Taantuma on pistänyt maailman hallitukset vauhtiin elvytystoimissaan - ja hyvä niin! Elvytystapoja on kuitenkin monenlaisia, toiset tavat ovat hyviä, toiset heikompia. Nähdäkseni hyvä elvytys
- Työllistää tai turvaa rahoitusmarkkinoiden elinvoimaisuutta ja tasapainoa
- Tukee (eniten) aloja, jotka kärsivät tai tulisivat kärsimään (eniten) taantumasta
- Ei aiheuta uutta ylikuumenemista tai synnytä keinotekoisia kuplia
- Kohtelee yksittäisiä ihmisiä ja yrityksiä mahdollisimman tasapuolisesti
- Lopetetaan oikealla tavalla sopivaan aikaan
Esimerkiksi hallituksen 10 prosentin tukea taloyhtiöiden remonteille voi pitää järkevänä ja ainakin tässä vaiheessa tarkasteltuna onnistuneena elvytystoimena: se on työllistänyt ja tukenut taantumasta selvästi kärsivää alaa. Vaikka 10 prosentin tuki onkin valunut arviolta 100-150-prosenttisesti hintoihin, talouden rattaat ovat pysyneet liikkeessä, mikä on kuitenkin tärkeintä. Hallittu tuen lopettaminen sopivaan aikaan jää vielä kysymysmerkiksi, ja toisaalta tasaveroisesta kohtelusta voi ainakin vuonna 2008 putkiremontin tehneet esittää eriäviä mielipiteitä. Yleisesti ottaen toimi oli lähtökohtaisesti mielestäni joka tapauksessa järkevä.
Tarkastellaanpa kuitenkin toista taantuman innoittamaa tukimuotoa. ASP-lainoihin on tänä vuonna lisätty väliaikainen tilaisuus ylimääräiseen bonukseen (Helsingin sanomien juttu aiheesta ). Mikäli ASP-sopimuksen tehnyt ostaa asuntonsa ennen vuoden 2011 loppua, hän saa valtiolta 3000 euron bonuksen.
Hieman ihmetyttää, mikä tämän tarkoitus oikein on. Samalla, kun ennätysmatalat korot ovat lisänneet asuntomarkkinoiden houkuttelevuutta huomattavasti, markkinoille annetaan vielä tämänlainen ylimääräinen piristysruiske, joka vaikuttaa erityisesti pienempien asuntojen kysyntään. Joidenkin mielestä markkinoilla on jo nyt nähtävissä uutta ylikuumenemista, mitä ASP-uudistus ei varmasti ole ainakaan hillinnyt. Koska kiinteistönvälittäjät ovat nyt pikemminkin yli- kuin alityöllistettyjä, alkaa jo nyt näyttää siltä, että edellä kuvatuista hyvän elvytyksen piirteistä keskeisimmät kohdat 1-3 jäävät toteutumatta.
Miten on kohdan 4 laita? Ensiasunnon ostajalle 3000 euroa on hyvin tuntuva summa, joten ainakin juuri muutoksen jälkeen ostaneita on selvästi lykästänyt. Juuri ennen bonuksen tuloa ostaneet taas voivat lohduttautua sillä, että ovat luultavasti saaneet lainalleen alhaisemman marginaalin. Selvästi myöhemmin ostaneille tilanne on periaattessa lyhyellä tähtäimellä +-0:n luokkaa, jos bonus on mennyt täysin asuntojen hintoihin. On toisaalta myös hyvin mahdollista, että bonukselle käy kuten kävi remonttituellekin: vaikka remonttituesta poiketen tuki ei koske kaikkia asunnon ostajia, asuntojen hinnat voivat silti periaatteessa nousta bonuksen vuoksi hetkellisesti enemmänkin kuin tuon bonuksen verran.
Tarkastellaanpa kuitenkin toista taantuman innoittamaa tukimuotoa. ASP-lainoihin on tänä vuonna lisätty väliaikainen tilaisuus ylimääräiseen bonukseen (Helsingin sanomien juttu aiheesta ). Mikäli ASP-sopimuksen tehnyt ostaa asuntonsa ennen vuoden 2011 loppua, hän saa valtiolta 3000 euron bonuksen.
Hieman ihmetyttää, mikä tämän tarkoitus oikein on. Samalla, kun ennätysmatalat korot ovat lisänneet asuntomarkkinoiden houkuttelevuutta huomattavasti, markkinoille annetaan vielä tämänlainen ylimääräinen piristysruiske, joka vaikuttaa erityisesti pienempien asuntojen kysyntään. Joidenkin mielestä markkinoilla on jo nyt nähtävissä uutta ylikuumenemista, mitä ASP-uudistus ei varmasti ole ainakaan hillinnyt. Koska kiinteistönvälittäjät ovat nyt pikemminkin yli- kuin alityöllistettyjä, alkaa jo nyt näyttää siltä, että edellä kuvatuista hyvän elvytyksen piirteistä keskeisimmät kohdat 1-3 jäävät toteutumatta.
Miten on kohdan 4 laita? Ensiasunnon ostajalle 3000 euroa on hyvin tuntuva summa, joten ainakin juuri muutoksen jälkeen ostaneita on selvästi lykästänyt. Juuri ennen bonuksen tuloa ostaneet taas voivat lohduttautua sillä, että ovat luultavasti saaneet lainalleen alhaisemman marginaalin. Selvästi myöhemmin ostaneille tilanne on periaattessa lyhyellä tähtäimellä +-0:n luokkaa, jos bonus on mennyt täysin asuntojen hintoihin. On toisaalta myös hyvin mahdollista, että bonukselle käy kuten kävi remonttituellekin: vaikka remonttituesta poiketen tuki ei koske kaikkia asunnon ostajia, asuntojen hinnat voivat silti periaatteessa nousta bonuksen vuoksi hetkellisesti enemmänkin kuin tuon bonuksen verran.
Kohta 5 eli tässä yhteydessä ASP-lainabonusjakson päättäminen on nyt kuitenkin ehkä mielenkiintoisin kysymys. Tällä hetkellä matalan korkotason hellimiä asuntomarkkinoita piristetään keinotekoisesti työllisyyttä varsinaisesti tukemattomalla toimenpiteellä. Seurauksena viime syksynä patoutunut kysyntä on melkein räjähtämässä käsiin ja asuntojen hinnat nousevat. Mitä tapahtuu parin vuoden päästä? On täysin selvää, että monet kiiruhtavat ostamaan ensiasuntoa ennen vuoden 2012 vaihdetta, kun 3000 euron tuki on vielä saatavilla. Tämä johtaa jokseenkin väistämättä ainakin jonkinasteiseen kysyntäpiikkiin ja sitä kautta luultavasti ainakin pienten asuntojen hintojen hetkelliseen nousuun. Tätä taas seuraa todennäköisesti ainakin hetkellinen kysynnän (ja hintojen) lasku.Mitä tarkemmin ajatellen tapahtuu, kun ASP-kysyntäkupla purkaantuu? Se riippuu paljon tuon vuodentaitteen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Euroopan maiden talouksien osoitettua riittävästi elpymisen merkkejä, EKP luultavasti nostaa hiljalleen ohjauskorkoaan, jolloin myös asuntolainojen korot nousevat, mikä taas laskee asunnon ostamisen houkuttelevuutta. Samalla taantuman aikaisissa tukitoimissa syntyneestä lisävelasta johtuen valtioiden on pikkuhiljaa ryhdyttävä säästökuurille. Miten käy, jos Suomi on säästökuurille joutuessaan jäänyt syystä tai toisesta huomattavasti jälkeen muun Euroopan kehityksestä? Korot ja mahdollisesti verotkin ovat nousussa, mutta työllisyystilanne edelleen heikko, ei ole enää varaa elvyttää, eivätkä ihmiset uskalla ostaa asuntoja. Tässä tilanteessa ASP-bonuksen olemassaolo voi toimia tekijänä, joka on puhaltanut kuplaan viimeiset ilmat, ja joka poistuessaan vuodenvaihteessa 2012 saa keinotekoisesti rakennetun hintojen nousun puhkeamaan entistä rajummin.
Ylläoleva oli vain ikävä skenaario, jonka toteutumiseen en oikeastaan usko, sillä en näe syytä, miksi Suomi jäisi muun Euroopan taloudesta merkittävästi jälkeen. Jonkinasteiseen ASP-vetoiseen kuplaan uskon silti, enkä ymmärrä tämän bonuksen tarkoitusta.
Elvytystä on tosiaan monenlaista. Tehtyjen päätöksien järkevyyttä voi yrittää arvioida jälkikäteen, mutta tällöinkin on monesti vaikea osoittaa, oliko elvytys järkevästi rakennettu. Miten käy ASP-bonuksen poistuttua, sen näemme parin vuoden päästä.
En ennustele tässä mitään noista asuntojen hintojen noususta ja korkojen nousuista, kerron oman kokemukseni Aspista.
VastaaPoistaMua kiinnosti ASP jo kaksi vuotta sitä 3000e bonusta ennen ja paljon pienemmällä ASP lainan osuudella.
Samoin monet muut kaverini ovat juuri valmiit säästöissään, eli siis ASP on ollut jo -92 vuodesta lähtien hyvä porkkana, nyt se on vihdoin päivitetty ja saatu ihmisten suurempaan tietoisuuteen.
Tuntuu siltä että nyt ihmiset jotka eivät ole tajunneet ja huomanneet koko ASP:ia näkevät 3000e porkkanan ja tajuavat koko systeemin olemassaolon.
Itselle tosiaan kävi niin että kun kaksi vuotta säästelin ahkerasti ja säännöllisesti, niin valtio meni ja nosti asp lainan osuutta puolella entisestä. Vantaalla muistaakseni aikasemmin oli naurettavan pieni 70 tuhatta euroa, joka tarkoitti että joutui kalliimpaa normaalia asuntolainaa ottaa loppusumma, eli ensiasunnoksi oli pakko ostaa suunnilleen yksiö.
Kaksiot maksaa vantaalla sen 120 tuhatta ja siitä eteenpäin. Oli aikakin päivittää ASP lainoja, nykyään saa 125 tuhatta Vantaalla ja 145 tuhatta Helsingissä, niillä saa jo ihan säädyllisen kämpän pk-seudulta.
Saa muuten kaikki kokeilla kaksi vuotta laittaa 1000e sivuun joka kuukausi, eli laitoin hiukan ekstraa eri tilille. Ja saa sitten tulla sanomaan että ihan ilmasiksi annetaan rahaa pois ilman mitään meriittejä kun on käynyt tuon savotan läpi..
Toki ei tarvitse noin paljoa säästää mutta mä halusin kerralla kaiken hyödyn.
Olen rempannut kohta löytämäni helmen ja muutan iloisesti sinne parin viikon sisään, rahaa jää vielä talteenkin kiitos verohyödyn nimeltä: kotitalousvähennys (vink vink juttumatskua) :)
Ei muuta kuin onnittelut hyvästä ajoituksesta! :)
VastaaPoistaKotitalousvähennyksestä ei ole oikeastaan pahaa sanottavana. Se on vain hyvä asia, että valtio kannustaa ihmisiä teettämään tällaisia töitä niillä, jotka ne parhaiten osaavat: ammattimiehille riittää enemmän hommia, eikä maallikoiden tarvitse turhaan lähteä opettelemaan uusia asioita, jotka toiset jo hallitsevat.
ASP-bonus sen sijaan ei työllistä ketään, vaan puhaltaa ainoastaan ilmaa yhteen tiettyyn sijoitusvarallisuuden muotoon. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että vuodenvaihde 2011-2012 olisi otollinen aika luopua bonuksesta. Toki hallitus voi sitten keksiä, että annetaanpa tälle jatkoaikaa, mutta siinä valtio olisi vaarassa saada taas täysin turhan ja ehkä jopa pysyvän rahareiän. No, ehkä "Väliaikainen" autovero tarjoaa rahoituksen "väliaikaiselle" ensiasunnonhankintatuelle. Vaan minkä takia? Sen takia, että pienistä asunnoista maksettaisiin noin 3000€ enemmän kuin ilman bonusta?
Jos ASP-bonusta taas halutaan perustella nuorten houkuttelemisella omistusasujiksi, lähtökohta on mielestäni täysin väärä. Motivaatio oman asunnon hankkimiselle pitäisi olla ensisijaisesti juuri se, että haluaa oman pysyvän asunnon tai se, että pitää sitä jo lähtökohtaisesti taloudellisesti järkevänä ratkaisuna. Ei sen perään pitäisi houkutella väkisin tällaisella absoluuttisella euromääräisellä palkkiolla. Ehkä vähän raju esimerkki, mutta tätä voisi periaatteessa verrata siihenkin, että muistaakseni Australiassa on säännöllisen lapsilisän sijasta annettu suurehko könttäsumma suoraan lapsen synnyttyä, mikä on sitten motivoinut huumeäitejä hankkimaan lapsia. Vaikka ASP-säästäjä tuskin on niin vastuuton, että unohtaisi koko lainan heti bonuksen saatuaan, on se silti turha ja väärällä tavalla motivoiva houkutin. Samalla tietenkin vielä syrjitään paitsi ennen bonusta ostaneita, myös vuokra-asujia.