Yksityissairaaloiden moraalikatoon puututtava!

Helsingin sanomat kirjoitti 26.10. yksityislääkärillä tehdyn leikkauksen aiheuttaneen valtavan laskun julkiselle sektorille. Potilas kävi 9890€ maksaneessa laihdutusleikkauksessa yksityissairaala Pulssissa, mistä syntyneisiin komplikaatioihin hän haki apua Meilahden sairaalan päivystyksestä. Tuloksena oli lähes 300 000 euron lasku - joka menee siis suoraan veronmaksajien pussista. Jutun lehtiversion mukaan jälkihoidon kulujen karhuamista yksityissairaalalta on mietitty, mutta näin ei ole tehty, koska "potilaan kotikunnan virkamiehet eivät halunneet sitä allekirjoittaa". Pulssin toimitusjohtaja puolestaan kummastelee koko laskutussuunnitelmaa.

Tapaus voi olla vain jäävuoren huippu, tai ainakin vain tapaus muiden joukossa, vaikkakin yksittäistapauksena kalleimmasta päästä. Arkijärjellä on täysin selvää, ettei mallissa ole tällä tavalla juuri minkäänlaista tolkkua. Pulssin toimitusjohtajan kanta asiaan ei periaatteessa yllätä, mutta se tietenkin periaatteen tasolla ihmetyttää, minkä takia laskua ei lähdetä karhuamaan. Käytännössä syyttävää sormea ei ehkä kuitenkaan kannata osoittaa kumpaankaan suuntaan. Jos asiasta ei ole laadittu tarpeeksi selkeitä ja mahdollisimman aukottomia pelisääntöjä, on yksittäistapauksia hankala jälkikäteen korjata. Jos selkeitä ja oikeudenmukaisia sääntöjä ei ole, sellaiset on kuitenkin laadittava.

Yhdellä perustavanlaatuisella tasolla tässä on kysymys samanlaisesta moraalikadosta kuin minkä voidaan katsoa olleen yksi merkittävimmistä syistä runsas vuosi sitten rajuimmilleen puhjenneen finanssikriisin taustalla. Holtiton taloudellinen riskinotto voi kannattaa, jos tietää, että itse ei joudu tappioista vastuuseen. Jos voitat, voitat; jos häviät, muut maksavat laskun. Samalla tavalla näyttää ainakin tämän tapauksen perusteella toimivan myös yksityissairaalat. Jos leikkaus onnistuu, kaikki ovat tyytyväisiä, jos ei, veronmaksajat maksavat kulut.

Ymmärrän sen, että ulkomailla kuten vaikkapa Thaimaassa teetetyt leikkaukset voivat aiheuttaa tämänkaltaisia ongelmia, jossa korjaukset suoritetaan Suomessa yhteiskunnan kustannuksella. On kuitenkin jokseenkin käsittämätöntä, ettei tämänkaltaisiin tapauksiin ole kehitetty maansisäisiä pelisääntöjä. Pitäisi olla itsestäänselvää, että vastuu leikkausta seuranneista komplikaatioista kuuluu leikkauksen suorittaneelle sairaalalle. Käytännössä yksityissairaala voisi hoitaa tämän esimerkiksi ylimääräisellä vastuuvakuutuksena, joka voisi olla tällaisia operaatioita suorittaville yksityissairaaloille pakollinenkin. Tämä toki valuu yksityissairaalan asiakkaan maksamiin hintoihin, mutta se on yksityispalveluja käyttävän asiakkaan voitava hyväksyä. Saman velvollisuuden myötä yksityissairaalat todennäköisesti katsoisivat myös tarkemmin, millä perusteilla he erilaisiin operaatioihin ryhtyvät, mikä voi olla myös potilaan etu.

En tiedä, kuinka yleisiä vastaavat tapaukset ovat ulkomailla tehtyjen leikkausten kohdalla, mutta on hyvin luultavaa, että tapausten määrä on selvässä kasvussa. Vaikka ulkomaan tapaukset ovatkin luonteeltaan astetta hankalampia, kyllä niidenkin lieventämiseen on mielestäni keinot löydettävissä. Ulkomailla operaation teettävän voisi esimerkiksi velvoittaa ilmoittamaan asiasta veroilmoituksen yhteydessä, jolloin operaatiosta maksettaisiin toimenpiteen luonteesta riippuvaista ulkomaanoperaatioveroa, joka toimisi eräänlaisena pakollisena vakuutuksena. Käytännössä sellaisenaan tätä luultavasti pidettäisiin protektionistisena mallina, mutta lain voisi yhdistää koskemaan samalla tapaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin tehtyjä leikkauksia. Vakuutus, oli se sitten perinteisen vakuutuksen tai verotuksen muodossa toteutettu, olisi samalla tapaa pakollinen, teetti leikkauksen sitten Suomessa tai ulkomailla. Kotimaan leikkauksissa ilmoitus- ja vakuutusvastuu olisi tällöin sairaalalla, ulkomailla tehdyissä leikkauksissa asiakkaalla. Vakuutusvelvollisuuden rikkomisen voisi tulkita petoksena, josta tulisi tietysti huomattavasti vakuutusta suurempi sakko tai muu rangaistus.