Wincapita Oy - miten varjella ihmisiä ponzilta?

Yli 2000 rikosilmoitusta kerännyt "sijoitusklubi" Wincapita on tekemässä uutta tuloaan osakeyhtiön muodossa. Nyt siis noustaan tuhkista feenikslinnun tavoin ja valloitetaan maailma? Kun vanhan Wincapitan perustaja, eli hypnoosillakin henkisiä kykyjään kasvattanut Hannu Kailajärvi on konsultin roolissa, ei homma voi mennä pieleen? Niinpä niin.

Olisi voinut kuvitella, että tämä näytelmä olisi jo ohi, mutta näköjään ei. Yksi erikoisista piirteistä tässä uudessa tulemisessa on se, että Helsingin Sanomien (8.3.) mukaan yhtiö irtisanoutuu vanhasta Wincapitasta, mutta kovin näyttää touhu vanhanlaiselta verkostohuijaukselta. Edelleen on ilmeisesti tarkoitus kaupata "käyttöoikeuksia automatisoituihin valuuttakauppa- ohjelmistoihin", ja taustalla vaikuttaa sama herra Kailajärvi. Verkostohengessä pidettiin sunnuntaina (7.3.) myös yrityksen esittelytilaisuus, jonka pääsylipuilla oli enemmän hintaa kuin yleisimmillä Madonnan viimekesäiseen konserttiin myydyillä lipuilla; Madonnaa pääsi kuuntelemaan 99 eurolla, kun Wincapitan tilaisuudesta sai maksaa 100 euroa. Yhteensä 2000 osallistujan tilaisuudesta kertyi siis ilmeisesti 200 000 euron tulot!

Mitä tulijat sitten saivat vastineeksi? Ainakin kuultiin kankeasti suoraan paperista luettuja epämääräisen korkealentoisia lausahduksia kuten se, että Wincapita edistää "uusien teknologioiden omaksumista ekologisesti kestävillä ja laadukkailla tavoilla". Lainkaan vastauksia odottamattomiin kysymyksiin ei kuitenkaan ilmeisesti kuultu. Jonkinlaista pseudotietoa ripoteltiin luultavasti kuitenkin sen verran, että WC-uskovaiset tulevat vastaaviin tilaisuuksiin jatkossakin tyydyttämään tiedonjanoaan. Ehkä varsinainen peruste suurelle summalle oli kuitenkin pääsymaksun mukana saatu tunnus yhtiön suljetuille verkkosivuille. Niidenkin tarjonta on epäilemättä vain lisää samanlaisia epämääräisen tiedon rippeitä. Kailajärven kehittämä ohjelmistohan on puolestaan tulossa "kevään aikana". Tämä tarkoittaa käytännössä luultavasti alkukesää, minkä lisäksi alkuun ohjelmistossa on arvatenkin luvassa jonkinlaisia "toimintorajoituksia" tai muuta vastaavaa, millä epätietoisuuden tilaa pitkitetään.

Wincapita on kokoluokaltaan noin 100 miljoonaan euroon kasvanut viritelmä. Varsinaisesti pyramidihuijauksesta ei ole kysymys, vaan yhtä petollisesta ns. ponzi-huijauksesta. Valtaosa systeemiin lähteneistä on tappiolla, jotkut raskaastikin. Raskaat tappiot taas voivat itsesyytösten tai ulkoisten syytösten myötä johtaa vakaviin sosiaalisiin ongelmiin ja elämän ajautumiseen pahasti sivuraiteille - vaikka ei olisikaan ajautunut ylisuuriin velkoihin. Koska järjestelmään uponnut rahamäärä ja sen rakentamiseen osallistunut ihmisjoukko ovat niin suuria, ei myöskään puhuta enää vain yksittäisistä tarinoista, vaan kyseessä on yhteiskunnallisestikin merkittävä ilmiö. Senkin vuoksi on tärkeää, että tähän ja vastaavanlaisiin ilmiöihin reagoidaan ajoissa ja kaikin mahdollisin keinoin. Kuten niin monessa muussakin asiassa, ennaltaehkäisy tulisi halvemmaksi.

Miten sitten voisi taistella verkostohuijauksia vastaan? Miten todeta verkostohuijaukselta selvästi näyttävä järjestelmä vedenpitävästi verkostohuijaukseksi? Miten pysäyttää järjestelmä ennen kuin ihmisiä ehtii menettää rahojaan? Tai miten suojella ihmisiä, jos he vapaaehtoisesti esimerkiksi haluavat mennä hurmostilaisuuteen, vaikka joutuvatkin maksamaan siitä itsensä kipeäksi? Eihän sadan euron veloittamisessa puhetilaisuudesta tai käyttäjätunnuksesta ole sellaisenaan mitään laitonta. Valheellinen puhekaan tilaisuudessa ei välttämättä ole puhujan mielestä niin valheellista, jos viesti on vain ylemmältä tasolta tulleen "tiedon" toistoa. Miten siis saada hyvissä ajoin riittävät perusteet toiminnan lopettamiseksi?

Pyramidihuijaukset ja ponzit eivät ole uusi ilmiö. Niin ollen edellämainitut kysymyksetkään eivät ole uusia, eivätkä myöskään helppoja vastata. Internet on kuitenkin muuttanut myös näiden huijausrakennelmien toimintaympäristöä. Internetin tarjoama tiedon helppo etsintä- ja jakelukanava ei ainakaan vielä ole kuivattanut näiden huijausten kasvualustaa. Silti uskoisin, että uusi teknologia tarjoaa paitsi uudet välineet itse huijausverkostoille, myös paremmat keinot niidenvastaiseen taisteluun mm. erilaisten yhteisöpalvelujen avulla. Lisäksi viranomaiset luultavasti tarvitsisivat uusia valtuuksia vaatia yrityksiltä tai huijausepäilyn kohteilta suurempaa toiminnan läpinäkyvyyttä, jotta todellinen liiketoimintamalli kävisi ilmi. Uusi Wincapita Oy olisi syytä pyrkiä pysäyttämään alkutekijöihinsä kaikin mahdollisin keinoin. Niin voitaisiin saada alunperin vuoden 2003 aikoihin GiiClubista lähtenyt tarina viimein päätökseensä.