// API callback
related_results_labels_thumbs({"version":"1.0","encoding":"UTF-8","feed":{"xmlns":"http://www.w3.org/2005/Atom","xmlns$openSearch":"http://a9.com/-/spec/opensearchrss/1.0/","xmlns$blogger":"http://schemas.google.com/blogger/2008","xmlns$georss":"http://www.georss.org/georss","xmlns$gd":"http://schemas.google.com/g/2005","xmlns$thr":"http://purl.org/syndication/thread/1.0","id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810"},"updated":{"$t":"2025-05-25T21:08:59.536+03:00"},"category":[{"term":"verotus"},{"term":"asuminen"},{"term":"sijoittaminen"},{"term":"hitas"},{"term":"järjestelmän kierteet"},{"term":"pääomatulo"},{"term":"talous"},{"term":"politiikka"},{"term":"työelämä"},{"term":"tukijärjestelmä"},{"term":"raha"},{"term":"yhteiskunta"},{"term":"asuntomarkkinat"},{"term":"julkinen keskustelu"},{"term":"media"},{"term":"kehitysaskeleita"},{"term":"metablogitus"},{"term":"osakkeet"},{"term":"julkaistu Hesarissa"},{"term":"rikos"},{"term":"varainsiirtovero"},{"term":"arpajaiset"},{"term":"liiketoiminta"},{"term":"lista"},{"term":"muutos"},{"term":"retrospektiivi"},{"term":"tasa-arvo"},{"term":"uudistus"},{"term":"EU"},{"term":"ansiotulo"},{"term":"pörssi"},{"term":"tulevaisuus"},{"term":"vuokra"},{"term":"finanssikriisi"},{"term":"koulutus"},{"term":"perhe"},{"term":"ruotsi"},{"term":"sääntely"},{"term":"holhous"},{"term":"kaupunki"},{"term":"kehitys"},{"term":"kryptovaluutat"},{"term":"lehdistö"},{"term":"osakesäästötili"},{"term":"palkka"},{"term":"pandemia"},{"term":"seksuaalisuus"},{"term":"sosiaalinen media"},{"term":"tutkiva bloggaus"},{"term":"vapaa-aika"},{"term":"väkivalta"},{"term":"Venäjä"},{"term":"asuntolaina"},{"term":"demokratia"},{"term":"eduskuntavaalit"},{"term":"kirkko"},{"term":"lainaraha"},{"term":"loma"},{"term":"maahanmuutto"},{"term":"osingot"},{"term":"säännöt"},{"term":"yritykset"},{"term":"Kela"},{"term":"Suomi"},{"term":"asp-laina"},{"term":"autoilu"},{"term":"avioliitto"},{"term":"eläkejärjestelmä"},{"term":"ennakkotapaus"},{"term":"epäkohta"},{"term":"henkirikos"},{"term":"hinnoittelu"},{"term":"hintasääntely"},{"term":"johdanto"},{"term":"kevyesti"},{"term":"kiky"},{"term":"opintotuki"},{"term":"osakevälittäjät"},{"term":"presidentti"},{"term":"sota"},{"term":"terminologia"},{"term":"terveydenhuolto"},{"term":"tyhjältä pöydältä"},{"term":"ulkomaat"},{"term":"vakuutus"},{"term":"valtiontalous"},{"term":"veronkierto"},{"term":"verovähennys"},{"term":"vertailu"},{"term":"vähemmistöt"},{"term":"yrittäjyys"},{"term":"Yhdysvallat"},{"term":"aloite"},{"term":"ennaltaehkäisy"},{"term":"globalisaatio"},{"term":"hallitus"},{"term":"inflaatio"},{"term":"juonittelu"},{"term":"kilometrikorvaus"},{"term":"korruptio"},{"term":"laki"},{"term":"lomaraha"},{"term":"markkinapsykologia"},{"term":"markkinointi"},{"term":"moraalikato"},{"term":"nokia"},{"term":"opiskelu"},{"term":"osakemarkkinat"},{"term":"peruskoulu"},{"term":"perustulo"},{"term":"ponzi"},{"term":"pääkaupunkiseutu"},{"term":"taantuma"},{"term":"tehokkaat markkinat"},{"term":"teoria"},{"term":"tutkimus"},{"term":"virheargumentit"},{"term":"äänestäminen"},{"term":"FIFO"},{"term":"Helsinki"},{"term":"alkoholi"},{"term":"asuntotulo"},{"term":"harrastus"},{"term":"hesari"},{"term":"hintavertailu"},{"term":"ihmiskunta"},{"term":"ihmisoikeudet"},{"term":"julkinen liikenne"},{"term":"julkinen talous"},{"term":"kansalaisliike"},{"term":"kansantalous"},{"term":"kilpailu"},{"term":"kirjallisuus"},{"term":"kotitalous"},{"term":"kuluttajavalinta"},{"term":"muuttaminen"},{"term":"nordnet"},{"term":"osakeanti"},{"term":"perintövero"},{"term":"pikavipit"},{"term":"pohjoismaat"},{"term":"propaganda"},{"term":"puoluepolitiikka"},{"term":"rangaistus"},{"term":"rasismi"},{"term":"salaliittoteoriat"},{"term":"segregaatio"},{"term":"senttihuutokauppa"},{"term":"siirtymäaika"},{"term":"spekulaatio"},{"term":"sunnuntaityö"},{"term":"syyttömyysolettama"},{"term":"talouskasvu"},{"term":"terveys"},{"term":"tietotekniikka"},{"term":"uhkapelaaminen"},{"term":"vanhemmuus"},{"term":"vankeus"},{"term":"vastakkainasettelu"},{"term":"veikkaus"},{"term":"välityspalkkiot"},{"term":"Alankomaat"},{"term":"EKP"},{"term":"Nato"},{"term":"Trump"},{"term":"Ukraina"},{"term":"YouTube"},{"term":"ajoitus"},{"term":"arvot"},{"term":"asiakaspalvelu"},{"term":"budjetti"},{"term":"deflaatio"},{"term":"eduskunta"},{"term":"elvytys"},{"term":"energia"},{"term":"erikoistapaus"},{"term":"etiikka"},{"term":"hallintarekisteri"},{"term":"hallitusohjelma"},{"term":"hankintameno-olettama"},{"term":"harmaa talous"},{"term":"henkilökohtaista"},{"term":"hinnasto"},{"term":"historiallinen katsaus"},{"term":"ilmastonmuutos"},{"term":"innovaatio"},{"term":"julkaistu Kauppalehdessä"},{"term":"julkkikset"},{"term":"kansallisuus"},{"term":"kansankapitalismi"},{"term":"katajanokka"},{"term":"kehysriihi"},{"term":"kieli"},{"term":"kokeilu"},{"term":"konkretia"},{"term":"kotitalousvähennys"},{"term":"kupla"},{"term":"köyhyys"},{"term":"lapset"},{"term":"luovutusvoitto"},{"term":"lyhyesti"},{"term":"maabrändi"},{"term":"manipulaatio"},{"term":"markkinasykli"},{"term":"matkapuhelimet"},{"term":"menestystarina"},{"term":"mittakaavaetu"},{"term":"monopoli"},{"term":"myyntivoitto"},{"term":"ohjauskorot"},{"term":"ohjeistus"},{"term":"oikeudenmukaisuus"},{"term":"pakotteet"},{"term":"perussuomalaiset"},{"term":"pilkunviilaus"},{"term":"pohdinta"},{"term":"poikkeustoimet"},{"term":"polarisaatio"},{"term":"poliittinen riski"},{"term":"populismi"},{"term":"presidentinvaalit"},{"term":"pääministeri"},{"term":"rahastot"},{"term":"resurssipula"},{"term":"rikkaat"},{"term":"riski"},{"term":"sairaanhoito"},{"term":"salkku"},{"term":"sisäpiiritieto"},{"term":"strategia"},{"term":"televisio"},{"term":"tilastot"},{"term":"tukipaketti"},{"term":"tuloerot"},{"term":"tulonsiirto"},{"term":"turismi"},{"term":"työehtosopimus"},{"term":"utopia"},{"term":"vaalikone"},{"term":"vaalit"},{"term":"valtionyhtiö"},{"term":"vanhuus"},{"term":"varallisuus"},{"term":"verkostomarkkinointi"},{"term":"verottaja"},{"term":"virhe"},{"term":"vuokratontti"},{"term":"yhteiskuntavastuu"},{"term":"yle"},{"term":"ylityö"},{"term":"ympäristö"}],"title":{"type":"text","$t":"Valmis maa"},"subtitle":{"type":"html","$t":"Kirjoituksia muuttuvasta maasta matkalla kohti tuntematonta."},"link":[{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#feed","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/posts\/default"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/-\/talous?alt=json-in-script\u0026max-results=6"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/search\/label\/talous"},{"rel":"hub","href":"http://pubsubhubbub.appspot.com/"},{"rel":"next","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/-\/talous\/-\/talous?alt=json-in-script\u0026start-index=7\u0026max-results=6"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"generator":{"version":"7.00","uri":"http://www.blogger.com","$t":"Blogger"},"openSearch$totalResults":{"$t":"20"},"openSearch$startIndex":{"$t":"1"},"openSearch$itemsPerPage":{"$t":"6"},"entry":[{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-7508898943017931410"},"published":{"$t":"2023-06-25T22:49:00.005+03:00"},"updated":{"$t":"2023-06-25T23:05:32.572+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"media"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"rahastot"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"salkku"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"terminologia"}],"title":{"type":"text","$t":"Suomalaisilla outo määritelmä salkun kiertonopeudelle?"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003ELuinpa tässä juhannuksena tuoreimman numeron Viisas Raha -lehdestä. Siinä Helena Ranta-ahon salkun kiertonopeutta käsittelevässä artikkelissa kiinnitin huomioni pariin järjenvastaiselta vaikuttavaan kohtaan. Koetin kaivaa aiheesta lisää tietoa, ja näyttäisi että tämä järjenvastaisuus esiintyisi nimenomaisesti suomenkielisissä yhteyksissä, mutta ei englanninkielisissä!\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Ch2\u003E\u0026nbsp;\u003C\/h2\u003E\u003Ch3 style=\"text-align: left;\"\u003E\u003Cb\u003E\u003Cspan style=\"font-size: medium;\"\u003EOutous 1:\u003C\/span\u003E\u003C\/b\u003E\u003C\/h3\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EEnsinnäkin artikkelissa todettiin, että\u003C\/p\u003E\u003Cblockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ci\u003E“Esimerkiksi salkun 200 prosentin kiertonopeus tarkoittaa sitä, että rahasto on tarkastelujakson aikana myynyt kaikki omistamansa arvopaperit ja ostanut tilalle uudet.”\u003C\/i\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EHeräsi kysymys: onko tuo nyt varmasti oikein sanottu? Ymmärrän, että se, että myy kaiken, ja ostaa tilalle uudet osakkeet voisi tarkoittaa 200 prosentin kiertonopeutta, mutta ei kai määritelmä toiseen suuntaan toimi? Entä jos salkusta myykin puolet, ostaa niiden tilalle uudet osakkeet, sitten myy taas ne osakkeet, ja ostaa tilalle uudet? Tuolloinhan puolet salkusta on ollut koskemattomana, mutta puolet salkusta on myyty ja ostettu kahteen kertaan. Eikö tämän pitäisi tarkoittaa yhtä suurta kiertoa kuin silloin jos koko salkun sisältö olisi vaihdettu yhden kerran? Jos mikään tarkastelujakson alussa olleista osakkeista ei saisi jäädä salkkuun 200 prosentin kiertonopeuden saavuttamiseksi, miten ylipäätään voitaisiin määritellä yli 200 prosentin kiertonopeus?\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cb\u003EMitä sanoivat muut suomenkieliset lähteet?\u003C\/b\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EKun luin artikkelin, oletin, että tämä olisi vain artikkelin kirjoittajan pieni haksahdus. Näyttäisi kuitenkin siltä, että samaa esimerkkikuvausta on myös muissa lähteissä, kuten ainakin \u003Ca href=\"https:\/\/www.seligson.fi\/sco\/suomi\/sijoitustietoa\/tunnuslukujen-maaritelmia\/\"\u003ESeligsonilla\u003C\/a\u003E ja \u003Ca href=\"https:\/\/www.obsido.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/Tunnuslukujen-m%C3%A4%C3%A4ritelmi%C3%A4.pdf\"\u003EObsido-nimisen varainhoitajan\u003C\/a\u003E sivuilla. Sekä Seligsson että Obsido ovat kuitenkin määritelmissään jo sisäisesti ristiriitaisia, sillä teksteissä todetaan myös:\u003Cbr \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cblockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ci\u003E“Luku lasketaan vähentämällä tehtyjen ostojen ja myyntien yhteissummasta merkintöjen ja lunastusten yhteissumma.”\u003C\/i\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EToisin sanoen lasketaan vain ostojen ja myyntien määrää, ei niinkään mitkä nimenomaiset osakkeet sieltä salkusta ovat vaihtuneet. Outous 1 näyttäisi siis olleen esimerkkinä esitetty määritelmällinen aivorupsu, joka on vain päässyt kopioitumaan lähteestä toiseen. Viisas Raha -lehden artikkelissa lauseen virheellisyys vielä korostui, kun kaavan määritelmää ei esitetty ennen esimerkkiä.\u003C\/p\u003E\u003Cp\u003E\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Cp\u003E\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Ch3 style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cb\u003E\u003Cspan style=\"font-size: medium;\"\u003EOutous 2:\u003C\/span\u003E\u003C\/b\u003E\u003C\/h3\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EArtikkelissa näkyi yhdellä osakerahastolla negatiivinen kiertonopeus. Tämä tuntui lähtökohtaisesti arkijärjenvastaiselta, mutta artikkelissa ei negatiivista lukua selitetty.\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cb\u003EMitä sanoivat muut suomenkieliset lähteet?\u003C\/b\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003ETähän löytyi selitys samaisista lähteistä kuin mistä löytyi tuo yllä kuvattu outous 1, eli tässä vielä aiemmin mainittu lainaus vähennyspuoli lihavoituna:\u003C\/p\u003E\u003Cblockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ci\u003E“Luku lasketaan \u003C\/i\u003E\u003Cb\u003E\u003Ci\u003Evähentämällä\u003C\/i\u003E\u003C\/b\u003E\u003Ci\u003E rahastossa tehtyjen ostojen ja myyntien yhteissummasta \u003C\/i\u003E\u003Cb\u003E\u003Ci\u003Emerkintöjen ja lunastusten yhteissumma\u003C\/i\u003E\u003C\/b\u003E\u003Ci\u003E.”\u003C\/i\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003ESelvä. Tuo selittää, miten luku voi olla negatiivinen, mutta miksi ihmeessä sekä merkinnät että lunastukset vähennettäisiin tuohon tapaan? Ainakaan tavalliseen yksityishenkilön sijoitussalkkuun sovellettuna tuossa ei olisi mielestäni mitään järkeä, enkä näe, miksi rahastot poikkeaisivat tästä jotenkin olennaisesti. Onko jotain olennaista, mitä en rahastojen toimintatavasta ymmärrä?\u003C\/p\u003E\u003Cp\u003E\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Ch3 style=\"text-align: left;\"\u003E\u003Cb\u003E\u003Cspan style=\"font-size: medium;\"\u003EMuut lähteet?\u003C\/span\u003E\u003C\/b\u003E\u003C\/h3\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EKun kaivoin englanninkielisistä lähteistä kiertonopeuden määritelmää (“Portfolio turnover ratio”), jokainen vaikutti tuottavan edellä mainituista suomalaisista lähteistä poiketen täysin järkeenkäyvän selityksen kiertonopeudelle:\u003C\/p\u003E\u003Cblockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ci\u003EPortfolio turnover is determined by taking what the fund has sold or bought—whichever number is less—and dividing it by the fund's average monthly assets for the year.\u003C\/i\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003ESamanlainen määritelmä löytyy myös “fund turnover ratio”-termille, ja se kuulostaa jo täysin järkeenkäyvältä, ja on kaavan muodossakin yksinkertainen:\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cimg alt=\"Salkun kiertonopeus\" class=\"wp-image-39255 size-full\" height=\"74\" src=\"https:\/\/piksu.net\/wp-content\/uploads\/2023\/06\/kiertonopeus_cfi.png\" width=\"640\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EOn hyvä huomata, että tämä poikkeaa kahdella tavalla aiemmin mainitusta määritelmästä:\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Col\u003E\u003Cli aria-level=\"1\" style=\"text-align: justify;\"\u003EOstojen ja myyntien määriä ei summata, vaan niistä otetaan se pienempi, mikä on mielestäni johdonmukaista, sillä jos vain myytäisiin tai jos vain ostettaisiin, eihän silloin olisi kyse \u003Ci\u003Ekierrosta\u003C\/i\u003E.\u003C\/li\u003E\u003Cli aria-level=\"1\" style=\"text-align: justify;\"\u003EOstoista\/myynneistä ei vähennetä mitään.\u003C\/li\u003E\u003C\/ol\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ELöytyykö tätä määritelmää sitten ollenkaan suomalaisista lähteistä? Itse asiassa kyllä. Vaikka ensimmäiset hakutulokset näyttivät näyttivätkin tuon outona pitämäni kuvauksen, \u003Ca href=\"https:\/\/www.porssisaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/05\/sijoitus_rahasto_opas_2015_b.pdf\"\u003Epörssisäätiön opas\u003C\/a\u003E sisältää määritelmän, joka vastaa täysin tuota englanninkielistä lähteistä löytämääni määritelmää:\u003C\/div\u003E\u003Cblockquote\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ci\u003ELuvussa verrataan jakson aikana joko hankittujen tai myytyjen arvopaperikauppojen yhteissummaa rahaston keskimääräiseen pääomaan. Vertailuluvuksi valitaan pienempi summa. Jos kiertonopeus on 1, se tarkoittaa, että rahaston arvopaperit ovat vaihtuneet keskimäärin kerran jakson aikana.\u003C\/i\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"font-weight: 700;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003ELisäksi tämä on linjassa sen kanssa, miten myös esimerkiksi varaston kiertonopeus määritetään.\u003C\/div\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003E\u0026nbsp;\u003C\/p\u003E\u003Ch3 style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cb\u003E\u003Cspan style=\"font-size: medium;\"\u003EMiksi ristiriita?\u003C\/span\u003E\u003C\/b\u003E\u003C\/h3\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EVaikuttaisi ilmeiseltä, että ainakin suomalaisessa viestinnässä salkun kiertonopeudella voidaan viitata kahteen hyvin eri tavalla määriteltyyn lukuun. Ehkä joissain muissakin talouden tunnusluvuissa voi olla ainakin väärinkäsityksen mahdollisuuksia sen suhteen, minkälaiseen laskentatapaan tarkalleen ottaen viitataan, mutta tämä kiertonopeusmääritelmien ero ihmetyttää erityisesti: Seligsonin\/Obsidonin sivuilta löytyvä määritelmä voi paitsi tuottaa järjenvastaiselta tuntuvan negatiivisen kiertonopeuslukeman tai yli kaksinkertaisen tuloksen verrattuna englanninkielisiltä sivuilta ja pörssisäätiön oppaasta löytyvään määritelmään.\u0026nbsp;\u003C\/div\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp style=\"text-align: justify;\"\u003EMiksi näin? Haluavatko jotkin yritykset laskea sekä myynnit ja ostot erikseen, jotta saataisiin vaikutelma aktiivisesta toiminnasta? Entä miksi merkintöjä ja lunastuksia on haluttu leipoa mukaan kiertonopeutta laskevana tekijänä? Tämä kiinnostaisi tietää. Ja eikö Finanssivalvonta tai muu vastaava taho voisi edellyttää, että kiertonopeus määritettäisiin kaikkialla samalla tavalla. Eikö pörssisäätiön määritelmä olisi selvästi intuitiivisempi, selkeämpi ja johdonmukaisempi?\u003C\/p\u003E\u003C\/span\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/7508898943017931410\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2023\/06\/suomalaisilla-outo-maaritelma-salkun.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7508898943017931410"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7508898943017931410"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2023\/06\/suomalaisilla-outo-maaritelma-salkun.html","title":"Suomalaisilla outo määritelmä salkun kiertonopeudelle?"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"thr$total":{"$t":"0"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-2065989680376604664"},"published":{"$t":"2023-02-26T22:35:00.008+02:00"},"updated":{"$t":"2023-02-26T22:44:10.775+02:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"inflaatio"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"kieli"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"lehdistö"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"media"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"}],"title":{"type":"text","$t":"Inflaation uutisoinnista"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ctable cellpadding=\"2\" cellspacing=\"2\" class=\"tr-caption-container\" style=\"float: right;\"\u003E\u003Ctbody\u003E\u003Ctr\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEh9dkyOtat2qS3cNBGAG7L-paDKuBzQQ-FhsoVEdAZBZ6wgNXWWBArHo5sDZqe1eL2nSI6WH2wOX1Aoblnjtj_piykipX87kkmUwZzBP7bChnA8JEhb1UKtsM_In8StUXWO1vMQtGoLl07pQermq3bYJb7rKoWCwWk2ADreWV4DHmQBlI2kGufD_qmkQg\/s4000\/20220617_185624.jpg\" style=\"clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;\"\u003E\u003Cimg border=\"0\" data-original-height=\"3000\" data-original-width=\"4000\" height=\"240\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEh9dkyOtat2qS3cNBGAG7L-paDKuBzQQ-FhsoVEdAZBZ6wgNXWWBArHo5sDZqe1eL2nSI6WH2wOX1Aoblnjtj_piykipX87kkmUwZzBP7bChnA8JEhb1UKtsM_In8StUXWO1vMQtGoLl07pQermq3bYJb7rKoWCwWk2ADreWV4DHmQBlI2kGufD_qmkQg\/s320\/20220617_185624.jpg\" width=\"320\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\u003Ctr\u003E\u003Ctd class=\"tr-caption\" style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ci\u003EBensiinin hinta oli \u003Cbr \/\u003Eerityisen kallis viime kesäkuussa\u003C\/i\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003EKirjoitin aikoinaan blogini järjestyksessään toisen kirjoituksen 13,5 vuotta sitten kielenkäytöllisestä aiheesta, joka tuntuu nyt taas ajankohtaiselta (kts. \u003Ca href=\"https:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2009\/09\/suomen-vienti-laski-maanantaina-36_15.html\"\u003E\"Suomen vienti laski maanantaina 36%\"\u003C\/a\u003E). Tuolloin takana oli talousmaailmaa järistänyt finanssikriisi, kun taas nyt taloudessa on jyllännyt kovin inflaatio 40 vuoteen. Yhteistä tilanteille on se, että yhdenlaisissa taloutta kuvaavissa lukemissa on nähty vuoden aikana dramaattisia muutoksia, mikä on näkynyt sitten myös uutisoinnissa.\u003C\/div\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EMoni asia on kallistunut viimeisen vuoden ajan huomattavasti, mikä on näkynyt kuukaudesta toiseen vuositason inflaatiota raportoivina uutisina. Toisinaan tämä on myös ilmaistu jokseenkin samalla tavalla kuin mitä kritisoin 13,5 vuoden takaisessa kirjoituksessani, eli esim. niin, että \"Hinnat nousivat tammikuussa 8,4%\", vaikka eihän tuo hintojen nousu tietenkään pelkän tammikuun aikana ole tapahtunut, vaan verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen.\u0026nbsp;\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EJos hinnat olisivat hypänneet 10% keskellä vuotta 2022 mutta olisivat pysyneet ja pysyisivät muuten muuttumattomina vuodet 2021-2023, uutisoinnin pääasiallisen tarkastelun kohteena oleva vuosi-inflaatio pysyisi vuoden verran 10%:ssa, kunnes tippuisi 0%:iin. Aivan näin ei ole tietysti käynyt, mutta kun katsoo tilastokeskuksen tiedoista kuluttajahintaindeksin kehitystä (kts. alla), suurin hintapyrähdys näyttäisi tapahtuneen alkuvuosipuoliskolla 2022. Kun nyt edetään vuotta 2023 eteenpäin, nuo suurimman hintapyrähdyksen kuukaudet tulevat vuositason tarkastelussa pian vertailukohteeksi, joten vuositason inflaatio laskenee lähikuukausina huomattavasti.\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003Cdiv class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: center;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/a\/AVvXsEgZEDCITjIF1juGsRtC4rz14utVh7OHic4FQRe4kF3cnXIe4VFSq9qXLHsoMjj3ftQwUmOJW6znBJ6aav9eH5q1MnvqBxZt8qTHNaIKTSYbcuf64dm8KFMsXuRWt-rGnzLYiqBKqQ4CHqkjVP8KrCDm3RxnZ5T88E8CRv8hu4gh1YBc9B6OOmz9gRz9CQ\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"\u003E\u003Cimg alt=\"\" data-original-height=\"377\" data-original-width=\"1036\" height=\"232\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/a\/AVvXsEgZEDCITjIF1juGsRtC4rz14utVh7OHic4FQRe4kF3cnXIe4VFSq9qXLHsoMjj3ftQwUmOJW6znBJ6aav9eH5q1MnvqBxZt8qTHNaIKTSYbcuf64dm8KFMsXuRWt-rGnzLYiqBKqQ4CHqkjVP8KrCDm3RxnZ5T88E8CRv8hu4gh1YBc9B6OOmz9gRz9CQ=w640-h232\" width=\"640\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/div\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cdiv class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: center;\"\u003E\u003Cdiv class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: center;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003C\/div\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EOnko uutisointi sitten antanut totuudenmukaisimman kuvan kehityksestä? Yleensä uutisissa kyllä selvästi mainitaan, että kyse on vuositason vertailusta, joten vaikka käytettäisiin kritisoimaani \u003Ci\u003E\"hinnat nousivat joulukuussa\"\u003C\/i\u003E-tyylistä ilmaisua, kunnolla lukiessa merkittävää väärinkäsityksen vaaraa ei yleensä ole. Ilmaisutavoilla on kuitenkin merkitystä: vaikka varsinaista väärinkäsitystä ei syntyisikään, ilmaisut synnyttävät mielikuvajälkiä myös silloin, kun lukija ymmärtää, mitä tarkoitetaan - ja tämä koskee myös näitä uutisia kirjoittavia toimittajia.\u0026nbsp;\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EToinen asia on se, mihin tilastoiden osalta on mielekästä keskittyä. Vaikka hintatason seuraamisessa onkin tavallisesti perusteltua käyttää vuositason vertailua, näin mittavan inflaation erityisoloissa lyhyemmän aikavälin tarkkailun merkitys kasvaa.\u0026nbsp;\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/div\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EOnko näillä kahdella tekijällä, eli osin kyseenalaisella kielen käytöllä ja mahdollisesti liiallisella vuosi-inflaatioon keskittymisellä sitten merkitystä? Kun samalla tavalla esille tuotua sanomaa toistetaan riittävästi, siitä voi syntyä yleisesti omaksuttu todellisuuden kuva. Tällaista on englanniksi toisinaan kutsuttu termillä \u003Cb\u003E\u003Ci\u003E\"conventional wisdom\"\u003C\/i\u003E\u003C\/b\u003E. En oikein tiedä, mikä sille olisi hyvä suomenkielinen vastine, mutta sillä viitataan laajalti jaettuun näkemykseen, jonka paikkansa pitävyys voi todellisuudessa olla mitä tahansa täyden faktan tai silkan pupun väliltä. Jälkimmäisestä klassisena entisaikojen esimerkkinä toimii uskomus litteästä maasta, mutta tässä yhteydessä ei tietenkään ole tällaisesta selkeästä tietämättömyydestä tai väärinymmärryksestä kyse: kyllähän inflaatio on todellista, ja myös inflaatiosta esitetyt lukemat ovat todellisia. Ne ovat kuitenkin myös vain eräänlaisia osatotuuksia, ja kun näitä osatotuuksia tarkastellaan pääpiirteissään samaan tapaan tavallisina ja vauhdikkaan inflaation aikoina, saattaa siitä syntyä jonkinlainen keskittymisharhan aiheuttama vinouma. Se taas saattaa johtaa siihen, että niin yksilöt kuin instituutiotkin saattavat mitoittaa muutokseen reagoimisensa väärin, esim. siirtymällä alireagoimisesta nopeasti ylireagointiin.\u003C\/div\u003E\u003C\/span\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/2065989680376604664\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2023\/02\/inflaation-uutisoinnista.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2065989680376604664"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2065989680376604664"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2023\/02\/inflaation-uutisoinnista.html","title":"Inflaation uutisoinnista"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEh9dkyOtat2qS3cNBGAG7L-paDKuBzQQ-FhsoVEdAZBZ6wgNXWWBArHo5sDZqe1eL2nSI6WH2wOX1Aoblnjtj_piykipX87kkmUwZzBP7bChnA8JEhb1UKtsM_In8StUXWO1vMQtGoLl07pQermq3bYJb7rKoWCwWk2ADreWV4DHmQBlI2kGufD_qmkQg\/s72-c\/20220617_185624.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"0"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-2992558339649601624"},"published":{"$t":"2022-01-10T22:48:00.006+02:00"},"updated":{"$t":"2022-01-10T22:55:31.885+02:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"kansantalous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"media"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"pörssi"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"Yhdysvallat"}],"title":{"type":"text","$t":"Buffett-indikaattorin vajavaisuus"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cspan id=\"docs-internal-guid-0484ff10-7fff-548b-cb8e-8560ef303833\"\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EWarren Buffett, tuo “Omahan oraakkeli”, on maailman kaiketi tunnetuin sijoittaja. Vaikka ei olekaan yhtä sijoittamisen toimintamallia, joka sopisi kaikille yhtä hyvin, noudattamalla samansuuntaisia periaatteita kuin Buffett, ei sijoituksillaan pitäisi mennä ainakaan pahasti mönkään. Buffett on ansaitustikin saavuttanut sijoitusmaailmassa poikkeuksellisen gurun asemansa, mutta tuntuu, että samalla on syntynyt ainakin yksi gurun nimeä kantava asia, joka on lähtenyt elämään omaa luojastaan riippumatontakin elämäänsä saaden turhankin paljon huomiota. Viittaan tällä ns. \u003C\/span\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Buffett_indicator\" style=\"text-decoration-line: none;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EBuffett-indikaattoriin\u003C\/span\u003E\u003C\/a\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003E, joka näyttää nyt korkeimpia lukemiaan koskaan, kuten näkyy alla olevassa:\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003C\/p\u003E\u003Ctable align=\"center\" cellpadding=\"0\" cellspacing=\"0\" class=\"tr-caption-container\" style=\"font-size: 10.5pt; margin-left: auto; margin-right: auto;\"\u003E\u003Ctbody\u003E\u003Ctr\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/a\/AVvXsEgW3lZ4GaJVc2qJYNH9H7tZ-gbcBhvlwDVfv7D_gBqRJMz8Ejv7PyhfqHuGMeXRsr55dV-qMAPxDeHVH9ur_eIyEiYUGvSWN8xURfx85acHlMc_zg24uEQmU1Use_1KRGDsdq0APba2_QmmM3mUD9b5SXCB95tXpyuQX_Mwff6FpQbnO4JRDpc6ZGYQTQ=s640\" style=\"margin-left: auto; margin-right: auto;\"\u003E\u003Cimg alt=\"Buffett-indikaattori\" border=\"0\" data-original-height=\"267\" data-original-width=\"640\" height=\"269\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/a\/AVvXsEgW3lZ4GaJVc2qJYNH9H7tZ-gbcBhvlwDVfv7D_gBqRJMz8Ejv7PyhfqHuGMeXRsr55dV-qMAPxDeHVH9ur_eIyEiYUGvSWN8xURfx85acHlMc_zg24uEQmU1Use_1KRGDsdq0APba2_QmmM3mUD9b5SXCB95tXpyuQX_Mwff6FpQbnO4JRDpc6ZGYQTQ=w640-h269\" title=\"Buffett-indikaattori\" width=\"640\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\u003Ctr\u003E\u003Ctd class=\"tr-caption\" style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ci\u003EBuffett-indikaattorin kehitys\u003C\/i\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003Cspan style=\"font-size: xx-small;\"\u003E(lähde\u0026nbsp;\u003Ca href=\"https:\/\/www.longtermtrends.net\/\"\u003Ewww.longtermtrends.net\u003C\/a\u003E\u0026nbsp;)\u003C\/span\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; text-align: left; white-space: pre-wrap;\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; white-space: pre-wrap;\"\u003E\u003Cspan style=\"font-size: 10.5pt;\"\u003EMikä sitten on Buffett-indikaattori? Se on mittari, joka vertaa julkisesti noteerattujen osakkeiden arvoa bruttokansantuotteeseen. Mitä suurempi arvo mittarilla on, sitä suurempi on osakkeiden arvostus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä Buffet sanoi aikoinaan vuonna 2001 IT-kuplan jälkimainingeissa seuraavaa:\u0026nbsp;\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-left: 36pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-style: italic; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003E“The ratio has certain limitations in telling you what you need to know. Still, it is probably the best single measure of where valuations stand at any given moment.”\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EEli että joistakin puutteistaan huolimatta se olisi luultavasti paras mittari kunkin ajanhetken valuaatioille.\u0026nbsp;\u003C\/span\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; white-space: pre-wrap;\"\u003EMinua on kuitenkin useampaan otteeseen ihmetyttänyt Buffett-indikaattorista toitottaminen ennen kaikkea kahdesta syystä:\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Col style=\"margin-bottom: 0px; margin-top: 0px; padding-inline-start: 48px;\"\u003E\u003Cli aria-level=\"1\" dir=\"ltr\" style=\"color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; list-style-type: decimal; vertical-align: baseline; white-space: pre;\"\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" role=\"presentation\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EKaikki yritykset eivät ole pörssissä.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/li\u003E\u003Cli aria-level=\"1\" dir=\"ltr\" style=\"color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; list-style-type: decimal; vertical-align: baseline; white-space: pre;\"\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" role=\"presentation\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EYritykset luovat arvoa myös maan rajojen ja siten BKT:n ulkopuolella.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/li\u003E\u003C\/ol\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003ENo, kaiveltuani nyt tätä juttua varten aiheesta hieman enemmän, selvisi, että ilmeisesti yleinen ajatus ei sinänsä olekaan verrata esimerkiksi eri maiden arvostustasoja keskenään, eli ei ole tarkoituskaan, että eri maiden Buffett-indikaattorilukemat tarkoittaisivat eri maissa samaa asiaa. Eri mailla voi siis olla huomattavankin erilaiset rakenteet, ja se Buffett-indikaattorin lukema, mikä voi jossain maassa viitata ylikuumentuneisiin arvostustasoihin, voikin toisessa maassa olla päinvastoin vielä merkki alihintaisista osakkeista. Tähän vaikuttavat varmasti juuri nuo edellä mainitsemani seikat.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EMutta siinä missä eri valtiot tai muut markkina-alueet eivät ole keskenään samankaltaisia, eihän Yhdysvaltojenkaan markkinat pysy rakenteiltaan vakioina vuosikymmenestä toiseen. Entä jos aiempaa suurempi osa yrityksien tuomasta tuloksesta syntyy nimenomaan julkisesti noteeratuissa yhtiöissä? Tai entä jos aiempaa suurempi osa suurten yritysten liikevaihdosta ja -voitosta tuleekin ulkomailta ja vieläpä niin, ettei se kirjaudu Yhdysvaltojen vienniksi, vaan syntyy ulkomailla joko luonnostaan suoraan tai sitten veroparatiisijärjestelyjen seurauksena? Uskoisin, että mm. Applen, Microsoftin, Alphabetin (eli Googlen) ja Amazonin kaltaisten IT-jättien kasvu on edistänyt molempia näitä kehityspolkuja: aina vain suurempi osa lisäarvosta syntyy julkisesti noteeratuissa firmoissa ja aina vain vahvemmin myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Molemmat näistä tekijöistä saa aikaan Buffett-indikaattorin kasvua ilman, että se olisi merkki arvostustasojen nousemisesta perusteettoman korkealle.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003ENäistä kommenteista voisi lukija ehkä esittää toteamuksen, että kyllä kai kannattaa ennemmin uskoa vuosikymmenestä toiseen menestyksekkäästi sijoittanutta miljardööriä kuin itseni kaltaista tavista, joka on talousasioiden suhteen vieläpä maallikko. Epäilemättä. Mutta oikeastaan tässä kritisoinkin enemmän talousmediaa ja talouden kommentaattoreita kuin Buffettia itseään. On syntynyt vaikutelma, että vaikka Buffett itse esittelikin kyseisen indikaattorin vuosituhannen taitteessa, hän ei itsekään antaisi sille sellaista painoarvoa, mitä talousmedia sille tuntuu toisinaan antavan. Hän on sittemmin ilmeisesti osin perunutkin aiemman kommenttinsa siitä, miten tällainen yksittäinen indikaattori voisi kuvastaa arvostustasojen pätevyyttä (kts. esim. \u003C\/span\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/www.currentmarketvaluation.com\" style=\"text-decoration-line: none;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003Ewww.currentmarketvaluation.com\u003C\/span\u003E\u003C\/a\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003E).\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EJa miten Buffett sitten itse on toiminut? Hänen yhtiönsä Berkshire Hathaway on jatkanut sijoittamista, ja ainakin esim. vuonna 2017 hän kommentoi sen tutun ja varsin ilmeisenkin asian, että korkotaso on loppujen lopuksi se ratkaisevin asia (kts. \u003C\/span\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/finance.yahoo.com\/news\/warren-buffett-everything-valuation-gets-back-interest-rates-140328844.html\" style=\"text-decoration-line: none;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #1155cc; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; text-decoration-line: underline; text-decoration-skip-ink: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003E“One metric tells me the most about the future”\u003C\/span\u003E\u003C\/a\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003E). Niin, matala korkotaso on tosiaan hyvin keskeisessä roolissa siinä, miksi arvostukset näyttävät historiallisen korkeilta. Korkotason huomioimatta jättäminen koskee sinänsä myös monia muitakin mittareita, ei vain Buffett-indikaattoria, mutta muihin mittareihin ei yleensä vaikuta se epäolennaisuus, että missä määrin valtion bruttokansantuote sattuu syntymään maan sisällä julkisesti noteeratuissa yrityksissä.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cbr style=\"text-align: left;\" \/\u003E\u003C\/p\u003E\u003Cp dir=\"ltr\" style=\"line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;\"\u003E\u003Cspan style=\"background-color: white; color: #202122; font-family: Arial; font-size: 10.5pt; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;\"\u003EVoi olla, että markkinat ovat ylikuumentuneessa tilassa, mutta pelkän Buffett-indikaattorin vuoksi en siis sitä johtopäätöstä tekisi. Buffett-indikaattori on silti vähintäänkin viihdyttävä mittari muiden ohella, ja olisikin mielenkiintoista nähdä jonkinlainen tutkimus siitä, missä määrin edellä mainitut itse arvostustasojen korkeuden arviointia ajatellen epäolennaiset mutta Buffett-indikaattorin lukemaan vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet vaikkapa viimeisten 20 vuoden aikana.\u003C\/span\u003E\u003C\/p\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/span\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/2992558339649601624\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2022\/01\/buffett-indikaattorin-vajavaisuus.html#comment-form","title":"0 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2992558339649601624"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/2992558339649601624"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2022\/01\/buffett-indikaattorin-vajavaisuus.html","title":"Buffett-indikaattorin vajavaisuus"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/a\/AVvXsEgW3lZ4GaJVc2qJYNH9H7tZ-gbcBhvlwDVfv7D_gBqRJMz8Ejv7PyhfqHuGMeXRsr55dV-qMAPxDeHVH9ur_eIyEiYUGvSWN8xURfx85acHlMc_zg24uEQmU1Use_1KRGDsdq0APba2_QmmM3mUD9b5SXCB95tXpyuQX_Mwff6FpQbnO4JRDpc6ZGYQTQ=s72-w640-h269-c","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"0"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-7082219022027777696"},"published":{"$t":"2020-03-31T22:19:00.000+03:00"},"updated":{"$t":"2020-04-01T09:12:55.350+03:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"elvytys"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"pandemia"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"terveys"}],"title":{"type":"text","$t":"Korona, tartuttavuusluvun anatomia ja hallituksen tavoite"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\n\u003Ctable cellpadding=\"0\" cellspacing=\"0\" class=\"tr-caption-container\" style=\"float: right; margin-left: 1em; text-align: right;\"\u003E\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiXfl43gvLTR-h03b7IGhryxw3V6sQ2Ntu3prT_p84ncRuXelkiD82PkIh7HQAJcKcx4iQdG9WrBMowKu6Pc8FSMzgkpv1zss0GvEm41yLPW7UNK96HeyPi1ih33fGcayl5oFET4hUEL1hi\/s1600\/IMG_2118_cr.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;\"\u003E\u003Cimg border=\"0\" data-original-height=\"1255\" data-original-width=\"1600\" height=\"251\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiXfl43gvLTR-h03b7IGhryxw3V6sQ2Ntu3prT_p84ncRuXelkiD82PkIh7HQAJcKcx4iQdG9WrBMowKu6Pc8FSMzgkpv1zss0GvEm41yLPW7UNK96HeyPi1ih33fGcayl5oFET4hUEL1hi\/s320\/IMG_2118_cr.jpg\" width=\"320\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd class=\"tr-caption\" style=\"text-align: center;\"\u003ESalva l'Europa - pelastakaa Eurooppa\u003Cbr \/\u003E\n(Rooma 12.7.2008)\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003E\nYhteiskunnat ympäri maailmaa ovat joutuneet hyvin vaikeiden valintojen eteen koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia. Valinnoissa ja näkemyksissä on osaltaan vastakkain ihmisten terveys ja yhteiskunnan terveys. Pääsääntöisesti maat ovat valinneet ihmisten terveyden, mikä on hyvä asia, sillä emmehän me elä taloutta varten, vaan talous on ihmisiä varten. Kuitenkin jos talous voi huonosti, niin voivat ihmisetkin, mikä lopulta haittaa myös ihmisten terveyttä monin tavoin. Talouttakaan ei tulisi siis uhrata kovin pitkäksi aikaa.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nMistä tulisi siis löytää tasapaino? Rokotteen saamisessa kestää jokseenkin väistämättä aivan liian pitkään, jotta siitä olisi ratkaisuksi tässä akuutissa kriisissä. Ei ole myöskään syytä laskea suunnitelmia sen varaan, että jokin lääke (kuten esim. \u003Ca href=\"https:\/\/www.hospimedica.com\/coronavirus\/articles\/294781247\/fujifilms-antiviral-becomes-first-approved-drug-to-treat-coronavirus-in-china.html\"\u003EFujifilmin tytäryhtiön tuote Favilavir\u003C\/a\u003E)\u0026nbsp; olisi riittävän tehokas ja riittävän laajasti saatavissa, jotta siitä olisi ratkaisuksi globaaliin kriisiin.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nKaiken ytimessä on tartuttavuusluku R. Sen pohjaluku R0 kertoo, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut odotusarvoisesti tartuttaa populaatiossa, jossa kaikki ovat alttiita taudille (eikä ole tehty toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi), ja R vastaavasti tietyn hetken tilannetta.\u0026nbsp; Kaikki erityistoimet tähtäävät käytännössä tuon luvun laskemiseen: niin kauan kuin se on yli 1, taudin leviäminen jatkuu eksponentiaalisesti ja mitä enemmän se on yli 1:n, sitä nopeammin se leviää. Vastaavasti jos luvun saa alle 1:n, taudin leviäminen tyrehtyy - ja on hyvä huomata, että myös tämä tyrehtyminen tapahtuu tällöin kiihtyvällä tahdilla!\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nKoko R-luku jollakin aikavälillä on laskettavissa epidemian etenemistahdin perusteella. Voisi olla myös erittäin hyödyllistä tietää, minkälaisista osista tuo R-luku käytännössä koostuu. Vaikka niistä on epäilemättä hyvin vaikea saada tilastollista dataa, R-luvun voisi jakaa koronatartunnan kohdalla taudin ja siitä olevan tiedon osalta esim. alla olevassa taulukossa esitetyllä tavalla. Sulkeissa näkyvät R-luvut ovat täysin keksittyjä havainnollistamista varten, mutta pyrkivät kuvaamaan tilannetta, jossa ainakin jonkinlaisia rajoitustoimenpiteitä on jo käytössä, ja niiden yhteissumma \u003Cb\u003ER=1,5\u003C\/b\u003E vastaakin suurinpiirtein joitakin julkisuudessa esitettyjä arvioita viimeaikaisesta R-luvusta:\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\n\u003Ctable border=\"1\"\u003E\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003EEi oireita, ei tartu\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003EEi oireita, mutta tarttuu\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003EOireita ja tarttuu\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003ESairaalahoidossa\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\n\u003C\/tr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003EEi vielä diagnosoitu\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: center;\"\u003E\nE1 (R = 0)\u003C\/div\u003E\n\u003C\/td\u003E\u003Ctd bgcolor=\"EE5555\" style=\"text-align: center;\"\u003EE2 (R = 0,7)\u003C\/td\u003E\u003Ctd bgcolor=\"EE5555\" style=\"text-align: center;\"\u003EE3 (R = 0,3)\u003C\/td\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003EE4 (R = 0,01)\u003C\/td\u003E\n\u003C\/tr\u003E\n\u003Ctr\u003E\n\u003Ctd\u003E\u003Cb\u003EDiagnosoitu koronan aiheuttamaksi\u003C\/b\u003E\u003C\/td\u003E\u003Ctd\u003E\u003Cdiv style=\"text-align: center;\"\u003E\nK1 (R = 0)\u003C\/div\u003E\n\u003C\/td\u003E\u003Ctd bgcolor=\"CC66CC\" style=\"text-align: center;\"\u003EK2 (R=0,3)\u003C\/td\u003E\u003Ctd bgcolor=\"CC66CC\" style=\"text-align: center;\"\u003EK3 (R=0,1)\u003C\/td\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003EK4 (R = 0,1)\u003C\/td\u003E\n\u003C\/tr\u003E\n\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cdiv\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003EE1- ja K1-vaiheiden osalta R-luvun osuus on puhdas 0. En tiedä, onko K1 (eli tilanne, jossa diagnoosi olisi voitu saada, mutta tauti ei olisi tarttuva) ylipäätään mahdollinen, mutta mikäli on, se olisi taudin leviämisen ehkäisemisen kannalta ideaali tilanne: ihminen voisi asettua karanteeniin ilman, että tautia olisi sitä ennen levitetty eteenpäin. Käytännössä suurin osuus R-luvusta osunee kohtaan E2: jos tauti leviää, mutta siitä ei ole mitään tietoa, sen levittämistä ei osaa välttää. E3 on luultavasti myös hyvin merkittävä: joitain oireita on, mutta tautia ei ole tunnistettu koronan aiheuttamaksi, joten ihminen ei välttämättä ole karanteenissa eikä varmasti välttele kontakteja yhtä tarkkaan kuin silloin, jos koronadiagnoosi olisi tehty. Nämä molemmat on merkitty yllä olevaan kaavioon \u003Cspan style=\"background-color: #e06666;\"\u003Epunaisella\u003C\/span\u003E. Kohdissa K2 ja K3 taas diagnoosi on tehty, jolloin kontakteja tiedetään välttää kaikin mahdollisin keinoin (merkitty \u003Cspan style=\"background-color: #a64d79;\"\u003Evioletilla\u003C\/span\u003E). E4 on hyvin matala, koska lienee hyvin epätodennäköistä, että potilas päätyisi sairaalahoitoon ilman koronadiagnoosia. K4:n osuuden taas olisi ainakin syytä olla matala, jotta sairaalahenkilökunta ei sairastuisi.\u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003EJos nyt tarkastellaan noita R-lukujen (edelleenkin täysin keksittyjä, mutta suuntaa antavia) osuuksia, voidaan nähdä, miten kokonais-R-lukemaa voisi alentaa. Ensinnäkin kun tunnistetaan pahimmat kipukohdat eli E2 ja E3, voidaan pohtia, miten näissä tiloissa olevien ihmisten tartuttavuutta voisi alentaa. Toisekseen on syytä tehdä toimia sen eteen, että\u0026nbsp;E2- ja E3-ryhmiin kuuluvia ihmisiä saisi diagnoosin avulla siirrettyä ryhmiin K2 ja K3. Kaikista paras olisi tietysti, jos tartunnan saanut saataisiin diagnosoidulle riville jo ennen tartuttavaa vaihetta eli siirtymällä E1-ryhmästä K2-ryhmään. Ihanteellisesti kokonais-R-luvun voisi saada tuntuvasti alle 1:n, jolloin taudin leviämisen saisi tyrehdytettyä.\u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003EToinen tapa jakaa R-lukua osiin olisi tarkastella, minkälaisissa tilanteissa tauti tarttuu. Tällaisen tiedon saaminen on tietysti laajassa mittakaavassa jokseenkin mahdotonta, mutta dataa on paljon, ja esimerkiksi tartuntapolkuja seuraamalla tästä voisi luultavasti silti saada löydettyä muutakin kuin puhtaaseen mutuun pohjautuvia arvioita. Kaikki edes jossain määrin todellisuutta muistuttavat laskelmat voisivat auttaa huomattavasti määrittämään sitä, mitkä toimenpiteet auttaisivat parhaiten epidemian hillitsemisessä. Paljon jaetussa \u003Ca href=\"https:\/\/medium.com\/@tomaspueyo\/coronavirus-the-hammer-and-the-dance-be9337092b56\"\u003ECoronavirus: The Hammer and the Dance\u003C\/a\u003E -kirjoituksessa R oli jaettu hieman toisin päin eli erilaisten pakkotoimien hyötyvaikutuksiin. Kaavion arvot olivat jutussa keksittyjä aivan kuten tuossa yllä kuvaamassani taulukossa, ja erilaisten tekijöiden kasaaminen samaan pylvääseen suoraan summaten on ylipäätään hyvin karkea yksinkertaistus, mutta perusajatus olisi hyvä pitää mielessä: jokainen toimenpide saa aikaan jonkinlaisen muutoksen tarttuvuuteen, ja vaikka jotkin toimenpiteet ovat tehokkaampia kuin toiset, voidaan niiden yhteispanostusta tarvita siihen, että leviäminen saadaan riittävän alas.\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\n\u003C\/span\u003E\n\u003Cdiv\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\n\u003Cdiv\u003E\nYhtä, länsimaissa nyt laajalti vallalla olevaa virusstrategiaa ajatellen keskeistä asiaa en kuitenkaan ole tartuttavuutta käsittelevissä jutuissa huomannut. Suomessa, kuten ilmeisesti monissa muissakin Euroopan maissa on jatkuvasti puhuttu vain siitä, että taudin etenemistä pyritään vain hidastamaan sen sijaan, että sitä yritettäisiin varsinaisesti pysäyttää. Tämä tarkoittaa sitä, että pikkuhiljaa yksi R-lukuun vaikuttavista tekijöistä alkaa nousta aina vain suurempaan rooliin. Tämä tekijä on laumasuoja, ja se on se, jonka pitäisi viimeistään saada viruksen leviämisen kääntymään laskuun.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nJotta laumasuoja olisi merkittävä, täytyy tartunnan saaneiden ihmisten määränkin vain valitettavasti olla merkittävä. Jos 10% kansasta on saanut tartunnan, tulisi R-luvunkin vastaavasti tällöin olla pudonnut noin 10% (jos teen tässä jonkin perusteettoman oletuksen, toivottavasti joku epidemiologiaa paremmin tunteva voi oikaista virheeni tämän suhteen). R0-luvuksi on esitetty joissain lähteissä noin kolmen luokkaa, joskin itse pidän uskottavampana jossain lähteissä esitettyjä korkeampia arvoja. Jos R0 on kuitenkin esimerkiksi ollut 3 ilman mitään epidemian vastaisia toimenpiteitä, tällöin väestöstä noin 66%:n pitäisi saada tartunta, jotta R laskisi niin alas, että viruksen leviäminen tyrehtyisi ilman minkäänlaisia leviämisen vastaisia toimenpiteitä. Vastaavasti lievillä, käytännössä jokseenkin kaiken normaalin elämän vielä sallivilla rajoituksilla ehkäpä tuo luku olisi saatavissa lähelle 50%:a. Tai jos lähdetään syvemmälle maallikon analyysissä, ehkäpä voidaan olettaa, että alkuvaiheessa epidemiaa tartuntoja saavat enemmän he, jotka kiinnittävät vähemmän huomiota sosiaaliseen etäisyyteen, käsihygieniaan yms. Tämä taas tarkoittaa sitä, että siinä vaiheessa kun esimerkiksi väestöstä on 30% saanut tartunnan, jäljellä olevien 70%:n kohdalla R-luku on keskimäärin matalampi ihan yksilötasolla, mikä osaltaan myös madaltaa koko väestön R-lukua tuossa vaiheessa. Niin ollen ehkäpä leviäminen voisi periaatteessa tyrehtyä jo väestön 50%:n osuuden paikkeilla.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nJoka tapauksessa jos R laskee 1:n alle vasta, kun 50-60% väestöstä olisi saanut tartunnan, pienessä Suomessakin 2,5-3 miljoonan ihmisen pitäisi saada tartunta ennen kuin epidemia alkaisi hiipua. Ja jotta terveydenhuolto ei kuormittuisi liikaa, poikkeuslakiolot tulisi säilyttää kaiketi siihen asti, että kymmeniä prosentteja väestöstä on saanut tartunnan, eli hyvinkin pitkään. Lopputuloksena väestön enemmistö on saanut tartunnan, vaikka on uhrattu myös iso osa taloudesta, ja talouden murenemisen ja poikkeusolojen seurauksena on samalla luultavasti kärsinyt myös valitettavan monen mielenterveys ja muu terveys.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nMutta tarvitseeko sen välttämättä olla näin? Hallitus on THL:n sanoman perässä ilmoittanut tavoitteeksi vain epidemian etenemisen hillitsemisen, mutta esimerkiksi Kiina onnistui tyrehdyttämään sen. Samassa on onnistuttu ilmeisen hyvin myös Etelä-Koreassa ja ilmeisesti myös Singaporessa ja jopa pohjoismaisessa tutussamme Islannissa, vaikka ei näissä maissa ole tehty likimainkaan niin järeitä toimenpiteitä kuin Kiinassa. Näissä maissa yksi ydintekijä on ollut laaja testaus. Jos nämä maat ovat onnistuneet saamaan taudin etenemisen hallintaan, eikö se voisi onnistua myös Suomessa? Eikö se voisi olla ainakin tavoitteena?\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nOn toki totta, että rokotetta saataneen odottaa vielä vähintään ensi vuoteen (eli aivan liian pitkään tätä hetkeä ajatellen), eikä vielä ole selvää laajalti todettua näyttöä toimivasta ja laajasti saatavilla olevista lääkkeistä (vaikka mm. Fujifilmin tytäryhtiön lääke on osoittanut lupaavia merkkejä). Niin pitkään kuin tällaista rokotukseen tai lääkkeisiin pohjautuvaa tietä ulos kriisistä ei ole, ei taudin leviämisen hetkellinen laannuttaminen tarkoittaisi sitä, etteikö se voisi alkaa uudelleen levitä esimerkiksi rajojen avaamisen jälkeen. Mutta riittävän laajoilla testaamisilla ja karanteenitoimenpiteillä se olisi mahdollista säilyttää aisoissa, mikäli se saataisiin hallintaan.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nVaikka hallitus on kiitettävän määrätietoisesti puuttunut kriisiin, voisi olla hyvä, jos toimien tavoitteista kommunikoitaisiin vielä astetta selkeämmin. Onko tavoitteena siis, että valtaosa väestöstä saa tartunnan? Jos on, tartunnan leviämiselle optimaalinen tahti olisi sellainen, joka pysyisi turvallisesti terveydenhuollon kapasiteetin rajoissa, mutta muuten mahdollisimman nopea, jotta ihmisten ja talouden ei tarvitsisi kestää poikkeustoimia turhan tiukkoina ja turhan pitkään. Erittäin haastavaksi tuon sopivan tahdin saavuttamisen vain tekee tietysti koko taudin leviämisen eksponentiaalinen luonne: aluksi hitaalta tuntuva leviämisvauhti voi silti tarkoittaa terveydenhuollon täyttä ylikuormittumista muutamaa viikkoa myöhemmin.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nVäestöstä on kuitenkin tällä hetkellä tartunnan saanut vahvistetusti vain 0,02%, mikä tarkoittaa, että vaikka todellisten tartuntojen määrä olisi 10-kertainen virallisiin tähänastisiin tilastoihin nähden, väestön enemmistön läpikäymiseen on pitkä, ja monella tapaa tuskallinen matka. Jos lähdettäisiin siitä oletuksesta, että tapauksista olisi vain 15% tilastoitu, vain 15% tilastoiduista tarvitsisi sairaalahoitoa, ja 40% sairaalahoitoa tarvitsevista tarvitsisi tehohoitoa (tuo 40% näyttäisi olevan tämänhetkinen tilanne Suomessa), tällä tavalla laskettuna 3 miljoonasta 68 000 tarvitsisi sairaalahoitoa, ja 27 000 tehohoitoa. Jos tehohoito kestää 2 viikkoa, tuo tarkoittaisi 54 000 tehohoitoviikkoa, ja jos tehohoitopaikkoja on uutisissa mainittu 1000 paikkaa (ja kaikki varattuna koronapotilaille), tätä kestäisi pyöreästi vuoden ajan. Voidaanko yhteiskunta todella pysäyttää suurelta osin lähestulkoon noin pitkäksi aikaa? Ajatusta ei myöskään ainakaan lievennä ajatus siitä, että tauti saattaa joidenkin uutisten perusteella tulla joskus samoille ihmisille uudestaankin. Siksi sitä toivoisi, että myös taudin leviämisen pysäyttäminen olisi pöydällä ainakin vaihtoehtona. Jos taudin pysäyttäminen asetettaisiin viralliseksi tavoitteeksi, ehkä suomalaiset ottaisivat aiempaa vahvemmin sen kuuluisan sisunsa käyttöön ja ottaisivat aiempaakin enemmän tosissaan kaikki sosiaaliseen etäisyyteen ja muuhun taudin leviämisen nujertamiseen tähtäävät toimenpiteet.\u003C\/div\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E\n"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/7082219022027777696\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2020\/03\/korona-tartuttavuusluvun-anatomia-ja.html#comment-form","title":"1 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7082219022027777696"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/7082219022027777696"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2020\/03\/korona-tartuttavuusluvun-anatomia-ja.html","title":"Korona, tartuttavuusluvun anatomia ja hallituksen tavoite"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEiXfl43gvLTR-h03b7IGhryxw3V6sQ2Ntu3prT_p84ncRuXelkiD82PkIh7HQAJcKcx4iQdG9WrBMowKu6Pc8FSMzgkpv1zss0GvEm41yLPW7UNK96HeyPi1ih33fGcayl5oFET4hUEL1hi\/s72-c\/IMG_2118_cr.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"1"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-5376178369174623794"},"published":{"$t":"2014-11-12T00:30:00.003+02:00"},"updated":{"$t":"2014-11-12T00:55:42.195+02:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"asuminen"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"asuntolaina"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"ruotsi"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"valtiontalous"}],"title":{"type":"text","$t":"Miksi asuntolainat pitää Suomessa maksaa pois?"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003EHelsingin Sanomat esitti sunnuntaina kuusi radikaalia lamalääkettä taantuman päihittämiseksi (kts. \u003Ca href=\"http:\/\/www.hs.fi\/sunnuntai\/a1415335663574\"\u003ESokkihoitoa lamaan\u003C\/a\u003E). Näistä ensimmäinen oli \"Vuoden maksuvapaa asuntolainoihin\". Tuollaista järjestelyä ei käytännössä oikein voi ainakaan kovin helposti pankkien kanssa sopia, mutta eihän se sinänsä estä ajatusleikkiä. Isompi erikoisuus ehdotuksessa onkin mielestäni tuo määräaika: kuinka todennäköisesti tuollainen hetkellinen kikka auttaisi pidemmällä tähtäimellä? Ehdotus nostatti kuitenkin mieleeni kysymyksen, jota olen pohtinut aiemminkin.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\nRuotsissa on yleisenä käytäntönä, että asuntolainoja ei lyhennetä lainkaan. Monesta suomalaisesta tämä tuntuu oudolta, mutta itse olen ihmetellyt oikeastaan päinvastaista: miksi meillä on ainoana käytäntönä se, että laina ennemmin tai myöhemmin tulisi maksaa kokonaan pois? Toki Ruotsissakin on juuri tuoreen tiedon mukaan esitetty ajatus siitä, että lainaa pitäisi maksaa siihen asti, että lainan määrä olisi korkeintaan puolet asunnon arvosta (Kts. \u003Ca href=\"http:\/\/yle.fi\/uutiset\/ruotsin_finanssivalvonta_lainavaatimuksista_uusia_asuntolainoja_on_lyhennettava\/7616131\"\u003ERuotsin finanssivalvonta lainavaatimuksista: Uusia asuntolainoja on lyhennettävä\"\u003C\/a\u003E), mutta tuokin on vain finanssivalvonnan esitys, eikä se muuttaisi kovin paljon sitä perusasetelmaa, että laina on tyypillisesti tarkoitettu pysyväksi.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nMikä on synnyttänyt tämän asuntolainakulttuurien eron? Ruotsin bostadsrätt ei poikkea suomalaisesta omistusasumisesta juurikaan, joten se ei kelpaa perusteluksi. En keksi juuri muita erityisiä syitä erolle kuin sen, että Ruotsi voi päättää korkotasostaan itse. Mutta ei se muuta sitä, että tuloihin ja muuhun varallisuuteen nähden liian iso velkataakka on vaarallinen, kun taas kohtuullinen velkataakka monesti vain hyväksi. Toisin sanoen miksi esimerkiksi 90%:n suuruinen ja\/tai tuloihin nähden suuri asuntolainavelkataakka on ok, kunhan sitä lyhennellään pikkuhiljaa, mutta pientä 10% asuntolainavelkataakkaa ei kuitenkaan saa jättää pysyväksi kaveriksi?\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nEikö välimallin ratkaisu olisi järkevin? Jos asuntolainan lyhennys lopetettaisiin vaikka tuohon 50%:n kohdalle, vapautuisi enemmän varoja kulutukseen ja muihin investointeihin, eikä ansaittua rahaa tarvitsisi niin täysimääräisesti sitoa asuntojen seiniin. Mikseivät pankit tarjoa tällaista vaihtoehtoa? Eikö se olisi niillekin vain hyväksi, sillä saisivathan se siinä samalla paljon pidempiaikaisen laina-asiakkuuden? Vai estääkö Suomen lainsäädäntö tai finanssivalvonta? Eihän kukaan voi kieltää maksamasta lainaansa pois, mutta eikö olisi niin pankkien, asuntovelallisten kuin yhteiskunnankin etu, jos sitä ei olisi pakko tehdä?\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/5376178369174623794\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2014\/11\/miksi-asuntolainat-pitaa-suomessa.html#comment-form","title":"9 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/5376178369174623794"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/5376178369174623794"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2014\/11\/miksi-asuntolainat-pitaa-suomessa.html","title":"Miksi asuntolainat pitää Suomessa maksaa pois?"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"thr$total":{"$t":"9"}},{"id":{"$t":"tag:blogger.com,1999:blog-7793644367194818810.post-6333384701989876366"},"published":{"$t":"2013-09-14T14:26:00.000+03:00"},"updated":{"$t":"2013-11-27T08:22:27.247+02:00"},"category":[{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"juonittelu"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"kilpailu"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"nokia"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"talous"},{"scheme":"http://www.blogger.com/atom/ns#","term":"yritykset"}],"title":{"type":"text","$t":"Stephen Elop ja myyräoptio"},"content":{"type":"html","$t":"\u003Cdiv style=\"text-align: justify;\"\u003E\u003Ctable cellpadding=\"0\" cellspacing=\"0\" class=\"tr-caption-container\" style=\"float: right; margin-left: 1em; text-align: right;\"\u003E\u003Ctbody\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ca href=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEi_r6uGyJDKus3-gXqjtQMpL9BkoReJom4TfZfOt7V3wiVhxM88YyX26X25PJ6VOBUn1c8a53abvqA8uWmXIrafIrYenEqOOOAVFhTA2N9OTipBcWfL_y0XdGEgnTxRA2waLHjWfWioXVES\/s1600\/Calumma_Parsonii_Close_Up_Ste_Marie_Madagascar.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;\"\u003E\u003Cimg border=\"0\" height=\"213\" src=\"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEi_r6uGyJDKus3-gXqjtQMpL9BkoReJom4TfZfOt7V3wiVhxM88YyX26X25PJ6VOBUn1c8a53abvqA8uWmXIrafIrYenEqOOOAVFhTA2N9OTipBcWfL_y0XdGEgnTxRA2waLHjWfWioXVES\/s320\/Calumma_Parsonii_Close_Up_Ste_Marie_Madagascar.jpg\" width=\"320\" \/\u003E\u003C\/a\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003Ctr\u003E\u003Ctd class=\"tr-caption\" style=\"text-align: center;\"\u003E\u003Ci\u003EStephen Elop - myyrä, vai jotakin muuta?\u003C\/i\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cspan style=\"font-size: xx-small;\"\u003E(kuva: JialiangGao)\u003C\/span\u003E\u003C\/td\u003E\u003C\/tr\u003E\n\u003C\/tbody\u003E\u003C\/table\u003EJotkut arvelivat Stephen Elopia myyräksi jo hänen Nokian johtoon astumisestaan lähtien kolme vuotta sitten. Teoria sai todellista tulta alleen ns. Palava lautta -muistion myötä 2,5 vuotta sitten, ja viime viikon uutinen toi tarinan ainakin jonkinlaiseen päätökseen. \u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nOsoittuiko siis nyt, että Elop todella oli myyrä? Myyräteorian puolesta ja sitä vastaan on esitetty useita kommentteja, mutta ensin pitäisi määritellä, mitä myyrällä oikeastaan tässä yhteydessä tarkoitetaan tai ainakin kuinka täydellistä \"myyryyttä\" myyräteorian paikkansapitävyys oikeastaan vaatii.\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nVakoojamaailmasta tutulla myyrän prototyypillä olisi vain yksi ainoa määränpää, johon ei millään tapaa kuuluisi soluttautumiskohteen etu. Tällainen myyrä Elop tuskin oli. Pitää kuitenkin kysyä, mikä Elopia henkilökohtaisella tasolla motivoi eniten. Menestystä hän varmasti tavoittelee, mutta mikä tie sinne tuntuu houkuttelevimmalta, onkin toinen kysymys.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nPerjantain (13.9.2013) Tekniikka \u0026amp; Talous -lehden Perusinsinööri Veijo Miettinen toteaa myyräteoriaa vastaan:\u003Cbr \/\u003E\n\u003C\/span\u003E\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cblockquote class=\"tr_bq\"\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003E\u003Ci\u003E\"Hyvän bisneksen tuhoaminen valtausta varten on hullu strategia. Edes Steve Ballmer ei ole niin tyhmä, että yrittäisi sellaista.\"\u003C\/i\u003E\u003C\/span\u003E\u003C\/blockquote\u003E\u003Cspan class=\"fullpost\"\u003ETokihan Microsoft haluaa jatkaa bisnestä Windows Phonen kanssa, joten ei sitä kannata tuhota. Sen sijaan tämä kiinnostus ei varmasti yltänyt Microsoftin osalta muiden käyttöjärjestelmien varaan rakennettujen kännyköiden suuntaan - pikemminkin päinvastoin. Microsoftin ensimmäinen prioriteetti lienee saada Windows Phone menestymään, ei niinkään myydä puhelimia, vaikka se toki tulee jatkossa hyvänä toissijaisena tavoitteena. Muihin käyttöjärjestelmiin pohjautuvan bisneksen tuhoaminen ei siis kuulosta Microsoftin kannalta yhtään hullulta, eikä myyräteoriaa voi siksi tällä perusteella kumota.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nMicrosoft haluaa Windows Phonen menestyvän ja Elop haluaa menestyä henkilökohtaisella tasolla. Elopin siirtyminen Nokian leipiin ja Nokian täydellinen naittaminen WP-järjestelmään ajoivat mainiosti molempia etuja. Elopille Windows-strategiassa ja Symbianin turhan tehokkaasti kommunikoidussa tappamisessa kyse oli epäsymmetrisestä riskistä: on helppo ottaa suuri riski, jos negatiivisemmasta skenaariosta ei juuri koidu harmia. Jos Nokia olisi menestynyt tällä kaikki munat yhteen koriin laittavalla strategialla, Elopia olisi voitu ylistää suureksi visionääriksi, joka uskalsi ohjata Nokian hallituksen rohkeisiin ja lyhyellä aikajänteellä kivuliaisiin päätöksiin. Jos (eli kun) näin ei käynyt, menetys ei ollut Elopille kummoinen. Windows Phoneahan saatiin kuitenkin entisen kännykkämaailman ykkösen voimin edistettyä huomattavasti, ja kuin bonuksena yritys saatiin yhden käyttöjärjestelmän strategialla näivetettyä halvaksi ostokohteeksi, ja kuin palkintona, Elop on nyt siirtymässä Microsoftin johtoon.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nWP-strategiassa oli siis kaksi vaihtoehtoista skenaariota, jotka olivat Elopille molemmat varsin myönteisiä. Kävi sitten niin tai näin, hän luultavasti selviäisi ulos sankarina. Kysymys oli vain siitä, olisiko hän sekä Microsoftin että Nokian sankari, vai vain Microsoftin. Suomalaisten kannalta valitettavasti Nokia jäi tässä pelissä häviäjäksi. \u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nTäydellinen sitoutuminen WP:hen irtautumalla Androidista käyttöjärjestelmävaihtoehtona ajoi varmasti Microsoftin etua, mutta tuskin Nokian. Samaten Symbianin täydellinen lyttääminen ennen korvaavan tuotteen saamista markkinoille edisti luultavasti Microsoftin asiaa, mutta tuskinpa vain Nokian. Nokian toimitusjohtajana Elopin olisi kuulunut ajaa vain ja ainoastaan Nokian etua, mutta ei siltä näiden tekijöiden valossa näytä. Syntyy kuva, että Elop ja Microsoftin väki osasivat amerikkalaisina applelandian supliikkimiehinä vetää oikeista naruista ja saivat epätoivoiseen tilanteeseen ajautuneen Nokian johdon näkemään Windows Phonen jonkinlaisena pelastajana.\u003Cbr \/\u003E\n\u003Cbr \/\u003E\nElämässä harva asia on täysin mustavalkoinen. Elopin myyräkysymyksessä kyse on lähinnä siitä, missä määrin hän oli Nokian toimitusjohtajaksi ryhtyessään ja toimitusjohtajana toimiessaan oikeasti Nokian mies ja missä määrin sympatiat liikkuivat suoremmin Microsoftin ja Windows Phonen puolella. Ajoiko hän 100-prosenttisesti vain Nokian etua? Mikäli ei, hänessä oli ainakin jonkin verran myyrää.\u003C\/span\u003E\u003C\/div\u003E"},"link":[{"rel":"replies","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/feeds\/6333384701989876366\/comments\/default","title":"Lähetä kommentteja"},{"rel":"replies","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2013\/09\/stephen-elop-ja-myyraoptio.html#comment-form","title":"1 kommenttia"},{"rel":"edit","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/6333384701989876366"},{"rel":"self","type":"application/atom+xml","href":"http:\/\/www.blogger.com\/feeds\/7793644367194818810\/posts\/default\/6333384701989876366"},{"rel":"alternate","type":"text/html","href":"http:\/\/valmismaa.blogspot.com\/2013\/09\/stephen-elop-ja-myyraoptio.html","title":"Stephen Elop ja myyräoptio"}],"author":[{"name":{"$t":"Johannes Hidén"},"uri":{"$t":"http:\/\/www.blogger.com\/profile\/06968608189131118506"},"email":{"$t":"noreply@blogger.com"},"gd$image":{"rel":"http://schemas.google.com/g/2005#thumbnail","width":"32","height":"32","src":"\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEjR4k7GeK7_DFqEH8RT16ojmBaMfLPmoUQtWX9V1HXoH8aOAJHRpBMOp7Mj7LKKJPx8zKpReIkkTugSAMKTtFtAGDYFldfe7cB-AyM3nnn-MpPrXOQEBdmR8hpDn99Bk5M\/s113\/1560681_10151863325640423_1924806044_n.png"}}],"media$thumbnail":{"xmlns$media":"http://search.yahoo.com/mrss/","url":"https:\/\/blogger.googleusercontent.com\/img\/b\/R29vZ2xl\/AVvXsEi_r6uGyJDKus3-gXqjtQMpL9BkoReJom4TfZfOt7V3wiVhxM88YyX26X25PJ6VOBUn1c8a53abvqA8uWmXIrafIrYenEqOOOAVFhTA2N9OTipBcWfL_y0XdGEgnTxRA2waLHjWfWioXVES\/s72-c\/Calumma_Parsonii_Close_Up_Ste_Marie_Madagascar.jpg","height":"72","width":"72"},"thr$total":{"$t":"1"}}]}});