Valtiovarainministeriö ja ja Finanssialan keskusliitto ovat esittäneet omat ehdotuksensa vapaaehtoisesta lisäeläkkeestä (HS:n eilinen juttu aiheesta). Sikäli kun hallinnointikulujen määrä saadaan pidettyä järkevänä, uusien vaihtoehtojen tarjoamisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Vakuutusmaksulla saatu takuuvarma hyvä toimeentulo pitkän iän varalta voi ollakin hyvä vaihtoehto, ja valinnanhan voi tehdä kukin itse. Mutta pohjustetaanko tällaisilla vaihtoehdoilla (johon monilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta) samalla lakisääteisten eläkkeiden heikentämistä?
Tiivistettynä mallit ovat seuraavanlaiset :
Tarttuisi eläkkeelle jäävä kummanlaiseen ehdotukseen tahansa, löisi hän kuitenkin periaatteessa vetoa sen puolesta, että elää karkeasti ottaen pidempään kuin eläkkeelle jäävä keskimäärin. Tai tarkalleen ottaen rahallisesti kannattavaksi sijoitus tulisi luultavasti vasta silloin, mikäli eläisi selvästi keskimääräistä pidempään. Syy tähän on se, että koska ihmisten kunto vaikuttaa elinikään, on hyvin vahva syy olettaa, että se vaikuttaa myös kiinnostukseen tämänmallisia eläkkeitä kohtaan. Tästä johtuen 65-vuotiaana lisäeläkkeen ottavat todennäköisesti eläisivät merkittävästi pidempään kuin 65-vuotiaat keskimäärin. Niin ollen eläkkeiden hinnat tulisi mitoittaa senmukaisesti, ja tähän on varmasti ainakin jossain määrin varauduttu molemmissa laskelmissa. Onko riittävästi, ehkä. Mahdollisen lisäeläkkeenottajan on kuitenkin myös hyvä tiedostaa tämä hinnoittelulisä.
Mutta mikä onkaan ehdotusten perimmäinen tarkoitus? Vakuutusyhtiöille kysymys olisi tietysti bisneksestä. VM puolestaan perustelee ehdotusta HS:n mukaan sillä, että 80 vuotta täyttäneiden eläke on keskimäärin alhaisempi verrattuna 63-68-vuotiaiden eläkkeisiin. Perusteltu ontuu, sillä vaikka näin on nyt johtuen mm. voimakkaasta talouskasvusta, niin ei ole väistämättä tulevaisuudessa. Keskeisempi VM:n perustelu pohjautuu kuitenkin siihen, että eläke kohdistuisi aikaan, jolloin terveyspalvelujen kulutus on suurimmillaan. Väite on toki totta, mutta perustelu arveluttava, sillä se voisi tarkoittaa samalla myös kyseisten palvelujen hintojen nousua, jolloin alemmalla eläkkeellä eläville olisi niihin entistä heikommin varaa.
Ehdotuksista onkin helppo vetää viiva joulun alla julkaistuun Hetemäen verotyöryhmän loppuraporttiin. Raportissa ehdotettiin, että työtulojen verotusta laskettaisiin, mutta eläketulojen verotus pidettäisiin ennallaan. Onhan se toki niin, että työssä käyvän verotus tai verotuksen mataluus on valtiontalouden kannalta keskeisempi kuin eläkeläisen, sillä työssä käyvä voi ainakin periaatteessa säädellä työtahtiaan verotuksen kannustavuuden perusteella. Oikeudenmukaisuuden ja yleisen turvallisuudentunteen suhteen tällaiselle polulle lähteminen tuntuu kuitenkin vaaralliselta. Onhan sinänsä nykyäänkin olemassa verotuksen työtulovähennys, jota ei saa eläketuloista, mutta jos veroprosentteja ruvetaan yleisesti ottaenkin määrittämään erikseen eläkeläisille, oman eläkeaikaisen toimeentulon arvioinnista tulee entistä vaikeampaa, kun eläkeläiset jäävät käytännössä täysin päättäjien armoille.
Tämäkö on kokonaissuunnitelma: eläketulojen verotus ylös ja toimeentulon paikkaamiseksi kalliilla könttäsummalla maksettava "pitkäikäisyyseläke" tilalle? Jos näin käy, suuri osa eläkeläisistä saattaa joutua sumuiselle tuuliajolle, jolla omaa toimeentuloa on hyvin vaikea ennustaa.
- VM:n malli: maksamalla 40000-59000 € (riippuen siitä onko mies vai nainen) saa 830 €:n kuukausittaisen lisäeläkkeen 80-vuotiaasta lähtien.
- FK:n malli: maksamalla 145000-174000 € saa 830 €:n kuukausittaisen lisäeläkkeen jo 65-vuotiaasta lähtien.
Tarttuisi eläkkeelle jäävä kummanlaiseen ehdotukseen tahansa, löisi hän kuitenkin periaatteessa vetoa sen puolesta, että elää karkeasti ottaen pidempään kuin eläkkeelle jäävä keskimäärin. Tai tarkalleen ottaen rahallisesti kannattavaksi sijoitus tulisi luultavasti vasta silloin, mikäli eläisi selvästi keskimääräistä pidempään. Syy tähän on se, että koska ihmisten kunto vaikuttaa elinikään, on hyvin vahva syy olettaa, että se vaikuttaa myös kiinnostukseen tämänmallisia eläkkeitä kohtaan. Tästä johtuen 65-vuotiaana lisäeläkkeen ottavat todennäköisesti eläisivät merkittävästi pidempään kuin 65-vuotiaat keskimäärin. Niin ollen eläkkeiden hinnat tulisi mitoittaa senmukaisesti, ja tähän on varmasti ainakin jossain määrin varauduttu molemmissa laskelmissa. Onko riittävästi, ehkä. Mahdollisen lisäeläkkeenottajan on kuitenkin myös hyvä tiedostaa tämä hinnoittelulisä.
Mutta mikä onkaan ehdotusten perimmäinen tarkoitus? Vakuutusyhtiöille kysymys olisi tietysti bisneksestä. VM puolestaan perustelee ehdotusta HS:n mukaan sillä, että 80 vuotta täyttäneiden eläke on keskimäärin alhaisempi verrattuna 63-68-vuotiaiden eläkkeisiin. Perusteltu ontuu, sillä vaikka näin on nyt johtuen mm. voimakkaasta talouskasvusta, niin ei ole väistämättä tulevaisuudessa. Keskeisempi VM:n perustelu pohjautuu kuitenkin siihen, että eläke kohdistuisi aikaan, jolloin terveyspalvelujen kulutus on suurimmillaan. Väite on toki totta, mutta perustelu arveluttava, sillä se voisi tarkoittaa samalla myös kyseisten palvelujen hintojen nousua, jolloin alemmalla eläkkeellä eläville olisi niihin entistä heikommin varaa.
Ehdotuksista onkin helppo vetää viiva joulun alla julkaistuun Hetemäen verotyöryhmän loppuraporttiin. Raportissa ehdotettiin, että työtulojen verotusta laskettaisiin, mutta eläketulojen verotus pidettäisiin ennallaan. Onhan se toki niin, että työssä käyvän verotus tai verotuksen mataluus on valtiontalouden kannalta keskeisempi kuin eläkeläisen, sillä työssä käyvä voi ainakin periaatteessa säädellä työtahtiaan verotuksen kannustavuuden perusteella. Oikeudenmukaisuuden ja yleisen turvallisuudentunteen suhteen tällaiselle polulle lähteminen tuntuu kuitenkin vaaralliselta. Onhan sinänsä nykyäänkin olemassa verotuksen työtulovähennys, jota ei saa eläketuloista, mutta jos veroprosentteja ruvetaan yleisesti ottaenkin määrittämään erikseen eläkeläisille, oman eläkeaikaisen toimeentulon arvioinnista tulee entistä vaikeampaa, kun eläkeläiset jäävät käytännössä täysin päättäjien armoille.
Tämäkö on kokonaissuunnitelma: eläketulojen verotus ylös ja toimeentulon paikkaamiseksi kalliilla könttäsummalla maksettava "pitkäikäisyyseläke" tilalle? Jos näin käy, suuri osa eläkeläisistä saattaa joutua sumuiselle tuuliajolle, jolla omaa toimeentuloa on hyvin vaikea ennustaa.
Pakko näin neljän vuoden jälkeen todeta, että niinhän siinä kävi: eläkeläisten veroja nostettiin pari vuotta sitten, ja nyt osittain sen seurauksena osa eläkeläisistä ei suostunutkaan tuuliajolle vaan pakeni Portugaliin veropakolaisiksi:
VastaaPoistaRyntäys pois Suomesta alkoi
Itse olen suuntaamassa Kauko-Itään, en tosin pelkästään pakoon suomalaista sosialidemokratiaa, mutta myös osin sen takia. Aion perustaa liikeyrityksen, yhtenä syynä siihen on juurikin eläkepäiviini varautuminen. En uskalla jättää näin tärkeää asiaa poliitikoiden päätettäväksi, vaan otan asian niin sanotusti täysin omiin käsiin. Jätän eläkkeet laskuista pois kokonaan, kun suunnittelen eläkepäivieni taloutta. Tarvitsen siis muhkean osinkotulosalkun. Sitä rakentamaan lähden pois Suomesta.
VastaaPoistaEn kerta kaikkiaan voi käsittää, miten tämä kansa voi olla näin masokistista ja itsetuhoisasti käyttäytyvää. Näkyykö tässä Neuvostoliiton voimakas vuosikymmeniä jatkunut propaganda kapitalismia vastaan, vai mistä tässä oikein on kysymys?
Omat vanhempani syntyivät 1950-luvulla. Heidän kommenteissaan kuuluu usein vahva usko sosialidemokratiaan, ja he suuttuvat herkästi, jos alan vähänkin kritisoimaan esim. Kansaneläkelaitosta, äitiyspakkauksen jakamista kaikille (suurin osa perheistä ei tarvitse tällaista apua, heillä on rahat ja ymmärrys asian hoitamiseen täysin ilman virkamiehiä ja poliitikoita), tai suomalaista peruskoulujärjestelmää, jne. Ja SAK-taustainen Lauri Ihalainen on suurin piirtein viisain mies koko maailmassa, jne.
"Ei saa syyllistää!" on Lauri Ihalaiselta monesti kuultu lausahdus, ja tämän olen kuullut omalta isältänikin muutamaan kertaan. Jos johonkin epäkohtaan yrittää puuttua, niin tuo lausahdus näiltä sosialidemokraateilta tulee nopeasti. Sen jälkeen asiasta ei vissiin saisi yrittää keskustella ollenkaan.
Kun kuuntelen vanhempiani, niin näen heissä kaksi vuosikymmenten mittaisen sosialidemokraattisen propagandan uhria. He ovat olleet nuoria aikuisia 1970-luvulla, jolloin vasemmiston vyörytys on ollut Neuvostoliiton tuella poikkeuksellisen ja epänormaalin voimakasta. Nykynuoret eivät ole yhtä voimakkaasti saastuneita, joten toivoa paremmasta on. Valitettavasti esim. Kokoomuspuolue ei läheskään aina näytä hyvältä vaihtoehdolta vasemmistolle. Perussuomalaiset on vasemmistopuolue talous- sosiaali- ja veropolitiikaltaan, joten ei heistäkään löydy näihin asioihin korjaajia. RKP on kieli-, kehitysyhteistyö- ja mamutuspolitiikoiltaan äärimmäisen ärsyttävä, joskin ilahduttavan kapitalistinen. Keskustapuolue on myös erikoistunut erilaisten tukien kehittelyyn ja jakamiseen, joten hekin vain pahentavat asioita. He haluavat tukia esim. yksityisille maatiloille pensaikkojen harventamista varten! On se nyt ********* kummallista, jos sellaiseenkin tarvitaan verovaroja! Ei *******... Ovatko suomalaiset maanviljelijät nykyään niin nynnyjä, että eivät saa pensaikkojaan harvennettua, jos siihen ei saa tukea verovaroista? Kyllä minua hävettäisi hakea tuollaiseenkin tukea.
Jos löytyisi aidosti markkinataloutta kannattava puolue, joka ei aja Suomen itsenäisyyttä alas edes EU:n eduksi, vaan puolustaa sitä kiivaasti kaikkia uhkia vastaan (siis tarvittaessa myös EU:ta vastaan), eikä kannata nykyistä mamutus- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, niin sellainen puolue voisi saada minusta pitkäaikaisen äänestäjän. Eduskunnassa ei sellaisia puolueita nyt ole yhtäkään.
Kyllä se ideologia siitä vähitellen karisee kun huomaa että eläkkeitä leikataan ja se terveydenhuolto on eläkeläisille sellaista että ehkä saavat ehkä eivät. Sitten tulee vielä mamujengi joka pieksee ja ryöstää eläkeläisen eikä poliisi tee asialle yhtään mitään niin eiköhän ala aivopesut valkaistua.
VastaaPoista