Pages

▼

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Ympäristöpanostuksen päivä 1.7.

Alustus

Alla oleva teksti ja siihen liittyvä aloite koskevat ympäristön huomioonottamista ihmisen mahdollisesti aiheuttaman ilmaston lämpenemisen kiihtymisen hidastamiseksi. Näistä asioista kirjoittaessa on merkittävä riski antaa tekopyhä vaikutelma. Totuus on, että en ole yhtään sen enempää ympäristöstä huolestunut kuin keskivertoihminen, ja kuten useimmat muut, en ole innostunut alentamaan omaa elämänlaatuani merkittävästi mahdollisen yhteisen hyvän vuoksi. Tämä asettaa selvät rajoitteet, mutta myös niiden puitteissa on mahdollista vaikuttaa positiivisella tavalla. Itse asiassa tämä aloite on tarkoitettu juuri meille, jotka eivät tavallisesti ajattele juuri lainkaan ympäristöä.


Tausta

Viime vuosina ympäristö ja erityisesti ilmaston lämpeneminen on herättänyt huomattavasti keskustelua. Maailman keskilämpötilat ovat nousseet viimeisen 150 vuoden aikana, mikä on saanut monet huolestumaan tulevaisuudesta. Elämme kuitenkin itse asiassa edelleen keskimääräistä viileämpää aikakautta, ja joidenkin mukaan kyse onkin pelkästään luonnollisesta kausittaisesta vaihtelusta. Toisten mukaan taas ihmiskunnalla on merkittävä rooli nykyisen lämpenemisen kanssa. Todennäköisesti kumpikaan näkemyksistä ei ole täysin väärä. Kukaan ei tiedä tarkalleen, miten suuri rooli ihmisellä tässä muutoksessa on, mutta parempi kuitenkin pelata varman päälle. Toisaalta, kuten www.globalwarming-sivullakin todetaan, liiallinen ympäristön suojelu muiden asioiden kustannuksella ei myöskään olisi järkevää. Pieni varovaisuus tuskin on kuitenkaan pahasta, eikä ympäristön suojelemisesta sellaisenaan ainakaan haittaa ole.

Kansainvälinen yhteistyö on tietysti keskeisin tekijä, mikäli ympäristön puolesta halutaan taistella. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että harvat ihmiset ja ehkä vielä harvemmat kansakunnat ovat valmiita vapaaehtoisesti heikentämään omaa elämänlaatuaan mahdollisen yhteisen hyvän vuoksi. Siksi tarvitaan yhteisiä sääntöjä. Tällainen yhteistyö on kuitenkin äärimmäisen haastava tehtävä, eikä Kööpenhaminan kokouksesta (kuten saattoi arvata) vielä erityisempiä tuloksia tullut. Näin ollen yhteisiä sääntöjä saadaan kuitenkin vielä odottaa, mistä johtuen yksittäisillä ympäristön puolesta tehdyillä päätöksillä on merkitystä.

Pian päättyvä 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli ympäristöllisen havahtumisen ja keskustelun aikaa. Ehkä 2010-luvusta voisi tulla ympäristöä puolustavien toimien vuosikymmen.

Maapallo (Wikimedia Commons)

Aloite

Tämän aloitteen tarkoitus on, että vuosittain heinäkuun 1. päivänä jokainen ehkä muuten ympäristön suurelta osin huomiotta jättävät ihmiset ja organisaatiot tekisivät jonkin päätöksen tai teon ympäristön puolesta. Tämä voi olla esimerkiksi jokin (pysyvä) muutos elintavoissa, kuluttajakäyttäytymisessä tai yrityksen toiminnassa, tai sitten yksittäinen kertaluonteinen toimi ympäristön hyväksi. Koska kyseessä on vain yksi päivä, ei ole perusteltua odottaa, että tämä muutos tai teko välttämättä tapahtuisi konkreettisesti juuri tänä päivänä. Suositeltavaa olisi, että päätös tapahtuisi kuitenkin tuolloin, ja että se kirjattaisiin päätöksen vahvistamiseksi ylös toteutuksen ajallisen takarajan kanssa.

Tarkoitus EI ole kannustaa siihen, että ympäristö unohdettaisiin muina vuoden päivinä. Mutta jos ei muulloin, niin ainakin yhtenä päivänä vuodesta voisi yrittää vaikuttaa. Perusajatuksena tässä on kuitenkin se, että pienimmätkin valinnat vaikuttavat, kun tarpeeksi monet ovat mukana.

Kansainvälisen yhteistyön ohella ilmastoon voi panostaa kolmella keskenään vuorovaikuttavalla, mutta kuitenkin toisistaan suhteellisen selvästi erottuvalla tasolla: joko yksilöinä tai vaihtoehtoisesti yrityksien tai hallitusten kautta. Käytännön painotus on tässä tapauksessa yksilöiden kohdalla, mutta ei ole syytä sulkea suurempia ryhmiä asian ulkopuolelle. Alla on listattuna joitakin perusajatuksia ja -ehdotuksia kullekin tasolle. Mikäli muita ideoita tulee mieleen, alle saa vapaasti kommentoida!


Yksilöt

Yksi tapa toimia on tehdä vuoden alussa tehtävän uudenvuoden lupauksen tapainen ympäristö- tai ilmastolupaus - joskin tässä tapauksessa keskellä vuotta vuoden alun sijasta. Muutos voi koskea päivittäisiä tapoja tai olla kertaluonteisempi toimi. Yksinkertaisia vaihtoehtoja päivittäisiksi elämänmuutoksiksi ovat esimerkiksi
  • kauppareissujen muovipussin korvaaminen esimerkiksi puuvillakassilla.
  • kierrätyksen monipuolistaminen
Kertaluonteisempia toimia on esimerkiksi
  • puun istutus, mikäli mahdollista.
  • Muuttaminen lähemmäksi työtä, jotta voisi välttyä jatkuvalta auton käytöltä.
  • Aloitteen tekeminen omassa yrityksessä, taloyhtiössä tai muussa organisaatiossa.
Lisäideoita löytyy mm. alla olevista linkeistä:

Yritykset

Yksittäiset yritykset voivat osallistua useammalla tavalla:
  1. Tekemällä sisäisistä prosesseista luontoystävällisempiä.
    • esimerkiksi energiankäytön tai materiaalien suhteen tai korvaamalla ylimääräiset lennot puhelinkokouksilla.
  2. Rohkaisemalla ympäristöystävällisyyttä työntekijöiden keskuudessa.
    • esim. antamalla työsuhde-etuja julkisen liikenteen käyttöön
  3. Rohkaisemalla asiakkaita ympäristöystävällisyyteen
    • esim. painottamalla vähittäismyynnissä ympäristöystävällisiä tuotteita ja välittämällä tästä tiedon myös asiakkaille.
  4. Lobbaamalla hallitusta helpottamaan ylläolevien tavoitteiden saavuttamisessa.
Kaikkien keinojen kohdalla kannattaa panostus tietysti saattaa myös yleiseksi tiedoksi positiivisen yrityskuvan kehittämiseksi. Samalla nousee myös asiakaskunnan valveutuneisuus ympäristöasioista.


Hallitukset

Hallitusten tapa vaikuttaa on tietenkin paitsi lainsäädännön muuttaminen verotuksellisten keinojen ja tarvittaessa muiden rajoitusten kautta, myös ympäristöystävällisten teknologioiden kehityksen tukeminen. Tällaisten muutosten toteutus tai edes asian käsittelyn aloittaminen ei sinänsä juuri sovellu yksittäisen päivän ideaan, mutta yksilötasolta monet asiat lähtevät liikkeelle, ja sitä kautta ajatus tämän aloitteen soveltamisesta jopa tällä tasolla ei välttämättä ole täysin absurdi. Esimerkiksi arkiseen liikenteeseen liittyen voisi pyrkiä vaikuttamaan
  • tukemalla julkista liikennettä enemmän joko suoraan tai työnantajille äskettäin lanseeratun työmatkasetelin kaltaisilla keinoilla.
  • säätämällä autoetua vähemmän houkuttelevaksi työnantajille ja -tekijöille - erityisesti silloin, kun yritys maksaa yksityisestä bensiinin kulutuksesta.
  • tukemalla hybridi- ja sähköautoja.
Laajemmalla tähtäimellä toimiessa yksi mahdollisuus olisi aloittaa valtion tarpeisiin ja resursseihin sopiva kansallinen ohjelma jonkin ympäristöön liittyvän tietotaidon tai teknologian kehittämiseksi. Onnistuessaan ohjelmaa voisi käyttää myös valtion markkinointiin ympäristötietoisuuden ja -kyvykkyyden edelläkävijänä, mikä voisi johtaa maahan kohdistuvaan positiiviseen kiinnostukseen ja mahdollisiin uusiin investointeihin.
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti