaa päänvaivaa niin työntekijälle kuin työnantajallekin, sekä pahimmillaan määrittää, milloin lomia on ylipäänsä lupa viettää. Järjenvastaisesta laskentatavasta on pelkkää harmia, joten siitä tulisi luopua.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>

Järjestelmän kierteet - välikatsaus

Olen nyt kirjoittanut 10 osaa järjestelmässä piileviä aukkoja ja mutkia käsittelevään juttusarjaani. Tähänastiset aiheet ovat käsitelleet oikeastaan vain opiskelijan tukia sekä asumista, mutta seuraavissa osissa on tarkoitus siirtyä toisenlaisiin aiheisiin. Sitä ennen on kuitenkin hyvä tarkastella kootusti mitä näistä kierteistä on tullut tähän asti todettua.

Yksinkertaisemman totuuden lähteillä? (16.8.2011)

Alla on listattuna kaikki tähän astiset kierteet. Punaisella on merkitty kohdat, joihin tulisi mielestäni joka tapauksessa puuttua. Oranssilla on merkitty kohdat, joita olisi mielestäni hyvä oikaista, ja keltaisella kohdat, joita kannattaa tarkkailla. Sinisellä on merkitty kohta, johon puuttuminen ei maksane vaivaa ja vihreällä kohta, joka on jo oikaistu.

Kierre	Tuomio	Ratkaisu
1. Opintotukiavioliitto	Pieni, mutta selvä typeryys.	Korjataan poistamalla avioliiton erityismerkitys opintotuessa.
2. Mukaopiskelu	Jossain määrin merkittävä asia, jonka hallinta on kuitenkin vaikeaa.	Tarkkaillaan, ja pyritään tekemään järjestelmän perusteettomasta hyödyntämisestä hankalampaa.
3. Asunto opintotuen saamiseksi	Erikoisuus, mutta ei välttämättä haitallinen.	Tukitasojen mahdollinen säätö?
4. Ristiinvuokraaminen	Vähämerkityksinen harvinaisuus, johon puuttuminen ei ehkä maksa vaivaa.	-
5. Ensiasunto	Ensiasunnon erityisasemalle vaikea nähdä kestäviä perusteluja	Erikoisetuuksien rajoittaminen
6. Asuntojen 75 neliön keskikokovaatimus	Hetkellisesti ja mahdollisesti myös pidemmällä tähtäimellä typerä sääntö, josta on kuitenkin jo ilmeisesti luovuttu.	-
7. Asunto sieltä, missä arpaonni	Typerän tehoton tapa ohjata kohdistaa asuntojen uudistuotanto.	Hitas-tuotannon lopettaminen
8. Yhden asunnon loukku	Typerä tapa lukita ihminen tiettyyn asuntoon	Hitas-järjestelmän alasajo
9. Varainsiirtovero muuton esteenä	Typerä tapa rajoittaa ihmisten muuttamista työn perässä.	Varainsiirtoverosta luopuminen tai huomattava keventäminen
10. Kahden vuoden asumispakko	Jossain määrin ymmärrettävänä kompromissina syntynyt malli, joka tulisi pyrkiä poistamaan.	Arvonnousuvero tilalle.

Kohdasta 6 on jo luovuttu, mutta jäljelle jäävistä yhdeksästäkin löytyy monta ilmeisen järjetöntä ja helposti korjattavaa kierrettä. Kohtien 1, 7, 8 ja 9 kierteille on vaikea nähdä juuri minkäänlaisia perusteita, ja niistä luopuminenkin olisi pääsin helppoa. Vaikka näistä neljästä kohta 8 sisältääkin poikkeuksena omat pienet haasteensa, näistä tekijöistä voisi luopua hyvin kokonaan.

Kohdille 5 ja 10 on nähtävissä joitakin perusteluja, mutta selviä ovat myös niiden haitat, joten jonkinasteinen muutos voisi olla näidenkin suhteen paikallaan. Kohtaan 5 riittävä muutos voisi tosin olla jo se, jos kohdasta 9 luovutaan, sillä näin varainsiirtovapaus ei olisi vain ensiasunnon ostajan oikeus.

Kohdat 2 ja 3 ovat jossain määrin merkittäviä tekijöitä, mutta kohdan 2 valvonta voi olla hankalaa, ja kohdan 3 kierteisyys voi olla käytännössä myös hyväksi. Kohta 4 on hyvin rajallista ihmisjoukkoa ja  koskeva taloudelliseen hyötyyn nähden vaivalloinen kierre, joten sen voinee jättää sikseen, ja kohtaan 6 onkin parin viime vuoden sisällä ilmeisesti tullut muutos.

Summa summarum: listan kohdista noin puolet kaipaisivat nähdäkseni ruuvaamista. Syy on ennen kaikkea se, että nykyiset käytännöt ohjaavat näiden asioiden kohdalla ihmisten elämää epämielekkäällä tavalla. Vaikka yksittäinen ihminen hyötyisi, se voi hänellekin olla vaivan takana, ja samalla koko muu yhteisö kärsii.

Klikkaa tästä lukeaksesi koko jutun >>