YLE uutisoi torstaina romanikerjäläisille kaavailtavasta päiväkeskuksesta. Uutisesta päätellen ulkomailta Suomeen kerjäämään tuleville kaavaillaan siis erityiskohtelua samalla kun oman maan kansalaisten keskuudessa on kodittomuus lisääntymässä. Onko tämä kovin reilua suomalaisia vähäosaisia kohtaan, ja mitä tällä oikeastaan tavoitellaan?
Vähäosaisia tulee toki auttaa kahdesta syystä. Ensinnäkin on moraalisesti oikein auttaa apua todella tarvitsevia. Toisekseen köyhyyden vähentäminen voi tehdä koko yhteiskunnasta tai laajemmassa mittakaavassa koko ihmiskunnasta vahvemman. Mutta kuinka hyvin nämä perustelut pätevät romanien auttamiseen tällä tavalla?
Lyhyellä yksilötason tähtäimellä romanien auttaminen on ensimmäisen eli humanitäärisen perusteen nojalla oikein. Mutta minkä takia auttaminen tulisi tapahtua romaneille dedikoidulla päiväkeskuksella, kun samanlaisille palveluille on tarvetta myös Suomen oman väestön keskuudessa? Periaatteen tasolla pätevä perustelu tälle voisi olla tehokkuuden tavoittelu: koska romanikerjäläisistä on muodostunut näinkin iso ryhmä, on heidän kanssaan toimiminen mahdollisesti tehokkaampaa keskitetysti. Kuten palvelualueen johtaja Pekka Tuomola sanoo: "Linjauksemme on se, että mahdollisimman monen heistä olisi hyvä palata lähtömaahansa, sillä heidän auttamisensa on mahdotonta täällä". Jonkinlaisella toiveajattelulla tällainen keskus pystyisi tehokkaammin passittamaan romanit kotimaihinsa Bulgariaan tai Romaniaan, jossa heidän asiansa sitten voisi laittaa paremmin kuntoon. Käytännön todellisuus olisi kuitenkin luultavasti jotain ihan muuta. Paitsi että romaneille dedikoitu päiväkeskus ei ratkaisisi ongelmia heidän kotimaassaan, se ei ratkaisisi ongelmia edes Suomessa.
Mitä seurauksia tällaisella paikallisella paapomisella sitten on laajemmin? Paitsi että se vie väkisin resursseja suomalaisten vähäosaisten auttamiselta, käytännössä kyse on kerjäämisen tukemisesta, mikä ei pidemmällä tähtäimellä auta kenenkään asiaa, vaan luultavasti vain lisäisi kerjäläisten virtaa. Kun romaneja virtaa enemmän kerjäämään ulkomaille, se voi helposti motivoida Bulgarian ja Romanian jatkamaan romanivähemmistön systemaattista syrjintää. Se taas syö avunantamiselta sekä humanitääriset että EU-tason yhteiskunnalliset perustelut. Lopputuloksena ympäri Eurooppaa on levittäytyneenä syrjitty vähemmistö, joka ei ole kotonaan missään, eikä kunnollisen elämän rakentamisesta ole kovin paljon toivoa. Kohdeltiin romanikerjäläisiä Suomessa tai muissa EU-maissa miten tahansa, suurimmalle osalle vahvempi tunne kodista syntynee paikallisista surkeista oloista huolimatta kuitenkin Romanian ja Bulgarian alueelta, mistä löytyy sukulaisia ja ystäviä. Myös tästä johtuen heidän ongelmiinsa tulisi puuttua heidän kotimaassaan, ei muissa EU-maissa. Mikäli kerjäämistä ei tueta, ei heidän enää kannata lähteä ulkomaille sitä harjoittamaan, jolloin ennemmin tai myöhemmin ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan heidän kotimaassaan.
Oman maan kodittomia on Suomessa aina ollut. Sen takia he eivät saa samalla lailla median palstatilaa kuin EU:n laajentumisen myötä uutena, ja ehkä muutenkin näkyvämpänä ilmiönä kaduille ilmestyneet romanikerjäläiset. Vaikka tästä johtuen romanikerjäläiset muodostuvat melkein väkisin oman maan kodittomia keskeisemmäksi aiheeksi niin ihmisten keskusteluissa kuin ehkä politiikassakin, ei se oikeuta omien kodittomiemme unohtamista käytännön päätöksenteossa. Kaikki Suomen sisällä annettava uusi tuki tulisi kohdistaa ensisijaisesti oman maamme kansalaisille. Romanien ongelmaan taas tulisi puuttua huomattavasti nykyistä kärkkäämmin koko EU:n tasolla. Bulgariaa ja erityisesti Romaniaa tulisi painostaa romanien aseman parantamiseen muutenkin kuin vain puolipehmeillä puheilla tai rahallisella tuella, jonka käyttöä ei kontrolloida.
Olen melkein samaa mieltä, erityisesti siitä, että tämäkin ongelma täytyy ratkaista EU:n tasolla ja Bulgarialle ja Romanialle täytyy tehdä kristallinkirkkaan selväksi, että nykyinen peli ei vetele. Ja myös siitä, että kohtelemme asunnottomia luokattomasti. Ei ole oikein, että kenekään nyky-Suomessa tarvitsee asua keräyspaperilaatikossa tai metsälaavussa.
VastaaPoistaAinoa eriävä mielipide on, että minun mielestäni ei ole perusteltua eikä moraalisesti oikein kohdistaa apua erityisesti mihinkään väestöryhmään, mukaan luettuna oman maan kansalaiset. Meillä täytyy olla varaa pitää pakkaselta ja nälältä suojassa kaikki rajojemme sisällä majailevat, kansallisuuteen ja etnisyyteen katsomatta.
Itse me EU:hun menimme, ja itse olimme mukana päättämässä Romanian ja Bulgarian mukaan ottamisesta. Tällä on myös ei-toivottuja seurauksia. Niitä nyt muun muassa nämä parisataa onnetonta romania.
Totta turiset kyllä, että kaikista välttämättömin apu tulee kohdistaa yhtä lailla ulkomaisille kuin kotimaisillekin apua tarvitseville. Tuon uutisen perusteella vain sain sen kuvan, että tuo päiväkeskus päinvastoin jättäisi kantaväestön toiselle sijalle, ja siksi osittain päädyinkin sanomaan tuon "uusi tuki tulisi kohdistaa ensisijaisesti oman maamme kansalaisille".
VastaaPoistaVaikka myös suomalaiset luultavasti olisivat tuohon keskukseen tervetulleita, ei ole mielestäni oikein, jos suomalaiset tuntevat siellä olonsa vähemmän tervetulleiksi kuin romanit. Siksi on kyseenalaista, eikö romaneille voisi riittää samat palvelukeskukset kuin suomalaisille, vaikka kynnys niiden käyttämiseen onkin luultavasti romaneille korkeampi.
Eli mikäli kahden vähäosaisen ihmisryhmän oikeuksista pitää toinen asettaa etusijalle, sen kuuluu mielestäni olla suomalaiset ennen ulkomaan romaneja.
Juuri noin. Minun mielestäni vaan ei pidä: minkä tahansa ryhmän asettaminen etusijalle aikaansaa välttämättä ongelmia. Muut tulevat kateellisiksi, jonkun mielestä se on väärä ryhmä, täytyy ruveta miettimään mihin ryhmään joku kuuluu tai ei kuulu ja niin pois päin. Lisäksi jonkun väestöryhmän erottaminen ghettoon – oli se sitten palvelukeskus tai kaupunginosa – on minusta lähtökohtaisesti perseestä; marginalisoituvat vaan pahemmin.
VastaaPoistaTaannoin oli juttua jostain yrittäjästä, joka oli palkannut kuusi romania hiihtokeskukseensa duuniin tekemään sekalaisia hommia kahdeksan euron tuntipalkalla. Ovat kuulemma ahkeria ja hyviä työntekijöitä ja mukana oli jopa yksi BMW:n kouluttama mekaanikko, jolta meni duuni alta kun tehdas pantiin kiinni. Voisiko tuollaista touhua jotenkin suosia tai tukea?
Jep. Tuollainen romanikerjäläisten päiväkeskus herättää ajatuksen siitä, että pitäisi vastaavasti olla myös suomalaisten päiväkeskus. Mutta miksi sellaiset pitäisi olla erikseen olemassa? Demografisesti tai ainakin etnisesti hyvin erilaisten kaupunginosien syntymistä pitää tosiaan pyrkiä ei ainoastaan välttämään vaan myös aktiivisesti ehkäisemään, mistä on saatu muistutuksia mm. Malmön Rosengårdista ja Pariisista.
VastaaPoistaTuon hiihtokeskusjutun kaltaiset uutiset ovat oikeastaan samaan tapaan piristäviä ja muusta uutismassasta poikkeavia uutisia kuin Chilen kaivostyöntekijöiden pelastuminen. Hieno juttu! Parasta olisi kun EU pitäisi jotenkin huolen, että Romaniaan suunnatut tukirahat suunnattaisiin siihen, että sikäläisiä työnantajia kannustettaisiin palkkaamaan romaneita esimerkiksi tuonkaltaisiin projektitöihin.
@Jefferson T.D.: Kirjoitat edellisessä kommentissa "EU pitäisi jotenkin huolen". Muutama kysymys tähän liittyen.
VastaaPoistaKuka on tämä EU? Tukirahojen käytön valvomiseen tarvitaan hyvin monen ihmisen työpanos. Keitä ovat nämä ihmiset? Romanialaisia?
Mitä käytännön toimenpiteitä vaaditaan rahojen valvomiseen korruptoituneessa Romaniassa?
@Anonyymi:
VastaaPoistaKyllä, käytön valvomiseen tarvitaan monen ihmisen merkittävä työpanos. Käytännön toimenpiteisiin on vaikea ottaa maallikkona kovin tarkkaan kantaa, mutta ei se tarkoita, etteikö näitä asioita paremmin tuntevat siihen voisi vallan hyvin (ainakin nykyistä paremmin) pystyä. Käytännössä tuota varten pitäisi ehkä muodostaa oma työryhmä, ja esimerkiksi ennen tukirahojen antamista Romanian pitäisi esitellä romanien tukemiseksi suunniteltu tukiohjelma.
En väitä, että se olisi helppoa, mutta parempi se olisi käyttää tarvittaessa vaikka 500 miljoonaakin sen varmistamiseksi, että tukimiljardi löytää oikeaan osoitteeseen, kuin työntää miljardi toisensa jälkeen suoraan korruption kynsiin.
kyseinen kansanryhmä tulee turistina, omilla ajoneuvoillaan. Suomi tukee siis rikollisuutta, sitähän tämä ns. kerjääminen on.
VastaaPoistaEi se kerjäläisyys sentään rikollisuutta ole - eikä olisi oikeastaan vaikka kerjääminen kiellettäisiinkin.
VastaaPoistaSiinä se onkin homman ydin: kerjäläisten tukemisessa voi hyvinkin olla järkeä, mutta kerjäläisyyden tukemista pitäisi välttää kaikissa olosuhteissa. Ja tuo päiväkeskushan olisi nimenomaan kerjäläisyyden tukemista.