// API callback
related_results_labels_thumbs({"version":"1.0","encoding":"UTF-8","feed":{"xmlns":"http://www.w3.org/2005/Atom","xmlns$openSearch":"http://a9.com/-/spec/opensearchrss/1.0/","xmlns$blogger":"http://schemas.google.com/blogger/2008","xmlns$georss":"http://www.georss.org/georss","xmlns$gd":"http://schemas.google.com/g/2005","xmlns$thr":"http://purl.org/syndication/thread/1.0","id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810"},"updated":{"$t":"2025-05-25T21:08:59.536+03:00"},"category":[{"term":"verotus"},{"term":"asuminen"},{"term":"sijoittaminen"},{"term":"hitas"},{"term":"järjestelmän kierteet"},{"term":"pääomatulo"},{"term":"talous"},{"term":"politiikka"},{"term":"työelämä"},{"term":"tukijärjestelmä"},{"term":"raha"},{"term":"yhteiskunta"},{"term":"asuntomarkkinat"},{"term":"julkinen keskustelu"},{"term":"media"},{"term":"kehitysaskeleita"},{"term":"metablogitus"},{"term":"osakkeet"},{"term":"julkaistu Hesarissa"},{"term":"rikos"},{"term":"varainsiirtovero"},{"term":"arpajaiset"},{"term":"liiketoiminta"},{"term":"lista"},{"term":"muutos"},{"term":"retrospektiivi"},{"term":"tasa-arvo"},{"term":"uudistus"},{"term":"EU"},{"term":"ansiotulo"},{"term":"pörssi"},{"term":"tulevaisuus"},{"term":"vuokra"},{"term":"finanssikriisi"},{"term":"koulutus"},{"term":"perhe"},{"term":"ruotsi"},{"term":"sääntely"},{"term":"holhous"},{"term":"kaupunki"},{"term":"kehitys"},{"term":"kryptovaluutat"},{"term":"lehdistö"},{"term":"osakesäästötili"},{"term":"palkka"},{"term":"pandemia"},{"term":"seksuaalisuus"},{"term":"sosiaalinen media"},{"term":"tutkiva bloggaus"},{"term":"vapaa-aika"},{"term":"väkivalta"},{"term":"Venäjä"},{"term":"asuntolaina"},{"term":"demokratia"},{"term":"eduskuntavaalit"},{"term":"kirkko"},{"term":"lainaraha"},{"term":"loma"},{"term":"maahanmuutto"},{"term":"osingot"},{"term":"säännöt"},{"term":"yritykset"},{"term":"Kela"},{"term":"Suomi"},{"term":"asp-laina"},{"term":"autoilu"},{"term":"avioliitto"},{"term":"eläkejärjestelmä"},{"term":"ennakkotapaus"},{"term":"epäkohta"},{"term":"henkirikos"},{"term":"hinnoittelu"},{"term":"hintasääntely"},{"term":"johdanto"},{"term":"kevyesti"},{"term":"kiky"},{"term":"opintotuki"},{"term":"osakevälittäjät"},{"term":"presidentti"},{"term":"sota"},{"term":"terminologia"},{"term":"terveydenhuolto"},{"term":"tyhjältä pöydältä"},{"term":"ulkomaat"},{"term":"vakuutus"},{"term":"valtiontalous"},{"term":"veronkierto"},{"term":"verovähennys"},{"term":"vertailu"},{"term":"vähemmistöt"},{"term":"yrittäjyys"},{"term":"Yhdysvallat"},{"term":"aloite"},{"term":"ennaltaehkäisy"},{"term":"globalisaatio"},{"term":"hallitus"},{"term":"inflaatio"},{"term":"juonittelu"},{"term":"kilometrikorvaus"},{"term":"korruptio"},{"term":"laki"},{"term":"lomaraha"},{"term":"markkinapsykologia"},{"term":"markkinointi"},{"term":"moraalikato"},{"term":"nokia"},{"term":"opiskelu"},{"term":"osakemarkkinat"},{"term":"peruskoulu"},{"term":"perustulo"},{"term":"ponzi"},{"term":"pääkaupunkiseutu"},{"term":"taantuma"},{"term":"tehokkaat markkinat"},{"term":"teoria"},{"term":"tutkimus"},{"term":"virheargumentit"},{"term":"äänestäminen"},{"term":"FIFO"},{"term":"Helsinki"},{"term":"alkoholi"},{"term":"asuntotulo"},{"term":"harrastus"},{"term":"hesari"},{"term":"hintavertailu"},{"term":"ihmiskunta"},{"term":"ihmisoikeudet"},{"term":"julkinen liikenne"},{"term":"julkinen talous"},{"term":"kansalaisliike"},{"term":"kansantalous"},{"term":"kilpailu"},{"term":"kirjallisuus"},{"term":"kotitalous"},{"term":"kuluttajavalinta"},{"term":"muuttaminen"},{"term":"nordnet"},{"term":"osakeanti"},{"term":"perintövero"},{"term":"pikavipit"},{"term":"pohjoismaat"},{"term":"propaganda"},{"term":"puoluepolitiikka"},{"term":"rangaistus"},{"term":"rasismi"},{"term":"salaliittoteoriat"},{"term":"segregaatio"},{"term":"senttihuutokauppa"},{"term":"siirtymäaika"},{"term":"spekulaatio"},{"term":"sunnuntaityö"},{"term":"syyttömyysolettama"},{"term":"talouskasvu"},{"term":"terveys"},{"term":"tietotekniikka"},{"term":"uhkapelaaminen"},{"term":"vanhemmuus"},{"term":"vankeus"},{"term":"vastakkainasettelu"},{"term":"veikkaus"},{"term":"välityspalkkiot"},{"term":"Alankomaat"},{"term":"EKP"},{"term":"Nato"},{"term":"Trump"},{"term":"Ukraina"},{"term":"YouTube"},{"term":"ajoitus"},{"term":"arvot"},{"term":"asiakaspalvelu"},{"term":"budjetti"},{"term":"deflaatio"},{"term":"eduskunta"},{"term":"elvytys"},{"term":"energia"},{"term":"erikoistapaus"},{"term":"etiikka"},{"term":"hallintarekisteri"},{"term":"hallitusohjelma"},{"term":"hankintameno-olettama"},{"term":"harmaa talous"},{"term":"henkilökohtaista"},{"term":"hinnasto"},{"term":"historiallinen katsaus"},{"term":"ilmastonmuutos"},{"term":"innovaatio"},{"term":"julkaistu Kauppalehdessä"},{"term":"julkkikset"},{"term":"kansallisuus"},{"term":"kansankapitalismi"},{"term":"katajanokka"},{"term":"kehysriihi"},{"term":"kieli"},{"term":"kokeilu"},{"term":"konkretia"},{"term":"kotitalousvähennys"},{"term":"kupla"},{"term":"köyhyys"},{"term":"lapset"},{"term":"luovutusvoitto"},{"term":"lyhyesti"},{"term":"maabrändi"},{"term":"manipulaatio"},{"term":"markkinasykli"},{"term":"matkapuhelimet"},{"term":"menestystarina"},{"term":"mittakaavaetu"},{"term":"monopoli"},{"term":"myyntivoitto"},{"term":"ohjauskorot"},{"term":"ohjeistus"},{"term":"oikeudenmukaisuus"},{"term":"pakotteet"},{"term":"perussuomalaiset"},{"term":"pilkunviilaus"},{"term":"pohdinta"},{"term":"poikkeustoimet"},{"term":"polarisaatio"},{"term":"poliittinen riski"},{"term":"populismi"},{"term":"presidentinvaalit"},{"term":"pääministeri"},{"term":"rahastot"},{"term":"resurssipula"},{"term":"rikkaat"},{"term":"riski"},{"term":"sairaanhoito"},{"term":"salkku"},{"term":"sisäpiiritieto"},{"term":"strategia"},{"term":"televisio"},{"term":"tilastot"},{"term":"tukipaketti"},{"term":"tuloerot"},{"term":"tulonsiirto"},{"term":"turismi"},{"term":"työehtosopimus"},{"term":"utopia"},{"term":"vaalikone"},{"term":"vaalit"},{"term":"valtionyhtiö"},{"term":"vanhuus"},{"term":"varallisuus"},{"term":"verkostomarkkinointi"},{"term":"verottaja"},{"term":"virhe"},{"term":"vuokratontti"},{"term":"yhteiskuntavastuu"},{"term":"yle"},{"term":"ylityö"},{"term":"ympäristö"}],"title":{"type":"text","$t":"Valmis maa"},"subtitle":{"type":"html","$t":"Kirjoituksia muuttuvasta maasta matkalla kohti tuntematonta."},"link":[{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#feed","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/posts\/default"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/-\/ulkomaat?alt=json-in-script\u0026max-results=6"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/search\/label\/ulkomaat"},{"rel":"hub","href":"http://pubsubhubbub.appspot.com/"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"generator":{"version":"7.00","uri":"http://www.blogger.com","$t":"Blogger"},"openSearch$totalResults":{"$t":"4"},"openSearch$startIndex":{"$t":"1"},"openSearch$itemsPerPage":{"$t":"6"},"entry":[{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-2516218100560224925"},"published":{"$t":"2012-08-15T23:42:00.002+03:00"},"updated":{"$t":"2012-08-15T23:52:39.943+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"kotitalous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"ulkomaat"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"verotus"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"verovähennys"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"yrittäjyys"}],"title":{"type":"text","$t":"Valuuko kotitalousvähennysrahoja ulkomaille?"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\nKirjoitin vuosi sitten vastustavani päätöstä laskea kotitalousvähennyksen suuruutta niinkin paljon kuin tämän vuoden alussa tehtiin (kts. \u003Ca href=\"http:\/\/valmismaa.blogspot.fi\/2011\/06\/ajatuksia-hallitusohjelmasta.html\"\u003EAjatuksia hallitusohjelmasta\u003C\/a\u003E). Syynä vastustukselle on yksinkertaisesti se, että kotitalousvähennys ehkäisee harmaata taloutta sekä ohjaa töitä niille, jotka ne parhaiten osaavat. Helsingin Sanomat uutisoi kuitenkin tänään, että kotitalousvähennys on laajenemassa ulkomaille koskemaan myös niitä yrityksiä, jotka eivät kuulu Suomen verohallinnon ennakkoperintärekisteriin. Tämä muuttaa asetelmaa jonkin verran.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: center;\"\u003E\n\u003Ca href=\"https:\/\/picasaweb.google.com\/116898824932551510235\/PhotosUsedInTheBlogs#5777001355771323538\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"\u003E\u003Cimg alt=\"Remonttitarpeita\" border=\"0\" height=\"206\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEgUwKIJJ-aQvUv7EpmHFAK9mxTSYLHF43B0K5ZelmmLGwNFNUGZZx6oEKxKNUpzFo5DyqWlEPUJ4oIppTPzQSNePsENHh-dDbXa6B38NmA-ZjWUy6MIjhKz3aUqYQrtKTLgQNzVdO8XFHIC\/s400\/IMG_0682_remonttitarpeita.jpg\" title=\"Remonttitarpeita\" width=\"400\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003Ci\u003E\u003Cbr \/\u003E\nRemonttitarpeita.\u003C\/i\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\nTavallisesti kotitalousvähennyksen hienouksiin kuuluu se, että verotulo, joka jää perimättä kotitalousvähennystä käyttävältä, tulee käytännössä perittyä vähennyksen kohteena olevan työn tekijältä tai tekijän yritykseltä. Näin valtion verotulot pysyvät suurinpiirtein samana, mutta työllisyys paranee. Maansisäisesti kuviossa on siis enimmäkseen vain hyviä puolia.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nMutta miten käy, jos verovähennys tehdään ulkomailla tehdystä työstä? Työn teettäjä maksaa palkastaan vähemmän veroja Suomeen, mutta nyt tämä summa saattaakin jäädä Suomen valtiolta kokonaan saamatta ja valua esimerkiksi Espanjaan. Vaikka kyse on luultavasti hyvin pienestä osasta kaikista kotitalousvähennyksen käyttäjistä, tämä voi syödä pahasti koko järjestelmän kannatettavuutta.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nIkävä kyllä Suomi ei taida voida välttää lakimuutosta, sillä taustalla on suomalaisen yksityishenkilön nykyisestä rajoituksesta EU:n komissiolle tekemä kantelu. Tavallisen veronmaksajan näkökulmasta ikävänä voi nähdä myös sen, että muutosta sovelletaan takautuvasti viiden vuoden päähän. Vaikka kyse on varmasti pienestä tekijästä, tämäkin voi aiheuttaa omalta osaltaan paineita ensi vuoden alusta tuleville veronkiristyksille.\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/2516218100560224925\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2012\/08\/valuuko-kotitalousvahennysrahoja.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2516218100560224925"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2516218100560224925"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2012\/08\/valuuko-kotitalousvahennysrahoja.html","title":"Valuuko kotitalousvähennysrahoja ulkomaille?"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEgUwKIJJ-aQvUv7EpmHFAK9mxTSYLHF43B0K5ZelmmLGwNFNUGZZx6oEKxKNUpzFo5DyqWlEPUJ4oIppTPzQSNePsENHh-dDbXa6B38NmA-ZjWUy6MIjhKz3aUqYQrtKTLgQNzVdO8XFHIC\/s72-c\/IMG_0682_remonttitarpeita.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"0"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-7803739451515929775"},"published":{"$t":"2011-09-26T23:18:00.006+03:00"},"updated":{"$t":"2012-08-15T23:47:15.812+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"EU"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"finanssikriisi"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"ulkomaat"}],"title":{"type":"text","$t":"Laajentumisen hinta"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ctable style=\"text-align: justify;float: right; margin-top: 0px; margin-right: 0px; margin-bottom: 10px; margin-left: 10px; cursor: pointer; width: 387px; height: 400px; \"\u003E\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiIt-3gSoo-_GhXocydI7xTQmg1b1G6me5SKUia_7gnSkOs81tcpnApNJNiEiC4aQkQtLD0xGcP1I71RXgeaMSBpgO3Uh2TT0B04YLJ-zclWKO7mHWaPR8w7CvXVUL_q-O8SZ2G-tCmKBu3\/s1600\/schengen.png\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"\u003E\u003Cimg src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiIt-3gSoo-_GhXocydI7xTQmg1b1G6me5SKUia_7gnSkOs81tcpnApNJNiEiC4aQkQtLD0xGcP1I71RXgeaMSBpgO3Uh2TT0B04YLJ-zclWKO7mHWaPR8w7CvXVUL_q-O8SZ2G-tCmKBu3\/s400\/schengen.png\" border=\"0\" alt=\"\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5655837125295131410\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd align=\"center\"\u003E\u003Ci\u003ESchengen-alue (merkittynä sinisellä)\u003C\/i\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003ETalouselämän tuorein numero (32\/2011) esitteli \"Suomen laskun tähän mennessä\" viitaten velkakriisin hoidon kustannuksiin. Tähän laskettiin Islannille ja Kreikalle annetut suorat 1050 miljoonan euron lainat sekä ERVV:n kautta Irlannille ja Portugalille maksetut 1830 miljoonan lainat, joista tulee yhteensä n. 2,9 miljardia euroa. Takausvastuineen summa on 9 miljardia euroa, ja mikäli eduskunta hyväksyy ERVV-sopimuksen laajennukset, kokonaislasku sitoumuksineen nousee jo yli 16,1 miljardiin euroon.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nYlioptimistisesti ajateltuna lainat saadaan takaisin, eikä sitoumuksia tarvitsisi panna täytäntöön. Ainakin Kreikan osalta tuo on kuitenkin täyttä toiveajattelua. Käytännössä kustannukset näkyvät jo talouden epävarmuutena, ja voivat ajan mittaan levitä konkreettisesta \"rahalaskusta\" myös kasvaneisiin valtiolainan korkoihin. Pohjimmiltaan syy kaikkeen voi olla harkitsematon laajentumisen halu.\u003C\/div\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ELienee liioittelua väittää, että syy talouden ongelmiin olisi vain Kreikassa. Ihan tässä jamassa euroalue tuskin kuitenkaan ilman Kreikkaa olisi - ainakaan vielä. Onhan sinänsä mahdollista, että Kreikan täysin rapautunut talous sai vain kriisin puhkeamaan aiemmin, ja myöhemmin kriisistä olisi tullut tätäkin pahempi. Kreikasta talouden epävarmuus nyt kuitenkin lähti leviämään, joten ilman parempaa tietoa Kreikan kuuluminen euroalueeseen on tullut maan suhteellisesta pienuudesta huolimatta  kalliiksi koko euroalueelle muun muassa kriisin hoitamisen pitkittymisestä johtuen. \u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EKreikka ei ilmeisesti olisi aikoinaan perusteellisella tarkastelulla edes täyttänyt euroon liittymisen kriteereitä. Tästä herää kysymys, pidetäänkö yhteistyön laajentamista Euroopassa liian suurena itseisarvona: halutaan vain uusia maita kiireellä mukaan, koska halutaan levittää ilosanomaa, ja rakentaa yhteistä utopiaa. Kaunis ajatus sinänsä, mutta maltti on valttia. Euroalueen laajentaminen Kreikkaan asti jo vuonna 2001 näyttää osoittautuneen virheeksi, mutta tuosta virheestä on toivon mukaan opittu jotakin.\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ETuorein esimerkki eurooppalaisen yhteisön laajentumispyrkimyksistä on kiista Bulgarian ja Romanian ottamisesta mukaan Schengen-alueeseen. Vain Suomi ja Alankomaat vastustavat liittymistä, joskin myös Ruotsi, Tanska, Saksa ja Ranska ovat esittäneet epäilyksiä kaksikon kyvystä hallita laitonta maahanmuuttoa ja rikollisuutta (\u003Ca href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/ulkomaat\/2011\/09\/hollanti_vastustaa_bulgarian_ja_romanian_schengen-sopimusta_2879320.html\"\u003Elähde\u003C\/a\u003E). Schengen-alueeseen ottaminen ei ole ehkä yhtä laajamittainen tai käytännön tasolla yhtä vaikeasti peruutettavissa oleva muutos kuin euroalueeseen ottaminen, mutta eikö euro-valuutan ja siten käytännössä koko Euroopan kriisi ole vahva syy ottaa aikalisä laajentumisten suhteen? Ilmeisesti Bulgaria ja Romania täyttävät paperilla tietyt Schengeniin liittymiseen vaadittavat kriteerit ja ovat siten \"teknisesti valmiita\" liittymään, mutta koska näitä kriteerejä on viimeksi tarkastettu? Täyttihän Kreikkakin EMU-kriteerit, kun vain sai itse loihtia kasaan taloutensa tilaa kuvaavat tilastot, joten kuinka hyvin voimme oikeasti luottaa, että Bulgaria ja Romania olisivat kypsiä liittymään Schengen-alueeseen?\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EKun yksi maa pääsee osaksi jotakin valtioiden ryhmää, toinenkin haluaa. Lisäksi kun maa pääsee valtioiden ryhmään X, se haluaa myös valtioiden ryhmään Y. Mikäli tämä taas ei onnistu, siitä nousee mekkala. Näin on käynyt nyt Bulgarian tapauksessa. Bulgaria liittyi Romanian ohella Euroopan unioniin vuonna 2007, minkä seurauksena koimme kerjäläisten vyöryn myös Suomeen. Mutta kun Schengen-alueeseen liittymiselle onkin näytetty jarrua, Bulgaria aloitti kiukuttelun uhkaamalla laittaa kapuloita koko EU:n päätöksenteon rattaisiin (kts. \u003Ca href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/talous_ja_politiikka\/2011\/09\/bulgaria_uhkaa_vaikeuttaa_eun_paatoksentekoa_2898186.html\"\u003EYLE: Bulgaria uhkaa vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa\u003C\/a\u003E). Taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien lisäksi laajentuminen voi siis halvaannuttaa koko eurooppalaisen päätöksenteon. Tätäkö EU-maat haluavat?\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EAnna laajentumiselle pikkusormi ja se vie koko käden.\u003C\/div\u003E\u003C\/span\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/7803739451515929775\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2011\/09\/laajentumisen-hinta.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7803739451515929775"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7803739451515929775"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2011\/09\/laajentumisen-hinta.html","title":"Laajentumisen hinta"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiIt-3gSoo-_GhXocydI7xTQmg1b1G6me5SKUia_7gnSkOs81tcpnApNJNiEiC4aQkQtLD0xGcP1I71RXgeaMSBpgO3Uh2TT0B04YLJ-zclWKO7mHWaPR8w7CvXVUL_q-O8SZ2G-tCmKBu3\/s72-c\/schengen.png","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"0"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-5038898268144492046"},"published":{"$t":"2010-05-07T00:27:00.021+03:00"},"updated":{"$t":"2012-08-15T23:46:38.718+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"EU"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"finanssikriisi"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"moraalikato"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"ulkomaat"}],"title":{"type":"text","$t":"Kreikan ja lainoittajien kannettava vastuunsa!"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ETuoreen päätöksen mukaan \u003Ca href=\"http:\/\/www.hs.fi\/talous\/artikkeli\/Kreikan+parlamentti+hyv%C3%A4ksyi+s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t\/1135256627999\"\u003EKreikka on suostumassa säästöihin\u003C\/a\u003E, eli toisin sanoen Kreikka suostuu ottamaan apua vastaan. Voidaan pitää erikoisena, että apupaketin toteutuminen olisi ylipäätään voinut olla Kreikan suostumisesta kiinni. On ilmiselvää, että oli apupakettia tai ei, kriisi tulee näkymään vyönkiristyksenä tavallisen kreikkalaisen elämässä. Maalaisjärjellä ajateltuna EU- tai tarkemmin sanottuna euromaiden antaman tuen myötä kreikkalaisten lähitulevaisuus olisi kuitenkin astetta helpompi. Mitä syitä Kreikalla siis loppujen lopuksi olisikaan olla suostumatta pakettiin? Muilla euromailla sen sijaan olisi periaatteessa ainakin kaksi syytä olla suostumatta...\u003C\/div\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ch4\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-size:large;\"\u003E1. Kreikalla varaa maksaa velkansa muutenkin?\u003C\/span\u003E\u003C\/h4\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEguUhP6R7Yp3mC26XJJnpfUYRodbjNaYhd1-rtp0j5VOpqxf96fhjQzxAnFCiDlDhfbetksdkNZT-RypsOg5f_7-EqJ3RfkRFxxbqmpdyrk4u_j2KtNQRKCy_W0uIKZVraszyB4hXpIBkNK\/s1600\/IMG_4183.jpg\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"\u003E\u003Cimg style=\"margin: 0pt 0pt 10px 10px; float: right; cursor: pointer; width: 214px; height: 320px;\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEguUhP6R7Yp3mC26XJJnpfUYRodbjNaYhd1-rtp0j5VOpqxf96fhjQzxAnFCiDlDhfbetksdkNZT-RypsOg5f_7-EqJ3RfkRFxxbqmpdyrk4u_j2KtNQRKCy_W0uIKZVraszyB4hXpIBkNK\/s320\/IMG_4183.jpg\" alt=\"Kreikkalainen evzon kierroksella, joulukuu 2008\" title=\"Kreikkalainen evzon kierroksella, joulukuu 2008\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5468245469403506994\" border=\"0\" \/\u003E\u003C\/a\u003EEnsimmäinen, joskin kokonaisuutta ajatellen mahdollisesti vähemmän merkityksellinen syy sille, miksi euromaiden ei ehkä soisi liikaa tukea Kreikkaa, on osittain moraalinen. Miksi pitäisi tukea maata, joka huijasi tilastoissa päästäkseen mukaan yhteisvaluutta euroon? Entä pitääkö muiden maiden tukea maata, jossa esimerkiksi mennään keskimäärin \u003Ca href=\"http:\/\/www.uusisuomi.fi\/ulkomaat\/91365-kreikan-kansa-aivan-raivona-katso-rajut-vappukuvat\"\u003E53-vuotiaana eläkkeelle\u003C\/a\u003E, virkamiehiä ei voi erottaa ja kuolleiden virkamiesten tyttäret voivat nostaa edesmenneiden eläkkeitä? Muista erikoisuuksista kuten ajoissa töihin tulemisesta saadusta bonuksesta, 14 kuukauden vuosipalkasta, tietokoneenkäyttölisästä tai tietokoneen käyttölisästä taas tulee lähinnä mieleen paikallisen kunniavartioston hiippatossuiset Evzonit (oikealla): tällaistako sirkusta muut euromaat rahoittavat?\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EKreikan kriisi olisi varmasti ollut suurelta osin vältettävissä tiukemmalla eurokriteerien valvonnalla tai lainoituksen säännöstelyllä. Nyt tähän on kuitenkin päädytty, joten sen kanssa on elettävä. Kreikkalaisten virkamiesten omituisiin etuisuuksiin varmasti puututaan säästöpakettien myötä (ja toivon mukaan todella rankalla kädellä), mutta kysymys kuuluukin, kuuluisiko kreikkalaisilla itselleen kuitenkin suurempi vastuu itse aiheuttamistaan ongelmista? Vaikka valvontaa jatkossa varmasti kiristetäänkin, tukipaketti antaa silti valtioille yleisellä tasolla omituisen viestin: kyllä muut auttavat, kun ongelmiin päädytään - miksei siis jatkettaisi edesvastuutonta taloudenpitoa.\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EJos Kreikalla ei olisi maksukykyä, maan vastuuta ei käytännössä voisi siitä lisätä. Mutta kuten Marjo Matikainen-Kallström (Kok.) toi esille (mm. HS 4.5.2010), Kreikalla on ilmeisesti 300 miljardin arvosta realisoitavaa omaisuutta (\u003Ca href=\"http:\/\/www.taloussanomat.fi\/ulkomaat\/2010\/05\/05\/nama-kaikki-kreikka-voisi-myyda\/20106485\/12\"\u003Esamasta uutisoi myös Taloussanomat\u003C\/a\u003E). Jos summa pitää käytännössä lähimainkaan paikkansa, kyseessä on maailmanlaajuisestikin suhteellisesti poikkeuksellisen suuri summa. Suomi myi omaisuuttaan 1990-luvun laman yhteydessä. Samoin Islanti on tehnyt huomattavan tappiollisia pakkomyyntejä nykyisen finanssikriisin takia. Miksei ilmeisesti hyvin suuren varallisuuden omaavaa Kreikkaa siis voisi vaatia realisoimaan tästä varallisuudesta edes osaa? Eikö se voisi vähintäänkin olla osa euromaiden tarjoaman lainapaketin ehtoja?\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ch4\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-size:large;\"\u003E2. Tuki menee velkojille\u003C\/span\u003E\u003C\/h4\u003EToinen tekijä on se, että tuki on loppujen lopuksi suurelta osin tukea Kreikan velkojille, joista suurimmat lienevät ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja. Tukemalla Kreikkaa, tuetaan siis pankkeja, joiden lainanantoon liittyvät riskit ovat nyt realisoitumassa. Saatavia on toki Saksan ja Ranskan lisäksi myös Suomeen, mutta käsittääkseni vähemmän - myös suhteessa. Jos näin on, tukipaketti on nettomääräisesti myös tukea Ranskalle ja Saksalle. Miksi näin? Lisäksi lainasaatavia on myös euromaiden ulkopuolelle. Onko niitäkin pakko tukea?\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ETarkoituksenahan koko touhussa on taloudellisen vakauden ylläpito, selvähän se. Eikö se kuitenkin olisi mahdollista toteuttaa ilman, että taas annetaan viesti siitä, että pankit voivat kerätä suurellakin riskillä voittoja itselleen, mutta suurimmat tappiot tulevat kuitenkin sosialisoiduiksi? Kuten Pekka M. Palomäki (HS 6.5.2010) ehdotti, eikö velat voisi uudelleenjärjestellä siten, että pankkeja tukevat euromaat saisivat rahojensa vastineeksi osuuden kyseisistä pankeista? Eli käytännössä pankit voisivat tehdä lainoista tarvittavat alaskirjaukset, jolloin voisi suorittaa valtioille suunnatun osakeannin. Näin riski realisoituisi pankkien nykyisille omistajille, mutta rahoitusjärjestelmä säilyisi kunnossa.\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003C\/span\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEgMdUGWeL8U5DycxciDJhHOx83fiiG_JlGQwSvO9G3G75VeCuFhByO2x3AgBhBkDUkcc5bC9p5xmeyqjt9KrCA6AM4XIZ1d_eKPfFOcj46nKeHCOCGxQ4FqNWq_mJMCrq60PIKEZOT3teII\/s1600\/IMG_4247.JPG\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"\u003E\u003Cimg style=\"margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 320px; height: 240px;\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEgMdUGWeL8U5DycxciDJhHOx83fiiG_JlGQwSvO9G3G75VeCuFhByO2x3AgBhBkDUkcc5bC9p5xmeyqjt9KrCA6AM4XIZ1d_eKPfFOcj46nKeHCOCGxQ4FqNWq_mJMCrq60PIKEZOT3teII\/s320\/IMG_4247.JPG\" alt=\"Evzonet matkalla vartionvaihtoon, joulukuu 2008\" title=\"Evzonet matkalla vartionvaihtoon, joulukuu 2008\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5468272950009834850\" border=\"0\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"color: rgb(0, 0, 238);\"\u003E\u003C\/span\u003E\u003Cu\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/u\u003E\u003C\/div\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEgMdUGWeL8U5DycxciDJhHOx83fiiG_JlGQwSvO9G3G75VeCuFhByO2x3AgBhBkDUkcc5bC9p5xmeyqjt9KrCA6AM4XIZ1d_eKPfFOcj46nKeHCOCGxQ4FqNWq_mJMCrq60PIKEZOT3teII\/s1600\/IMG_4247.JPG\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"\u003E\u003C\/a\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Ch4\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-size:large;\"\u003E=\u0026gt; Yhteisvastuu?\u003C\/span\u003E\u003C\/h4\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ETilanteen kokonaisuuden hahmottaminen, eri toimintamallien toteuskelpoisuuden arviointi sekä valintojen synnyttämien skenaarioiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Euromaiden motivaatio tukitoimiinhan ei sinänsä ole Kreikan pelastaminen sellaisenaan vaan taloudellisen vakauden ylläpitäminen. Edellä kuvatuista kahdesta syystä johtuen nykyinen euromaiden ajama tukimuoto tuntuu kuitenkin moraalisesti väärältä ja epärakentavia viestejä välittävältä ratkaisulta. Miksi euromaiden tulisi kantaa vastuu pankkien ja Kreikan virheistä? Eikö vastuuta voisi työntää edes osittain pankeille ja Kreikalle? Jos Kreikka myisi omaisuuttaan edes 50 miljardin edestä, ja euromaat saisivat tukensa vastineeksi siivuja lainoittajapankeista, kriisistä saataisiin huomattavasti parempi taloudellisen moraalin oppitunti.\u003C\/div\u003E\u003Cdiv\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/div\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/5038898268144492046\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2010\/05\/kreikan-ja-lainoittajien-kannettava.html#comment-form","title":"1 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/5038898268144492046"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/5038898268144492046"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2010\/05\/kreikan-ja-lainoittajien-kannettava.html","title":"Kreikan ja lainoittajien kannettava vastuunsa!"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEguUhP6R7Yp3mC26XJJnpfUYRodbjNaYhd1-rtp0j5VOpqxf96fhjQzxAnFCiDlDhfbetksdkNZT-RypsOg5f_7-EqJ3RfkRFxxbqmpdyrk4u_j2KtNQRKCy_W0uIKZVraszyB4hXpIBkNK\/s72-c\/IMG_4183.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"1"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-3150126515324873691"},"published":{"$t":"2010-04-23T22:41:00.014+03:00"},"updated":{"$t":"2012-08-15T23:53:16.449+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"globalisaatio"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"muutos"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talouskasvu"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"tulevaisuus"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"ulkomaat"}],"title":{"type":"text","$t":"Expo 2010 ja kiinalainen tulevaisuus"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cimg alt=\"Haibao, Expo 2010:n maskotti\" border=\"0\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5457484226315932594\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEhs_KSuN0bdT4C7mHzAn8KEvec8KGvz0A9Vh3CgOaQI3Y-OMRg9Mo1cMEPSoU0GZ_EBwmfuqN2ho86f2jva88-wA4f30vfwAIQWh7wwdU_XEiSq7pZUvXQ_vzTX63cR5TJRdq-MUAoTErpA\/s320\/Haibao_en_Expo_2008.jpg\" style=\"cursor: pointer; float: right; height: 192px; margin: 0pt 0pt 10px 10px; width: 256px;\" title=\"Haibao, Expo 2010:n maskotti (Wikipedia Commons)\" \/\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\nTämän vuoden maailmannäyttely, \u003Ca href=\"http:\/\/en.expo2010.cn\/\"\u003EExpo 2010\u003C\/a\u003E alkaa Shanghaissa, Kiinassa viikon kuluttua. Se kestää toukokuun 1. päivästä lokakuun loppuun, eli yhteensä kuusi kuukautta. Näyttely on pinta-alaltaan maailmannäyttelyiden historian suurin, ja uutta ennätystä odotetaan myös tapahtuman kävijämäärältä. Uskoisin, että se tulee myös ylittämään 70 miljoonan kävijän tavoitteensa - ja vieläpä helposti. Näyttely voidaan kuitenkin nähdä muunakin kuin pelkkänä valtavana yleisötapahtumana.\u003C\/div\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-family: Georgia;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-family: Georgia;\"\u003EKiina on pitkään vetänyt länsimaisia suuryrityksiä halvempien tuotantokustannuksien perässä. Luultavasti suurelta osin juuri Kiinan valtavan koon vuoksi koko ilmiötäkin on alettu kutsua Kiina-ilmiöksi. Se on myös edesauttanut Kiinan taloudellista nousua ja muuttanut kiinalaisten elämäntapaa aktiivisemman kuluttamisen suuntaan - varsinkin nuorempien ikäpolvien keskuudessa. Tehdastyön ja kasvavan kuluttajakulttuurin ohella uutena lähivuosien trendinä tullee olemaan myös valkokaulustöiden muuttaminen Kiinaan. Yksi tätä tukeva tekijä on englantia ja muita kieliä riittävissä määrin taitavien kiinalaisten määrän lisääntyminen. Tämä tulee osaltaan lisäämään Kiinan ja kiinalaisten vaikutusta maailmassa.\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-family: Georgia;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E  \u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-family: Georgia;\"\u003EKaikki tämä on saanut \u003Cspan class=\"Apple-style-span\" style=\"font-family: Georgia, serif;\"\u003EKiinan talouden viime vuosikymmeninä kasvamaan noin 10%:n huimaa vuosittaista vauhtia. On lähestulkoon väistämätöntä, että se tulee jossain vaiheessa ohittamaan Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena. Se tuskin tapahtuu vielä tällä vuosikymmenellä, mutta luultavasti kuitenkin jo 2020-luvun aikana. Valtavan yleisötapahtuman ohella Expo 2010 voidaan siis nähdä myös enteenä tulevasta. Samaan tapaan kuin Shanghain Exposta tulee tähänastisen historian suurin, myös Kiinasta itsestään tullee lähitulevaisuudessa maailman mahtavin valtio - ainakin taloudellisessa merkityksessä. Siinä mielessä 2100-luvun taitteesta historiaan katsottaessa tämän vuoden maailmannäyttelyä saatetaan pitää oivallisena poikkileikkauksena tältä taloudellisen valtasiirtymän aikakaudelta.\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: center;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEj6PIPE7m7bIbTPrNw-ajSUqRZxVPI23rCHDjCFkWrs2z3QHPDJrOsmsAtwFP0QpfX-2-iKGQ5G0P9pbKlxMVkkzYjMufqfQOhRgkeQPUwGmtnSyiC27WAiZmL-axqj3OinnK0ajCJ0FiaO\/s1600\/800px-Shanghai_at_night.jpg\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"\u003E\u003Cimg alt=\"Shanghai (Wikimedia Commons)\" border=\"0\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5461243406617666738\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEj6PIPE7m7bIbTPrNw-ajSUqRZxVPI23rCHDjCFkWrs2z3QHPDJrOsmsAtwFP0QpfX-2-iKGQ5G0P9pbKlxMVkkzYjMufqfQOhRgkeQPUwGmtnSyiC27WAiZmL-axqj3OinnK0ajCJ0FiaO\/s320\/800px-Shanghai_at_night.jpg\" style=\"cursor: pointer; display: block; height: 214px; margin: 0px auto 10px; text-align: center; width: 320px;\" title=\"Shanghai (Wikimedia Commons)\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003EMitä seurauksia tällä valtasiirtymällä lännestä itään sitten tulee olemaan, se jää nähtäväksi. Toivottavaa on, että ihmisoikeuksiin, korruptioon ja sananvapauteen liittyviin asioihin saadaan parannusta aikaiseksi ennen kuin Kiina saavuttaa maailman suurimman talouden aseman. Siinä vaiheessa Kiinan merkitys markkinana tulee nimittäin olemaan suurempi kuin koskaan, ja se tulee varmasti vaikuttamaan myös siihen, miten Kiina suhtautuu muuhun maailmaan. Koska Kiinassa pysymisestä tulee entistä tärkeämpää useimmille monikansallisille yrityksille, Kiinalle syntyy aiempaa vähemmän tarvetta miellyttää länsimaisia yrityksiä ja järjestöjä. Näin ollen motivaation muutokseen tulee lähteä Kiinasta itsestään.\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/3150126515324873691\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2010\/04\/expo-2010-kohti-kiinalaista.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/3150126515324873691"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/3150126515324873691"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2010\/04\/expo-2010-kohti-kiinalaista.html","title":"Expo 2010 ja kiinalainen tulevaisuus"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEhs_KSuN0bdT4C7mHzAn8KEvec8KGvz0A9Vh3CgOaQI3Y-OMRg9Mo1cMEPSoU0GZ_EBwmfuqN2ho86f2jva88-wA4f30vfwAIQWh7wwdU_XEiSq7pZUvXQ_vzTX63cR5TJRdq-MUAoTErpA\/s72-c\/Haibao_en_Expo_2008.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"0"}}]}});